Miten keskuspankin rahoitusoperaatiot tehoavat

Lukija kiinnitti minun huomiota Helsingin Sanomien artikkeliin: EKP:n päätöksessä negatiivisesta korosta on ongelmia. Artikkelissa annetaan ymmärtää, ettei negatiivinen koronlasku voi toimia, koska pankit eivät voi lainata keskuspankkitalletuksia asiakkaille. Jos argumentti pitäisi paikkansa millään EKP:n eilisistä päätöksistä ei olisi vaikutusta. Kaikki vaikuttavat nimenomaan siihen millä ehdoilla pankit saavat keskuspankkirahaa.

Kuvaus keskuspankkitalletusten roolissa artikkelissa on sinällään ihan paikkaansa pitävä. Pankkien lainananto yleisölle ei pienennä niiden keskuspankkitalletusten määrä. Keskuspankkitalletukset siirtyvät vain pankkien välillä.

Silti talletuskoron lasku negatiiviseksi kannustaa pankkeja kasvattamaan lainantoaan. Jos pankilla on keskuspankkitilillä rahaa josta sen täytyy maksaa korkoja se voi yrittää välttyä tästä koronmaksusta esimerkiksi

• nostamalla rahat käteisenä. Miljardien eurojen säilyttäminen käteisenä on kuitenkin kallista, joten pieni negatiivinen korko tuskin saa pankkeja siirtymään käteiseen.
• kasvattamalla lainanantoaan. Siinä määrin kun lainaa ottaneet käyttävät lainattuja rahoja siirtääkseen varojaan toisiin pankkeihin, pankki siirtää korvauksena vastaavan summan keskuspankkitalletusta maksua saavaan pankkiin.Pankki on siten vaihtanut negatiivista korkoa tuottavan keskuspankkitalletuksen korkoa tuottavaan lainasaatavaan.
• alentamalla talletusten korkoja ja siten kannustamalla asiakkaat siirtämään rahansa toiseen pankkiin. Jälleen siirto pankkien välillä tehdään keskuspankkitalletuksen muodossa.
• lainaamalla rahat toiselle pankille, joka tarvitsee keskuspankkirahoitusta luotonannon kasvattamiseen. Pankit tarvitsevat keskuspankkitalletuksia jotta ne voisivat kasvattaa luotonantoaan, siltä varalta että luottoa ottanut haluaa nostaa rahaa käteisenä tai siirtää rahat toiseen pankkiin.

Näistä toimista ainoastaan käteisen nostaminen pienentää keskuspankkitalletusten määrää. Muissa tapauksissa ”Musta Pekka” vain siirtyy toiselle pankille. Pankit eivät pääse ongelmasta eroon, mutta siinä määrin kun ne yrittävät heittää Mustaa Pekkaa toisilleen, lainanantoa kasvatetaan, ja tallettaja kannustetaan laittamaan rahat pyörimään.

En tosin minäkään usko, että talletuskoron laskulla on suurta merkitystä. Keskuspankkitalletuksia on tällä hetkellä varsin vähän, ja 0,1 prosentin koronlasku on joka tapauksessa hyvin pieni kannustin.

Artikkelissa viitataan tietyissä piireissä kulttistatuksen saaneeseen Bank of Englandin selitykseen rahan luonnista. Päinvastoin kuin netissä leviävät viittaukset ja Helsingin Sanomien toimittaja antavat ymmärtää, raportti on aivan asiallinen selvitys rahoitusjärjestelmän toiminnasta. Siinä ei sanota, että pankit voivat kasvattaa luotonantoaan rajatta keskuspankkien toimista riippumatta. Raportissa selkeästi kerrotaan, että keskuspankit viime kädessä kontrolloivat rahan luontia vaikuttamalla korkotasoon.

Muutama lause raportin yhteenvedosta:

“Although commercial banks create money through lending, they cannot do so freely without limit. Banks are limited in how much they can lend if they are to remain profitable in a competitive banking system. Prudential regulation also acts as a constraint on banks’ activities in order to maintain the resilience of the financial system.”

“Monetary policy acts as the ultimate limit on money creation.”

“ In normal times, the Bank of England implements monetary policy by setting the interest rate on central bank reserves. This then influences a range of interest rates in the economy, including those on bank loans.”

Bank of England. Quarterly bulletin: “Money creation in the modern economy”

Yksi keskeinen rajoite, etenkin finanssikriisin jälkeen, on, että pankit haluavat varmistaa rahoituksen pidemmäksi aikaa, ennen kuin ovat valmiita myöntämään pitkäaikaisia luottoja. Kolmen kuukauden keskuspankkirahoituksen varaan ei pitkäaikaisia luottoja kovin innokkaasti myönnetä. Tästä syystä ilmoitettu neljän vuoden rahoitusoperaatio oli merkittävä askel.