Mikä painaa Suomen tavaravientiä?
Suomen viennin heikko kehitys on jatkuva puheenaihe. Keskusteluissa heitetään helposti monta selitystä. Yhtä yksinkertaista selitystä ei kuitenkaan kehitykselle löydy. Monet yksittäiset tekijät vaikuttavat vientilukuihin. Laskeva vienti Venäjälle on huolenaihe, mutta koko viennin kasvulle se on ollut varsin pieni tekijä. Telelaitteiden viennin romahdus on selkeästi tärkein yksittäinen tekijä viime vuosien tavaraviennin laskulle. Toisaalta tavaravientilukemia kaunistelee öljyjalosteiden kasvaneet vientitulot.
Suomen vienti Venäjälle kääntyi viime vuonna laskuun, mikä ei ole yllättävää huomioiden ruplan heikkenemisen. Viime vuoden lopulla tavaravienti Venäjälle laski kymmenisen prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tämä hidasti Suomen viennin toipumista hivenen. Jos vienti Venäjälle olisi kehittynyt samalla tavalla kun vienti muualle, tavaraviennin arvon kasvu olisi ollut noin prosenttiyksikön ripeämpää kun se nyt on ollut.
Viime vuonna telelaitteiden viennin lasku edelleen painoi tavaravientiä jonkun verran. Ilman tätä vaikutusta tavaravienti olisi viime vuonna kasvanut hivenen (0,4 %:ia) pienen (1,3 %:in) laskun sijaan. Telelaitevienti ei enää viime kuukausina merkittävästi lukemia ole painanut. Kun vienti on pudonnut jo lähes nollaan, se ei enää paljoakaan voi laskea.
Telelaiteviennin romahduksen suurin vaikutus nähtiin aikaisempina vuosina. Suomen tavaravienti on viimeisen 12 kuukauden aikana ollut 15 prosenttia alempi kuin huppuvuonna 2008. Suurin osa laskusta selitty telelaiteviennin laskulla. Muu vienti on vain kolme prosenttiyksikköä alle vuoden 2008 huipputasojen.
Telelaitteet eivät ole kuitenkaan ainoa yksittäinen ala, joka merkittävästi heiluttanut vientiä. Öljyjalosteiden viennin arvo on noussut merkittävästi. Tämä ei kovinkaan paljon lämmitä, koska suomalainen jalostusarvo tällä sektorilla on erittäin pieni. Suurin osa rahoista valuu öljyntuottajamaihin. Jos puhdistetaan sekä telelaitteet että öljyjalosteet Suomen tavaraviennin arvo on noin seitsemän prosenttia alle vuoden 2008 tasojen.
Lopuksi on tietysti hyvä pitää mielessä, että kaikki yllämainitut lukemat kuvastavat viennin arvoa, joten ne antavat inflaation verran liian hyvän kuvan reaalisesta kehityksestä. Toisaalta näistä lukemista puuttuu kokonaan yhä tärkeämpi palveluiden vienti.