Viron talouden tiikeriloikka takanapäin

Parin loistavan kasvuvuoden jälkeen Viron talouskasvu on hiipunut. Tuoreet neljännen neljänneksen luvut kertoivat paikoillaan junnaavasta taloudesta: 0.1 prosentin supistuminen edelliskvartaalilta (kausi- ja työpäiväkorjatuissa luvuissa) ja nollakasvua vuodentakaisesta. Koko vuoden 2013 osalta BKT-kasvu jäänee alle prosenttiin.

Painavimpia tekijöitä Viron hiipuvan kasvun taustalla ovat olleet heikko kehitys logistiikkasektorilla sekä rakentamisessa, mutta loppuvuodesta esiin on noussut myös heikko veto viennissä. Taantumaa seuranneen ponkaisun jälkeen vuoden 2012 kehitys viennissä oli edelleen rohkaisevaa, mutta vuoden 2013 aikana ilmeni ongelmia, jotka näkyvät nyt parin prosentin supistumisena viennin arvossa. Suoraviivaisin selitys viennin hiipumiselle on edelleen varsin heiveröinen globaali taloustilanne, joka heijastuu myös Viron tärkeimpien kauppakumppaneiden – Suomen, Ruotsin ja Venäjän – vedossa.

Viime vuoden aikana Viron vienti heikkeni erityisesti Venäjälle ja Yhdysvaltoihin, mikä välittömästi kääntää syyttävän katseen vahvana pysyneen euron suuntaan. Etenkin Venäjän tapauksessa lienee kuitenkin myös syytä kohdistaa katse maan talouden yleiseen hidastumiseen. Talouskasvu hiipui reiluun prosenttiin viime vuonna, kun pidempään ongelmien kanssa painineiden investointien lisäksi kotimainen kysyntä menetti vauhtia.

Sen sijaan Viron vienti euroalueelle oli kasvussa –kelpo suoritus ottaen huomioon euroaluetta piinaavat ongelmat. Yksi tärkeimmistä kannattelijoista eurokerhossa on ollut Suomi, jonka kauppa Viron kanssa kehittyi myönteisesti  viime vuonna suomalaisen tuontikysynnän suvantovaiheesta huolimatta.

Kotimaisen talouden toipuminen ja siitä seurannut palkkojen nousu herättelee henkiin huolia vientiteollisuuden kilpailukyvyn heikentymisestä Virossa. OECD:n mukaan yksikkötyökustannukset kasvoivat kvartaalitasolla keskimäärin noin 2 % vuoden 2013 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana, verrattuna esimerkiksi noin 0.4 prosentin kasvuun Suomessa (saman tilaston mukaan).

Toisaalta työmarkkinoiden tilanne paranee koko ajan: työttömyysaste vajosi viime vuoden kolmannella neljänneksellä 8 prosenttiin – huima lasku vuonna 2010 nähdystä lähes 20 prosentin piikistä. Vaihtotaseen maltillinen, parin prosentin luokkaa oleva, alijäämä suhteessa BKT:hen ei myöskään herätä suurempia huolia epätasapainoista taloudessa. Työmarkkinoilla on edelleen runsaasti tilaa vahvistua, mutta kotimaisen kysynnän voimistumista tasapainottanee tänä vuonna vientikysynnän piristyminen, joten merkittävää heikkenemistä vaihtotaseessa tuskin nähdään.

Vuodenvaihteessa on yleensä tapana povata parempaa alkavaa vuotta, eikä 2014 eroa tässä mielessä aiemmista vuosista: niin USA:n, euroalueen kuin Ison-Britanniankin taloudet näyttävät – jos katastrofeilta vältytään – pääsevän vakaammalle kasvutrendille vuoden aikana.

Ja onhan vuodella kaikki potentiaali kehittyä hyväksi Viron kannalta – kotimainen kysyntä on kohtalaisen hyvässä vauhdissa ja naapurimaiden Latvian ja Liettuan talouksilla menee edelleen verrattain hyvin, joten kunhan kansainvälinen kysyntä ja etenkin Euroopan taloustilanne piristyy odotetusti vuoden mittaan, vauhdittunee myös Viron kasvu selvästi loppuvuoden latteasta kehityksestä.