Skip to content

Nokia ja Suomen talouden ongelmat

by : 19.5.2014

Suomen talouden viime vuosien heikko kehitys johtuu hyvin merkittävältä osin Nokian ongelmista. Kokosin muutaman kuvan, jotka kuvastavat tätä vaikutusta.   Nokian vaikutuksen ymmärtäminen ei tee ongelmia pienemmäksi, mutta auttaa kuitenkin hahmottamaan mihin suuntaan olemme menossa ja mitä asialle täytyy tehdä. Telelaitetuotannon romahtamien yksittäinen sokki, johon meidän täytyy sopeutua. Tältä osin heikkous ei kuitenkaan ole signaali laajemmista ongelmista Suomen talouden toiminnassa ja kilpailukyvyssä, jotka antaisivat syytä pelätä heikon kehityksen jatkuvan.

Suomen BKT oli viime vuonna kuusi prosenttia alle vuoden 2008 huipputasojen. Suurin osa tästä laskusta voidaan selittää sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäyksen pudotuksella. Poislukien tämä sektori Suomen BKT- saavutti vuoden 2008 tasojen 2011, ennen kuin eurokriisi painoi Suomen talouden uudelleen laskuun.

FINGDPextelecom

 

Elektroniikkateollisuuden laskun talouskasvua jarruttava vaikutus on takanapäin. Elektroniikkateollisuuden osuus BKT:sta oli 2012 painunut jo lähes nollaan. Näiltä tasoilta ei siis enää voida pudota.

FinelectronicindshareofGDP

Tämä myös tarkoittaa, että viime vuoden heikkous selittyy muilla syillä kun telelaitetuotannon laskulla. Ylipäätänsä vuosittaiset heilahtelut heijastavat enemmän kansainvälisiä suhdanteita, eikä telelaitetuotannon heilahteluilla ole suurta vaikutusta.

FinGDPelectronicindch

Telelaitetuotannon heilahtelut näkyvät tietysti ennen kaikkea vientilukemissa. Tavaraviennin arvon romahdus selittyy pitkälti telelaiteviennillä. Poislukien telelaitevienti Suomen tavaraviennin arvo on polkenut paikallaan.

finexpextelecom

Kauppataseyliäämän romahdus myös pitkälti selittyy telelaiteviennin romahduksella. Tämän suhteen kuva jonkun verran liioittelee vaikutusta, koska tässä laskelmassa ei ole huomioitu vastaava romahdus komponenttiin tuonnissa. Silmiinpistävää on kuitenkin, että mitään selkeää heikkenevää trendiä Suomen kauppataseen kehityksessä ei ole, kun lukuja puhdistetaan telelaiteviennin romahduksesta.

Fintbalextelecom

Kun viime vuosien kehityksen perusteella vertailee Suomen talouden kehitystä muihin maihin ja vetää siitä johtopäätöksiä on suuri riski, että tekee vääriä johtopäätöksiä, jollei huomioi telelaitetuotannon vaikutusta.

Mainokset

From → Suomi

7 kommenttia
  1. Ihan mielenkiintoinen tilasto, kiitoksia vaan että teit sen. Kuten totesit, kyllä tämä täsmentää selvästi käsitystä Suomen taloudesta!

    Mutta tuota ensimmäistä kuvaa en oikein tajua: BKT on 117 pinnaa, mutta jos siitä otetaan pois sähkö- ja elektroniikkateollisuus, niin BKT kasvaa 123 pinnaan…???

    • matt712013 permalink

      Sama homma tavaraviennin arvon -graafin kohdalla, näyttää siltä että tavaravienti on korkeampi ilman telelaitteita. Onko teksti väärässä paikassa, väärällä värillä?

  2. Kiitos kysymyksistä,

    Moni ihmettelee varmasti samaa. Esitystapani ei ollut paras mahdollinen.Graafeissa on siis indeksilukemat mukaan ja poislukien elektroniikkateollisuus, siten että molemmille perusvuonna indeksi on 100.

    Siis indeksilukema 117 tarkoittaa, että vuodesta 2000 BKT on kasvanut 17 prosenttia. Muu osa taloudesta (poislukien sähkö ja elektronikkateollisuus) on kehittynyt paremmin, siitä syystä indeksilukema on korkeampi. Jos indeksi on 123, se tarkoittaa, että muu osa taloudesta on kasvanut 23 prosenttia.

    Samoin vientilukemat. Indeksi 130 sanoo, että muu osa viennistä on viimeisen vuoden aikana ollut 30 prosenttia korkeampi kuin 2005. Huomioiden elektroniikkasektorin koko viennin arvo ei ole edes kasvanut 10 prosenttia vuodesta 2005.

  3. Kari permalink

    Tauno Matomäki sanoi joskus, ettei Suomessa kannata valmistaa mitään hevosenpää pienempää. Nyt kun Nokia ei enää kannattele, mitä tilalle?

  4. fgjkopffjhdf895 permalink

    Siis jos nyt alettaisiin tuottaa telelaitteita huippuvuosien tahtiin kannattamattomana, niin se parantaisi yllä olevat tilastot? BKT ei ota kantaa tuotannon kannattavuuteen ja järkevyyteen. Julkisista palveluista tulee suuri(n) osa BKT:stä, mutta heidän palveluistaan juuri mikään ei menisi vapailla markkinoilla kaupaksi nykyisin tuotantokustannuksin. Tämä julkinen puuhastelu silti alentaa velan BKT-suhdetta ja väittää Suomen olevan kohtuullisen rikas maa, koska palkkakulut julkisella sektorilla ovat niin julmetun suuret ja kaikki lasketaan näillä arvoilla suoraan BKT:hen.

    ”Elektroniikkateollisuuden laskun talouskasvua jarruttava vaikutus on takanapäin.”

    Kyllähän koko viime vuoden vielä Tilastokeskuksen teollisuustuotantoluvuissa ”26-27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus” oli rajussa laskussa. Ja on muuten edelleen. Uusimmassakin julkaisussa se on päätoimialoista suurimmassa pudotuksessa (jätetään huomioimatta ”D Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto” lämpimän maaliskuun takia), miinusta 10,6%. Siis edes maaliskuussa 2013 tuotanto ei voinut olla nollassa, kun vieläkin pystytään saamaan tuollaisia madonlukemia verrattaessa viime vuoteen.

    Minkälaiseen trendikasvuun Suomi voi mielestäsi päästä ilman sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäystä?

    Oletko tehnyt kuvaajaa siitä, kuinka paljon Suomen Finanssikriisistä lähtien ollut umpisurkea tuottavuuskehitys johtuu myöskin samasta asiasta?

  5. Kiitos kysymyksistä,

    Mikä Nokian tilalle?
    1. Tarvitaan tietysti luovia yrittäjiä, jotka keksivät kaikenlaista. Ei ainoastaan korvaamaan Nokiaa vaan luomaan kasvua ja auttamaan sopeutumaan tuleviin muutoksiin.
    2. Onneksi ennen romahdusta oltiin vahvasti ylijäämäinen talous. Meillä oli siten puskuria, emmekä siten kansantaloutena ole vielä merkittävästi alijäämäinen. Siten Nokia ei ole jättänyt aukkoa, jota kiireisesti ehdottomasti täytyy täyttää.

    Kannattamatonkin tuotanto lisää BKT:ta, niin kauan kuin tuotanto tuottaa arvolisää (eli tuotannon arvo on korkeampi kuin tuotantoon käytettyjen komponenttien arvo).

    Toki oletuksena on, että tuotantoon käytetty työvoima muuten olisi työttömänä. Jos työvoima muuten tuottaisi jotain arvokkaampaa niin tietysti tuotannon ohjautuminen vähemmän kannattavaan toimintaan alentaa BKT:ta.

    Teollisuustuotannon maaliskuun laskua ei enää voi selittää elektroniikkateollisuuden tuotannon laskulla. Vaikka prosentuaaliset laskut voivat olla yhä suuria elektroniikkateollisuudessa, sen vaikutus kokonaistuotantoon jää pieneksi kun elektroniikkateollisuuden tuotanto jo on niin alhaisella tasolla.

    Suomen trendikasvua olen pohtinut tässä:
    https://rogerwessman.com/2014/03/20/hallitus-ei-voi-laskea-talouskasvun-varaan/

    Tuottavuuden lasku selittyy aivan varmasti vahvasti Nokialla. Pitää tehdä siitäkin laskelma. Olen jonkin verran pohtinut tuottavuuden laskun syitä tässä:

    https://rogerwessman.com/2014/01/15/tuottavuuskasvun-hyytyminen-ei-enne/

  6. Kari permalink

    1990-luvun lopulla Nokialla oli hallussaan Suomessa koko matkapuhelinten arvoketju suunnittelusta valmistukseen. Oli paljon alihankkijoita, kuten Elcoteq, Perlos ja Eimo. Nokia siirsi vähitellen tuotannon Kiinaan, jolloin kiinalaiset oppivat koko arvoketjun.

    Olisi ihan kiinnostavaa nähdä, millaisiin laskelmiin nuo päätökset perustuivat. Kuinka paljon sillä oikeasti säästettiin, että opetettiin Foxconn ja kumppanit tekemään kännyköitä ja verkkoja. Kun tuotanto-osaaminen on täältä menetetty, ei se enää palaa. Saksa on valinnut toisin, siellähän autoteollisuus on pitänyt osaamisen Saksassa.

    Toisaalta Suomen keskeinen ongelma on se, että julkisen talouden osuus on yli puolet BKT:stä. Miten ihmeessä yksityiset palvelut voivat työllistää, jos ihmisillä ei ole rahaa? Kun maksan palvelusta 50 euroa, saa tekijä ehkä 15 euroa. Uusien asuntojen hinnoista suuri osa on veroa. Tälle verokiilalle olisi tehtävä jotain. Poliittisesti se vain näyttää olevan mahdotonta.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s