Ponzipelit, bitcoin, osakkeet ja valuutat
Bitcoinin puolestapuhujatkaan eivät näytä kiistävän, että se on pyramidipeli. Puolustuksena on pikemmin, että muutkin sijoituskohteet ja kaikki valuutat ovat pyramidipelejä. Väitteessä on totuuden siemen, mutta on kuitenkin oleellisilta osin sumuverho. Järkevissäkin sijoituskohteessa voi olla spekulatiivisia kuplia. Niiden tuotto perustuu viime kädessä sijoitusten tuottamiin kassavirtoihin. Valuutat taas täyttävät kestävän Ponzi-pelin ehdon: haltijat eivät odota niiden tuottavan mitään.
Olen MustReadissä selittänyt ilmeisen tosiasian, että Bitcoin on pyramidipeli. Tuottoa voidaan realisoida ainoastaan sillä, että toiset sijoittajat ovat valmiita ostamaan vielä kalliimmalla. Jotkut sijoittajat voivat voittaa toisten sijoittajien kustannuksella. Nettomääräisesti sijoittajat jäävät vääjäämättä tappiolle, kun ”louhijat” ja lukuisat muut välikädet ottavat osuutensa.
Kukaan ei syntyneessä keskustelussa ole kiistänytkään tätä tosiasiaa. Tyypillinen vastaväite on ollut, että sama pätee osakkeisiin, valuuttaan ja kultaan.
Sijoituskohteiden kestävä tuotto tulee kassavirroista
Osakkeiden tuotto toki lyhyellä tähtäimellä riippuu siitä, mihin hintaan niitä saa myytyä toisille sijoittajille. Tältä osin osakkeetkin ovat nollasummapeliä. Kurssimuutoksilla spekulointi tuottaa keskimäärin sijoittajille vääjäämättä tappiota, kun välittäjät ottavat siivunsa.
Osakesijoittajat voivat kuitenkin ryhmänä tehdä pitkällä tähtäimellä tuottoa, jos ne sijoittavat kannattavaan liiketoimintaan. Kestävät osakesijoitukset perustuvat liiketoiminnan luomiin kassavirtoihin, jotka osinkojen ja osakkeiden takaisinoston kautta kanavoituvat sijoittajille.
Bitcoin ei tietysti luo mitään kassavirtaa. Sijoitetut varat valuvat välikäsien taskuihin ja ”louhinnan” järjettömään sähkönkulutukseen.
Valuutat eivät pyramidipeli koska tarjoavat vakautta, ei tuottoa
Vankemmalla pohjalla on rinnastus valuuttoihin. Nekään eivät tuota mitään. Valuutalla on arvoa ainoastaan koska muut ihmiset ovat valmiita hyväksymään sitä maksuna.
Raha ei ole kuitenkaan kestämätön pyramidipeli, koska sen ei odotetakaan tuottavan mitään. Inflaation jälkeen rahan odotettu reaalituotto on negatiivinen.
Selitin kolme vuotta sitten jutussa Valtion rahoitusta WinCapitan malliin, ehdon on sille, että Ponzi-peli voi olla kestävä. Sijoittajien tuoton (luvatun reaalikoron) täytyy olla alhaisempi kuin talouden kasvu, vähennettynä pelin järjestäjän pelistä keräämillä vuotuisilla tuloilla.
Ponzi-pelissä tuoton, ja pelin järjestäjän tulot, täytyy kokonaan rahoittaa sillä, että sijoittajat kasvattavat sijoituksiaan peliin. Joko täytyy houkutella uusia sijoittajia mukaan tai vanhojen sijoittajien täytyy jättää tuottonsa nostamatta.
Mitä korkeampi korko on, sitä jyrkemmin pyramidin täytyy kasva, ja sitä nopeammin peli paisuu kestämättömän suureksi.
Valuuttojen kohdalla korko on nolla. Pyramidin vaadittava kasvuvauhti on siten myös nolla. Peli on vakaa niin kauan kuin keskuspankki ei yritä lisätä rahan määrää ripeämmin kuin yleisön valmius pitää rahaa kasvaa.
Syy miksi rahaa ollaan valmiita pitämään nollakoroilla on, että se on toimiva maksuväline, jonka arvo on suhteellisen vakaa.
Bitcoinin kestävät taso riippuu tosiuskovaisten lahkon koosta
Bitcoinkaan ei lupaa mitään korkoa. Selvää on, että kiinnostus kuitenkin liittyy siihen, että sen arvo on noussut tähtitieteellistä vauhtia. Pyramidi on kasvanut ripeästi.
Kehitys voi olla kestävä ainoastaan, jos sijoittajat ovat valmiita pitämään bitcoinia myös tilanteessa, jossa kurssin nousu hyytyy olemattomaksi. Tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Muistettakoon, että sijoittajien täytyy myös rahoittaa ”louhinnan” valtavan sähkönkulutuksen, joka nykykurssilla polttaa ehkä 10 miljardia dollaria vuodessa. Tämä kustannus riippuu suoraan markkina-arvosta. Kupla silloin vääjäämättä puhkeaa siinä vaiheessa kuin uusia höynäytettäviä ei enää löydy pyramidin rahoittamiseksi.
Vahvin perustelu sille, että bitcoinilla voi kestävästi olla jotain arvoa on kulta. Sijoittajat ovat valmiita pitämään valtavan määrän kultaa, vaikka sen tuotto suhteessa rajuihin kurssivaihteluihin on ollut surkea. Kullalla on pitkän historian tuoma maaginen hohto, joka saa sijoittajia pitämään sen turvallisena vailla järkiperusteluja.
Bitcoinin kohdalla hinta voi vastaavasti saavuttaa vakaan tasapainon, kun kaikki siihen sijoittaneet kuuluvat uskovaisten lahkoon, jotka ovat valmiita pitämään niitä, kun ne eivät enää tuota mitään. Kuinka suuri tällainen lahko voi olla on pikemmin sosiaalipsykologinen kuin taloudellinen kysymys.
Roger Wessman 
Kiitos Roger, olen muutoin kanssasi samaa mieltä, mutta minulle kulta on valuutta. Sanot, että se on riskillinen, mutta niin ovat monet muutkin valuutat. Kun valuuttariskit toteutuivat 100 vuotta sitten Saksassa, niin se jäi kansakunnan muistiin. Viime vuosikymmeninä saksalaiset ovat pitäneet huolen, että valuutan arvo ei heikkene inflaation takia. Sama arvomaailma hintavakaudesta otettiin myös muissa euromaissa käyttöön. Termi mitä käytetään arvon mittana on numeraire. Nykyään on hienoa, kun kehittyneissä maissa käytettävät valuutat ovat vakaita ja toimivat hyvin tässä tehtävässä. Jos nämä valuutat menettävät arvonsa, niin se tapahtuu suhteessa yhteen vanhimmista käytössä olevista arvon mitoista, eli suhteessa kultaan.
Kiitos kommentista Matti,
Kulta on toki ollut pitkään valuutta, mutta ei sitä valuuttana tietääkseni missään enää käytetä. Kultakanasta oleellisestihan luovuttiin1930-luvulla, ja viimeiset rippeet poistuivat Bretton Woods järjestelmän mukana 70-luvun alussa.
Jos mitataan riskiä yksinkertaisesti arvon heilahteluna (tuoton standardipoikkeamana) kulta on suurin piirtein yhtä riskipitoinen kuin hajautetut osakesijoitukset. Tuotto on vain paljon alhaisempi. Tällä mittarilla kehittyneiden maiden paperivaluutat ovat viimeiset 50 vuotta mennen tullen päihittäneet kullan arvon vakaudessa.
Tietysti lopputulema riippuu siitä missä laskentayksikössä tuotto lasketaan (mikä on numeraire). Jos kultaa pidetään laskentayksikkönä, kullan arvo on tietysti vakaa, ja kaikkien valuuttojen arvo heiluu sen suhteen.
Järkevämpi laskentayksikkö on kuitenkin esimerkiksi kuluttajahintaindeksi, eli mikä on kyseisen sijoituskohteen ostovoima. Eli paras mittari siitä, että valuutat menettävät arvonsa on inflaatio, kuluttajahintojen nousu.
Toki on mahdollista, että keskuspankit joskus tulevaisuudessa luopuvat inflaatiotavoitteesta. Kulta voisi siten perustella paikkansa sijoitussalkussa, suojana tätä vastan. On kuitenkin paljon parempia vaihtoehtoja suojautua inflaatiota vastaan (esimerkiksi inflaatiolinkkerit, reaaliomaisuus).
Taas hyvä kirjoitus. Nähdäkseni bitcoinin ainoa arvo mahdollisen kurssinousun lisäksi on sen potentiaalinen asema globaalina virtuaalivaluuttana ja siitä aiheutuva transaktiokustannusten säästö, ts sen käyttöarvo. Tämä käyttöarvo voi olla kestävä motiivi omistaa bitcoineja mutta on hyvin epäuskottavaa että se oikeuttaisi edes tämänhetkisen kurssitason. Niinpä edessä on väistämättä kurssin romahdus kestävälle tasolle joka lienee murto-osa nykyisestä.
Kiitos palautteesta.
Minun käsitykseni mukaan bitcoinin käyttöarvo on varsin olematon. Kustannukset transaktiota kohden on jopa 100 dollaria, kuten selitin MustReadissä:
https://www.mustread.fi/blogit/bitcoin-huuman-taydellinen-jarjettomyys/
Pari kommenttia:
-Jäin miettimään miten tuo pohdinta osuu VanGoghin ja DaVincin tauluihin. Niiden hinta voi olla 300miljoonaa vaikkei taulu ”tuota mitään”. Voisko bitcoinista tulla tälläinen keräilykohde jonka arvo säilyy ainakin jotenkuten kuten taulujen
-Euroissa on iso riski että poliisi löytää ne. Bitcoin on tässä parempi -> tässä jonkinlainen järkiperuste arvolle?
Tämä kritiikki toki pätee Bitcoiniin jotenkuten, mutta kannattaa ajatella asiaa laajemmin lohkoketjuteknologian kannalta.
Lohkoketjut mahdollistavat luotettavan arvonsiirron globaalisti, nopeasti ja luotettavasti. Uudemman sukupolven lohkoketjuissa on vielä mukana älysopimusmahdollisuudet, mikä tarkoittaa ohjelmoitavaa rahaa.
Itse näen tässä massiivista potentiaalia globaalin kaupankäynnin transaktiokustannusten alentamiseen.
Bitcoinin käyttöarvo on kieltämättä vielä aika heikko, koska se ei ensimmäisenä lohkoketjuna ole mikään kovin hyvä. Se ei skaalaudu suurten ihmismassojen käyttöön ja ekosysteemin arvon vuotaminen sähkölaskuihin on älytöntä. Mutta parempia lohkoketjuja on jo olemassa ja vielä parempia tulossa lähitulevaisuudessa. Siksi ei kannata tuijottaa vain Bitcoinin epäoptimaalisia ominaisuuksia.
Lisäksi kannattaa huomioida seuraavan talouskriisin mahdollisuus sekä yhteiskunnallisten olojen kärjistyminen vähän kaikkialla maailmassa. Lohkoketjut tarjoavat erinomaisen keinon säilyttää varallisuutta sellaisessa muodossa, mikä on tarpeen vaatiessa mahdollista kuljettaa mukana vaikka maapallon toiselle puolelle erittäin helposti.
Kiitos kommenteista ja kysymyksistä,
Mikko,
Taideteos voi kyllä ”tuottaa” sitä kautta, että ihmiset saavat nautintoa sen katselemisesta. Mona-Lisan omistaja voi tästä periä katsojilta maksua.
Keräilijälle tärkeins syy ostaa ainutlaatuisen taideteoksen voi olla sen omistamisen antama status. Bitcoinin kohdalla jotain samanlaista omistamisen antamaa nautintoa voi tietysti olla, esimerkiksi jos se saa omistajan tuntemaan itsensä edelläkävijäksi. Mikään ainutlaatuinen omistushan se ei tosin ole, kun siitä on monta kopiota liikkeellä. Nämä Bitcoinien keräilijät kuuluvat siihen tosi uskovaisten ryhmään jota mainitsin, jotka ratkaisevat bitcoinin tasapainohinnan.
Halu pitää omistuksensa salassa poliisilta voi olla syy pitää bitcoineja, vaikka tuotto ei houkuttele. Tätä hyötyä ei kai ole ainakaan jos sijoittaa bitcoiniin esimerkiksi Coinbasen kautta, joka ymmärtääkseni raportoi pankin tavoin viranomaisille asiakkaistaan.
Samuli,
Sillä mitä mahdollisuuksia lohkoketjuteknologialla laajemmin on ei pitäisi olla merkitystä bitcoinin arvoon, jollei bitcoineja (tai jotain siitä ei vielä irtautuneita haaroja) tarvita tulevissa sovelluksissa.
Tällä voidaan toki ehkä perustella, että satsaukset bitcoiniin ovat (yhteiskunnalliselta näkökulmatla) olleet oikeutettuja, vaikka bitcoin ei itse menesty.
Sivistymättömän ajatuksia asiasta;
Dollarin arvo ei perustu muuhun kuin sopimukseen että kyseisellä valuutalla voi ostaa asioita, isossa mittakaavassa katseltuna dollari on siis juuri niin arvokasta kuin sen arvoon ”sidotut” asiat, ennen se oli hopea, jopa kultakin joskus. Minun mielestäni se on nykyään esimerkiksi öljy, työvoima, infrastruktuuri, muut luonnonvarat ja kaikenlainen osaaminen jota voi lunastaa paperia ja bittejä vastaan. Eipä siinä, itsestään selvää teille mutta bitcoinin yhteydessä ei ole mainittu yhtä oleellista ja arvoltaan merkittävää asiaa. Huumeet, ja muu harmaatalous!
maailmanlaajuisen huumekaupan arvo pyörii eri mutuilijoiden mukaan ~400 – 1400 miljardissa, kukaan ei tiedä varmaksi mutta salaliitolta se vaikuttaa että kannabiskasvi tai kemikaalit maksavat grammalta kultaa enemmänkin. Jos noista rahoista edes 5% liikkuu bitcoineina on siinä aika vakaa pohja sen arvolle, tai tässätapauksessa ylipäätään virtuaalisen anonyymin valuutan arvolle.
Vaikka bitcoin katoaisi maailmasta jää jäljelle muutakin arvoa kuin ”lahkolaisten” usko, villeimmät arviot laittoman pimeän rahan osuudesta maailman markkinoilla ovat jopa 1/5 kaikesta, kyllä sellaiset summat ovat tallessa jossain muuallakin kuin Uskon ja Toivon lompakossa.
Kiitos pohdinnoista Jere,
Näen kyllä hyvin monta syytä miksi ”huumeista ja muista harmaataloudesta” ei ole vakaata pohjaa bitcoinin arvolle.
Muun muuassa
Minun on vaikea uskoa, että läheskään viisi prosenttia maailman huumekaupasta käytäisiin bitcoineina. Bitcoineja on ymmärtääkseni käytetty lähinnä pienimuotoiseen nettikauppaan (esimerkiksi Silk Road). Normaalissa huumekaupassa, jossa ostajat ja myyjät tapaavat, käteinen on edelleen paljon kätevämpi kuin bitcoin joiden siirtäminen on kallista ja hankalaa.
Vaikka 5 prosentista vuotuisesta 1400 miljardin huumekaupasta (70 miljardia) käytäisiin bitcoineilla, tämä ei vielä tukisi läheskään nykyistä yli 200 miljardin bitcoinin arvoa. Olettaen esimerkiksi, että raha liikkuu kerran kuussa (eli bitcoineja pidetään kuukauden ennen kuin niitä käytetään kauppaan) 70 miljardin huumekauppojen tekemiseen tarvittaisiin ainoastaan noin 6 miljardin arvosta bitcoineja.
Rikolliset tuskin haluavat pitää ansaitsemansa rahan bitcoineina, vaan ensi sijaisesti haluavat vaihtaa niitä valuutoiksi, jotta voivat ostaa laillista tavaraa. Poliisilla olisi siten oiva keino löytää rikollisia, jos ainoastaan rikolliset käyttäisivät bitcoineja. Kannattaa vain ottaa henkilöitä, jotka haluavat vaihtaa bitcoineja esimerkiksi euroiksi tarkempaan tarkasteluun.
Bitcoinin käyttäminen rikollisten maksujen tekemiseen ei välttämättä ole lovin turvallista, etenkin nyt kun viranomaiset ovat siitä tietoisia. Se, että viranomaiset monessa maassa ovat takavarikoineet bitcoineja kertoo siitä, että ainakaan nämä rikolliset eivät ole onnistuneet pitämään bitcoinit salassa poliisilta.
Virtuaalivaluutoista puhutaan yleensä sijoituskohteina, eikä arvioida niiden käyttöarvoa. Älysopimukset, valuuttariskien minimointi, riippumattomuus pankeista, ico rahoitus ym. Vahvuuksia on lohkoketjuteknologiassa, eikä teknologia katoa mihinkään. Eihän juuri kukaan enään käytä esim. lankapuhelinta, eli kehitys menee eteenpäin. Käteisestä pyritään eroon, koska sen käsittely on kallista. Miinuksena esim. Bitcoinissa on voimakas kurssimanipulointi isojen toimijoiden tahoilta, kuten pankkiiriliikkeiden jotka välillisesti omistavat bitcoineja, omistamalla välityspalveluita. Ongelmana on lähinnä kolikoiden riittävyys. Kun hintaa poljetaan alas ja resistanssi löytyy, on vain holdaajia jotka ei kolikoistaan luovu ja hinta nousee taas. Samaa manipulointia on pörsseissä ja etenkin kullan, hopean, öljyn ja etenkin uraanin hinnassa, joka ei ole koskaan toipunut.
Luulin että pääsen lukemaan kirjoituksen asiasta jotain tiwtävältä, mutta erehdyin.
Tämä Rogerin kirjoitus tuskin vanhenee arvokkaasti.
Fiat-ekonomistien lähtökohta on se, ettei säästäminen ole edes käsitteenä mahdollista, joten kaikki rahat pitää sijoittaa inflaation ylittävän tuoton saavuttamiseksi. Kun tähän lisätään heikot instituutiot ja hallinnot, niin lopputuloksena on nykyinen taloustilanne, omaisuusarvokuplat, keinotekoiset korkotasot ym. ongelmat. Siksi he eivät ymmärrä sitä, että osa omaisuudesta voisi olla säästöissä, jotka eivät menetä ostovoimaa.
Valtiot ovat historiallisesti aina epäonnistuneet kovan rahan tarjoamisessa, joka on johtanut jalometallien yksityiseen kysyntään. Bitcoinin myötä on syntynyt alkuun hyvin kokeellinen, mutta jatkuvasti yhä vakiintuneempi muoto kovalle rahalle. Sekä jalometallien että bitcoinin arvo perustuu niukkuuteen ja sosiaaliseen sopimukseen haltioidensa kesken, mikä ylittää aina valtiollisen paperirahan arvolupauksen. Kun volatiliteetti siivotaan pois, niin pitkällä aikavälillä aritmeettisena tosiasiana kovan rahan arvo kasvaa aina paperirahaan nähden.
Kuriositeettina: Vuonna 1864 lyödyn Suomen suuriruhtinaskunnan markan tämän hetkinen arvo pelkästään hopean hinnalla arvotettuna on noin 4 euroa. Jos tämän markan olisi ”säästänyt” ylisukupolvisesti tähän vuoteen käyden läpi kaikki rahauudistykset siten, että se olisi aina virallinen maksuväline, niin jäljellä olisi ostovoimaa 2 sentin edestä. Vuoden 1963 rahauudistuksessa konversion unohtamalla jäljellä olisi 0,0002 euroa. Historia toistanee tässä itseään ja euro tuskin osoittautuu poikkeukseksi.
Toistuvasti törmää huolettomiin heittoihin, joissa uskotaan bitcoinin vaihtokurssin romahtavan esim. sataan tai tuhanteen euroon. Se on toki mahdollista, mutta tällöin kyseessä olisi todennäköisemmin rahauudistus, jossa poistetaan euroista iso kasa nollia rahan arvon näennäiseksi korjaamiseksi.