Keskuspankkien korjausliike

Keskuspankkiirin elämä ei aina ole helppoa. Juuri, kun korot on saanut ankkuroitua matalalle täsmällisen kommunikaation avulla, yllättävät työttömyysluvut nopealla laskullaan, ja pitää olla vakuuttelemassa, etteivät korot vielä ole nousemassa minnekään. Tämä on yksinkertaistettuna tilanne, josta niin Englannin keskuspankki kuin USA:n keskuspankki Fed ovat itsensä löytäneet. Onko keskuspankkien harjoittama ns. ”forward guidance” -politiikka huono idea?

Vain puolisen vuotta sitten Englannin keskuspankki vakuutteli, että harkitsisi rahapolitiikan suuntaa uudelleen vasta, kun työttömyysaste laskee 7 prosenttiin. Keskuspankin ennusteiden mukaan tavoite piti saavuttaa vuonna 2015, joten rahapolitiikan kiristymisellä ei ollut tarkoitus spekuloida pitkään aikaan. Tilastot kertoivat kuitenkin työttömyysasteen laskeneen 7.1 prosenttiin jo syksyllä, joten loppukesästä annetut ohjenuorat näyttävät uhkaavasti vanhentuneilta.

Samalla tavalla on käymässä myös Yhdysvalloissa, jossa Fed asetti reilu vuosi sitten inflaatiotavoitteen lisäksi 6.5 prosentin rajapyykin työttömyysasteelle, jonka saavuttamisen jälkeen alkaisi keskustelu rahapolitiikan kiristämisestä. Tämän oli tarkoitus tapahtua vuonna 2015. Työttömyysasteen lasku on kuitenkin USA:ssakin yllättänyt nopeudellaan (6.6 % tammikuussa).

Kumpikaan keskuspankki ei kuitenkaan halua edes harkita rahapolitiikan kunnollista kiristämistä vielä – talouden elpyminen ei ole riittävän vakaalla uralla, ja työttömyysasteen laskun taustalla on nähty esimerkiksi työvoiman supistumista, osa-aikatyöllisyyden kasvua ja heikkoa tuottavuuden kasvua. Tämä on asettanut keskuspankit epämiellyttävään asemaan – miten kiemurrella eroon asetetusta tavoitteesta nakertamatta omaa uskottavuuttaan?

Forward guidancen avulla haluttiin poistaa epävarmuutta korkojen tasosta ja näin vahvistaa luottamusta talouden hyvään elpymiseen, sekä ankkuroida korot matalalle tasolle ilman uusia varsinaisia rahapoliittisia toimenpiteitä, kunnes talous on riittävän vahva kestämään korkojen nousun. Periaatteessa se oli aiempaa voimakkaampi lupaus pitää korot matalalla pitkään (EKP lupaa edelleen pitää korot nykyisellä tai matalalmmalla tasolla ”for an extended period of time” ilman tarkempia tavoitteita). Strategia näyttää ainakin toimineen siinä mielessä, että korot pysyivät matalalla vaikka talous piristyi, eikä ensimmäistä koronnostoa odoteta briteissä ennen vuotta 2015.

Englannin keskuspankki haki rohkeaa ratkaisua ongelmaan viime viikolla, kun keskuspankin puheenjohtaja Carney linjasi kokonaan uuden forward guidance -paketin. Pähkinänkuoressa keskuspankki julkaisi laajemman skaalan seurattavia indikaattoreita (keskuspankki julkaisi peräti kahdeksantoista uuden indikaattorin ennusteet) unohtaen tarkat prosentit ja tasot, joiden kohdalla rahapolitiikan suuntaa harkittaisiin uudelleen. Päähuomio siirtyi työttömyydestä talouden vapaaseen kapasiteettiin, joka on vaikeammin arvioitava mittari.

Vaikka tämä tekee keskuspankin viestistä epätarkemman – mitään selkeää signaalia rahapolitiikan kiristämiskeskustelun aloittamiselle ei enää ole – on se uskottavuuden kannalta Carneylle paras strategia ja jättää keskuspankille hieman aiempaa enemmän pelivaraa (ja ennusteille enemmän virhemarginaalia). Siirtymä työttömyysastesignaalista laajempaan skaalaan indikaattoreita on lopulta vain kosmeettinen – tavoite toistaiseksi matalla pysyvistä koroista on edelleen sama.

USA:ssa keskuspankki on vuorostaan korjannut viestiään vakuuttelemalla pitävänsä korot matalla pitkään senkin jälkeen, kun 6.5 prosentin taso työttömyydessä on saavutettu. Uusi puheenjohtaja Yellen on viitannut myös muiden indikaattoreiden seuraamiseen, mutta ilman samaa tavoitteellisuutta ja määrätietoisuutta kuin Carney. On mielenkiintoista seurata, mikäli viesti tarkentuu Englannin keskuspankin jalanjäljissä tulevina kuukausina, kun Yellen pääsee vauhtiin uudessa työssään, vai luotetaanko Fedissä Englannin keskuspankkia epätarkempaan kommunikaatioon.

Vaikka rahapolitiikan suuntaviivoja jouduttiin korjaamaan odotettua paljon nopeammin Atlantin molemmin puolin, kertoi tuorein hienosäätö Englannin keskuspankin rahapolitiikassa taas pyrkimyksestä selkeään ja tavoitteelliseen kommunikaatioon. Odotusten hallitseminen ja selkeiden tavoitteiden asettaminen vaikuttaa edelleen järkevältä strategialta nykytilanteessa, kun korot ovat nollassa ja arvopapereiden osto-ohjelmat olemassa, mutta korkojen nousu vaarantaisi talouden hataran toipumisen. Carneyn on nyt vain syytä toivoa, että keskuspankin ennusteet osuvat ensimmäistä yritystä paremmin nappiin. Kovinkaan montaa korjausta ei keskuspankin uskottavuus välttämättä kestä.