Skip to content

Stressitestit ja euromaiden taloustilanne

by : 27.10.2014

Stressitestien jälkeen hämmennys euroalueen pankkijärjestelmän tilasta näyttää olevan yhtä suuri kuin niitä ennen. Onko pankkien tilanne nyt kunnossa ja niillä on valmiutta tukea talouskasvua kasvattamalla luotonantoa? Vai kieliikö se että 25 pankkia reputti siitä, että tilanne edelleen on heikko?

Selitin viikko sitten että stressitestien todellinen merkitys on se, että testit kertovat kuinka paljon lisäpääomaa viranomaiset vaativat pankeilta. Vastaus eilen oli tämän suhteen selkeä: pankeilta ei enää vaadita merkittävää pääoman vahvistusta: Pankit pääsivät piinapenkistä.

Perusteelliset stressitestit eivät toki ole mikään tae siitä, ettei joku pankki voisi edelleen ajautua rahoituskriisiin. Ongelmana ei ollut se, että stressitestien antamat vastaukset olisivat ilmeisen vääriä vaan se, että stressitestit vastaavat vain niihin kysymyksiin, mitä testeissä kysytään. Selitin tätä viime viikolla jutussa Stressitestien epäonnistuminen: Case Irlanti.

Euroalueen talouskasvun näkökulmasta on hivenen rohkaisevaa jos pankit voivat nyt stressitestien jälkeen höllentää luottohanojaan ja tämän myötä voivat tukea talouskasvua. Toki luotonannon heikkous johtuu pitkälti kysynnästä, mutta luotonannon kireys on etenkin etelä-euroopassa ollut myös luotonottoa rajoittava tekijä.

Luotonannon kireys näkyy esimerkiksi yritysluottojen korkeampana korkona Italiassa ja Espanjassa. Viime kuukausina on tässä nähty käänne parempaan, mm. EKP:n ilmoittamista toimista johtuen.

Eurborrowingcostscountry

Luotonannon piristyminen etelä-euroopan maissa voi herättää huolia uudesta velkakuplasta. Kuten selitän tänään julkaistussa kolumnissa Italiassakaan ongelma ei alijäämä vaan heikko kasvu. Italian talous on kokonaisuudessaan jo ylijäämäinen, ja paras lääke julkisen sektorin alijäämän korjaamiselle olisi yritysten investointien piristyminen.

Espanjassa kasvu on jo lähtenyt liikkeelle (katso Eviva España!), ja sielläkin on tilaa yksityisen kysynnän kasvattamiseen. Ranskassa viimeaikaisena ongelmana on ollut etenkin asuntoinvestointien heikkous kuten selitin: Ranska Euroopan uusi ongelmatalous?. Asuntoinvestoinnit ovat yleensä kaikkein herkimpiä lainakorkojen kehitykseen.

Saksan talouden tilanne on toki toinen ja talouskasvun rajoitteena on pikemmin työvoiman pula. (katso Saksalla kasvun eväät vähissä). Koko euroalueen talouden tasapainottamisen kannalta kasvava luotonanto Saksassa olisi silti tervetullutta.

 

Advertisements
3 kommenttia
  1. Matti Salonen permalink

    Hei Roger,

    Tiedätkö onko stressitesteissä otettu huomioon yhden pankin vaikutukset toiseen (ns. verkottuminen)?

    Kriisi 2007 oli juuri näistä keskinäisriippuvuuksien takia niin suuri, kun tappiot eivät olleet vain lokaaleja (keskittyneet yhteen pankkiin ja tuhonneet sitä).

    Toiseksi, onko otettu huomioon riskien olevan skaalasta riippumattomia?

  2. Matti Salonen permalink

    Sori, skaalasta riippumaton= yksi tapahtuma voi dominoida koko vahinkoa skaalasta riippumattomalla riskillä, liittyy siis verkottumiseen

  3. Kiitos kysymyksestä,

    Siinä mielessä pankkien vaikutukset toisiinsa on otettu huomioon että pankkien väliset lainat ja muut sopimukset ovat toki yksi pääomavaadetta nostava tekijä.

    Suoraan mitään skenaariota, jossa jonkun pankin kaatumisen vaikutusta olisi testattu, ei käsittääkseni ollut. En ole varma olisiko sellainen skenaario ollut perusteltu, enkä tiedä miten testiä voisi järkevästi tehdä.

    Valvojien kannalta ensisijaista on edelleen pankin suoraan kohtaamat tappiot. Jos tappiota kärsivä pankki on kunnolla pääomitettu, mitään vaikutuksia ei muihin pankkeihin pitäisi välittyä.

    Ongelmana tartuntavaaran arvioimisessa on, että tartunta pankkien välillä ei ensisijaisesti liity niiden välisiin suoraan mitattavissa oleviin riippuvuuksiin vaan sijoittajien reaktioihin yhtä pankkia koskeviin uutiseen.

    Kirjoitin tästä muutama vuosi sitten:

    http://newsroom.nordea.com/fi/blogpost/finanssikriisin-tarttuminen-psykologiaa-ei-matematiikkaa/

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s