Nokia ja Suomen tuottavuus
Sain lukijalta kysymyksen siitä, olenko tehnyt arvion Nokian vaikutuksesta Suomen synkkään tuottavuuskehitykseen. Karkea laskelma kertoo, että tuottavuus Suomessa on jatkanut kasvuaan viime vuosina, jos puhdistetaan elektroniikkateollisuuden vaikutus luvuista. Tämä puolestaan on suoraan vaikuttanut yksikkötyökustannusten kehitykseen. Kaikki laskelmat Suomen kilpailukyvyn yleisestä heikkenemisestä viime vuosina jotka perustuvat yksikkötyökustannuksiin ovat siten vastaavasti epäluotettavia.
Kirjoitin eilen siitä kuinka merkittävä osuus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden laskulla on Suomen talouden heikkoon kehitykseen. Työllisyyden kehityksessä sen sijaan vaikutus on ollut paljon pienempi. Teollisuuden osuus tehdyistä työtunnista on aina ollut selkeästi pienempi kuin sen osuus tuotannosta. Tämän toimialan osuus tehdyistä työtunneista on tippunut vain reilusta kolmesta reippaaseen kahteen prosenttiin.
Tässä toki on hyvä pitää mielessä, että luvuissa on jonkun verran epätarkkuutta. Nämä luvut eivät varmastikaan kata aivan kaikkia työntekijöitä, jotka todellisuudessa on ollut tekemisissä telelaitteiden kehityksen ja tuotannon kanssa.
Telelaitetuotannon romahdus vaikuttaa Suomen tuottavuuskehitykseen kahta kautta. Toisaalta korkean tuottavuuden sektorin osuus koko Suomen taloudesta on pienentynyt. Samalla tuottavuus kyseisellä sektorilla on romahtanut, kun tuotanto on pudonnut murto-osaan mutta tehtyjen työtuntien määrä on laskenut selkeästi vähemmän.
Kuva Suomen talouden heikkenevästä tuottavuudesta muuttuu kuvaan jatkuvasta tuottavuuden nousutrendistä kun jätetään sähkö- ja elektroniikkateollisuus pois laskelmista. Taantumat ovat toki näkyneet tuottavuuden heikkenemisenä muillakin aloilla, mutta tavalliseen tapaan notkahduksista on toivuttu kun taantuma on hellittänyt.
Tällä on merkitystä esimerkiksi kun vertaillaan Suomen kilpailukykyä muihin maihin tarkastelemalla yksikkötyökustannuksia. Neljän prosentin lasku tuottavuudessa (mikä on karkea arvio telelaitesektorin viime vuosien heikentävästä vaikutuksesta tuottavuuslukemiin) aiheuttaa vastaavan suuruisen nousun yksikkötyökustannuksissa.
Roger Wessman 
Amerikan Yhdysvalloissa taantumavuosi 2009 oli poikkeuksellisen hyvän tuottavuuden kasvun vuosi. Suomessa niin kuin monessa muussakin Euroopan maassa 2009 oli surkea vuosi tuottavuudelle. Euroopassa BKT supistui enemmän kuin USA:ssa, mutta työttömyys lisääntyi paljon vähemmän. Tämä kertoo työmarkkinoiden jäykkyydestä, sääntelystä. Taantuman jälkeen USA:ssa sitten työttömyys alenee vastaavasti nopeammin.
Tämän jäykkyyden voittajat Euroopassa ovat olleet vanhemmat työntekijät, nuorille jää karu osa. Kun työntekijöitä on muutenkin yli tarpeen eikä niistä pääse eroon, niin nuoria ei palkata. Sitten kun suhdanne on tarpeeksi hyvä, töihin otetaan ne nuoret, jotka ovat sattuneet juuri valmistumaan.
Oikeistolaisempi politiikka auttaisi, mutta nuoret (joilla ei ole ikärakenteenkaan takia riittävästi ääniä) jättävät useammin äänestämättä kuin vanhemmat. Lisäksi vasemmisto on korjannut hyödyn kriisi-EU:ssa nuorten tyytymättömyydestä.
Näin ensi alkuun voitaisiin äänioikeus ottaa eläkeläisiltä pois Euroopassa. Kun nykyisenlaajuisesta äänioikeudesta päätettiin aikoinaan, kukaan ei voinut kuvitellakaan nykyeurooppalaista vanhusten osuutta väestöstä.