Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen ei ole noussut ihan samalla tasolle kuin 90-luvun laman aikana. Haaste palauttaa suhdetta normaaliin ei silti nyt ole pienempi kuin silloin. Silloin suhdetta saatiin painettua normaalitasolle ensi sijassa ripeän talouskasvun avulla. Nyt ei voida laskea samalla tavalla talouskasvun antamaan apuun.
Suomen 90-luvun lamaa seurasi erittäin ripeä talouskasvun vaihe. BKT kasvoi vuodesta 1993 vuoteen 2001 lähes 40 % eli, 4,2 prosentin vuosivauhtia. Julkisen sektorin BKT-osuus siten putosi ensi sijassa BKT:n kasvun kautta.
Talouden kasvua voidaan saavuttaa joko kasvattamalla tuottavuutta (tuotantoa per työntekijä) tai kasvattamalla työtä tekevien määrää. Molemmat tekijät auttoivat 90-luvun vahvan talouskasvun aikaansaamisessa. Edellytykset samanlaiseen vahvaan kasvuun ovat nyt selkeästi heikommat.
Työllisyyden kasvun suhteen voidaan hyvin suurella varmuudella todeta, ettei edellytyksiä ole 90-luvun kehityksen toistoon. 90-luvun lamassa työllisyys putosi lähes 20 prosenttia. Tätä työvoimareserviä työllistämällä työllisten määrä kasvoi 1993-2001 16 prosenttia. Tämä selittää liki puolet BKT:n kasvusta.
Viime vuosien taantumassa työllisyys ei ole samalla tavalla romahtanut, eikä siten vastaavaa suurta työvoimareserviä ole nyt työllistettävänä. On syytä varautua siihen, että työllisten määrä pikemmin supistuu, kun työikäisten määrä seuraavina vuosikymmeninä vähenee.
Tulevan tuottavuuden kasvun suhteen on enemmän epävarmuutta. Nokian ja sen ympärille rakennetun teknologiaklusterin avulla tuottavuuden kasvu oli varsin ripeätä 90-luvun lamaa seuranneena vuosian. Tuotanto per työntekijä kasvoi 2,3 % vuodessa vuodesta 1993 vuoteen 2001.
Viime vuosina tuottavuudenkin kasvu on ollut olematonta.
Voidaan toivoa, että tuottavuuskasvun hyytyminen olisi tilapäistä. Maailmantalouden taantuma on nakertanut korkean tuottavuuden vientialojen osuutta taloudesta ja telelaitetuotannon alasajo on lisäksi rasittanut lukemia. Olisi kuitenkin hyvin optimistista olettaa, että palauduttaisiin 90-luvun tuottavuuden kasvuun.
Jos tuottavuuskasvu jäälleen kiihtyy esimerkiksi puolisentoista prosenttiin ja työllisyys pysyy vakaana BKT:n vuosikasvu olisi silti vain 1,5 prosenttia. BKT kasvaisi 11 prosenttia vuoteen 2021 mennessä. Tämäkin vaatii siis väestön ikääntymisen kompensoimista työllisyysastetta nostamalla tai maahanmuuttoa kasvattamalla sekä tuottavuuskasvun selkeää kohentumista.
Tämän blogin teksti on muokattu osa Keskuskauppakamarin toimeksiannosta tekemästäni muistiosta. Mielipiteet ja mahdolliset virheet ovat ainoastaan minun.