Skip to content

Tuottavuus suhdanneluonteisesti nousussa

by : 10.8.2017

Työvoiman alhaisempi tuottavuus on keskeinen syy siihen, että Suomen BKT per capita on alhaisempi kuin Ruotsin tai Saksan, kuten selitin Liberan julkaisemassa raportissa. Suomen tuottavuuden kasvu on kuitenkin rohkaisevasti piristynyt viimeisen vuoden aikana. Piristyminen näyttää ensi sijassa olevan normaali suhdanneluonteinen ilmiö. Alhainen investointitaso ylläpitää yhä huolia tuottavuuskehityksestä, joskin kone ja laiteinvestoinneissa jo näkyy lupaavaa nousua.

Työvoiman tuottavuus (mitattuna ostovoimapariteettikorjatulla BKT:lla työtuntia kohden) on Suomessa pitkään ollut alhaisempi kuin Saksassa ja enenevässä määrin myös matalampi kuin Ruotsissa. Viime vuonna tämä kuilu ei kuitenkaan enää kasvanut: Suomessa tuottavuus kasvoi lähes samaa noin puolentoista prosentin vuosivauhtia kuin Ruotsissa. Saksassa tuottavuuden kasvu jäi niukkaan prosenttiin.

Työvoiman tuottavuus Suomi Ruotsi Saksa

Luvut ovat ilahduttavia. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että tuottavuusluvut heiluvat herkästi talouden suhdanteiden mukana. Kun talouskasvu kiihtyy, yleensä tuottavuuskasvukin vauhdittuu. Kun talous notkahtaa, mitattu tuottavuus heikkenee koska yritykset eivät pysty sopeuttamaan työvoiman käyttöä yhtä ripeästi kuin myynti heikkenee. Tuottavuuskasvua siivittää myös vientiteollisuuden piristyminen. Tuotanto työtuntia kohden on teollisuudessa korkeampi, joten kun teollisuustuotannon osuus koko tuotannosta kasvaa tuottavuusluvutkin paranevat.

Suomi tuottavuuden kasvu ja BKT

Nämä suhdanneluonteiset heilahtelut tuottavuusluvuissa eivät kerro paljoakaan tuottavuuden kasvusta pitkällä tähtäimellä. Ilman teknologisia innovaatioita ja tuotekehitystä tuotantoa voi vain tilapäisesti kasvattaa puristamalla olemassa olevasta työvoimasta enemmän. Tosin luvut muistuttavat, että viime vuosien heikko tuottavuuden kehitys on sekin ollut osittain suhdanneluonteinen ilmiö, ja sen herättämät huolet liioiteltuja. Emme yhtäkkiä olleet unohtaneet miten tuottaa tehokkaasti: tuottavuus on kärsinyt kun myynti on tökkinyt.

Lupaavaa pitkän aika välin tuottavuuden kehitykselle on sen sijaan investointien käänne nousuun. Se luo toiveita siitä, että vahva kasvu korkean tuottavuuden sektoreilla ei ole ainoastaan tilapäinen suhdanneilmiö. Investointien nousu kertoo, että yritykset näkevät mahdollisuuksia tuotannon kasvuun. Kasvavalla konekannalla työntekijät pystyvät tuottamaan enemmän.  Uudet investoinnit nostavat myös todennäköisesti tuottavuutta siksi, että kun investoidaan uusiin laitteisiin samalla päivitetään tuotantoteknologiaa uusimpaan versioon.

Kone ja laiteinvestoinnit Suomi Ruotsi Saksa

Kaikissa maissa investoinnit ovat olleet finanssikriisin jälkeen suhteellisen matalalla tasolla, mikä on rokottanut tuottavuuden kasvua. Suomessa kuitenkin kone- ja laiteinvestoinnit olivat supistuneet vahvasti jo 2000-luvun alkuvuosina. Viimeisen vuoden piristymisestä huolimatta kone ja laiteinvestoinnit ovat edelleen selkeästi alemmalla tasolla kuin Ruotsissa ja Saksassa.

Vielä huolestuttavampaa on, että T&K investoinnit ovat supistuneet merkittävästi, lähinnä Nokian matkapuhelintoimintojen alasajon seurauksena.  Näiden suhteen mitään selkeätä käännettä parempaan ei tilastoissa näy. Yhä tältä osin investointiemme taso suhteessa BKT:hen on korkeampi kuin Saksassa, mutta Ruotsin suhteen olemme jäämässä yhä kauemmas jälkeen.

T&K investoinnit Suomi Ruotsi Saksa

Jollei investoinnit Suomessa jatka piristymistä, alhainen investointiaste ylläpitää pelkoja siitä, että tuottavuuskuilu etenkin Ruotsiin jatkaa kasvuaan.

Mainokset

From → Suomi

2 kommenttia
  1. Kasvutilinpito permalink

    Oletko katsonut TFP:n kehitystä?

    • Kiitos kysymyksestä,

      En ole katsonut, mutta kai TFP heiluu lyhyellä tähtäimellä aika samaan tapaan BKT:n mukana. Pääomakanta ei kovin paljon heilu vuodesta toiseen.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s