Skip to content

Hyvää ja huonoa inflaatiota – case Japani

by : 11.9.2015

Japanissa inflaatio on muutamassa kuukaudessa reippaasti hidastunut kahdesta prosentista lähelle nollaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että edistys kohti kahden prosentin inflaatiotavoitteen saavuttamista on jäänyt tilapäiseksi. Inflaation viimeaikainen hidastuminen heijastaa huonon inflaation hidastumista ja hyvän (energiahinnoista tulevan) deflaation kiihtymistä. Pikemmin voidaan sanoa, että edelleen ollaan vaan puolitiessä tavoitellun inflaatiotavoitteen saavuttamisessa.

Esimerkiksi Paul Krugman on ilmaissut huoltaa Japanin inflaation hyytymisestä. Suuren huolen ilmaiseminen on ehkä viisasta, jos halua vauhdittaa edistystä inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi. Kuluttajahintojen kehitys antaa kuitenkin harhaanjohtavan kuvan siitä miten on edistytty

Vuoden 2013 lopussa keskuspankin ja hallituksen yhteisillä elvytystoimilla saatiin inflaatio kiihdytettyä positiiviseksi. Viime vuoden huhtikuussa Inflaatio hyppäsi selkeästi yli kahden prosentin tavoitteen kun hallitus nosti arvonlisäveroa. Arvonlisäveron noston aiheuttama inflaatio ei kuitenkaan ole sellaista elvyttävää inflaatiota mitä halutaan saada aikaan. Päinvastoin leikkaamalla kuluttajien ostovoimaa se hyydyttää talouden ja tulojen kasvua. Se siten vaikeutti deflaatiokierteen katkaisemista.

Inflaation jyrkkä pudotus tämän huhtikuussa ei sinällään siten anna syytä huoleen. Se heijastaa tämän ”huonon” inflaation hidastumista.

Japani inflaatio

Inflaatio nyt on kuitenkin hitaampi kuin ennen arvonlisäveron korotusta, ja on edelleen kesän aikana hidastunut lisää. Nyt kuitenkin hidastavana tekijänä on ollut ennen kaikkea öljyn hinnan lasku. Tämä on hyvää deflaatiota. Se ei leikkaa Japanilaisten tuloja vaan päinvastoin nostaa ostovoimaa.

Parempaa kuvaa edistyksestä kohti inflaatiotavoitta saadaan tarkastamalla inflaatiota poislukien ruoka ja energia. Tällä mittarilla inflaatio on nyt palautunut siihen missä oli ennen arvonlisäveron korotusta. Eli tämän mukaan arvonlisäveron korotus keskeytti todellista edistymistä kohti inflaatiotavoitetta, ja ollaan suurin piirtein siinä tilanteessa missä oltiin ennen arvonlisäveron korotusta.

Edistymistä hyvän inflaation luomisessa voidaan nähdä myös tulotilastoissa. Nimellisten palkkatulojen kasvu kiihtyi selkeästi 2014, kun elvytystoimet paransivat työllisyyttä. Reaalisesti päinvastoin arvolisäveron korotuksen astuessa voimaan tulojen lasku vain kiihtyi, ja jäädyttämällä talouden kasvua veronkorotus myös hyydytti viiveellä nimellisten palkkatulojen kasvua.

Japani Palkkatulot

Aleneva ”huono” inflaatio on nyt palauttanut reaalituloja kasvuun. Toivottavasti tämä ostovoiman kasvu auttaa jälleen kiihdyttämään hyvää inflaatiota.

Edelleen toki inflaatio on heiveröistä ja Krugmanin tapaan voi siten toivoa, että talouspolitiikka antaisi lisätukea inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi.

Japanista puheen olleen, Kuntarahoituksen – Huomisen tekijät lehdessä minua on haastateltu jutussa jossa vertaillan hyvinvointivaltion rahoitusta Suomessa ja Japanissa, ja selitetään miksi Japanissa ei ole velkakriisi vaikka julkinen velka suhteessa BKT:hen on Kreikkaakin korkeampi.

Mainokset

From → Yms

5 kommenttia
  1. Ville permalink

    Palkkojen ja kulujen (rahoitus ja raaka-aine) nousu ovat mielestäni nykymaailmassa suurimmat syyt inflaation, eivät niinkän kysyntäpohjaiset asiat, vaan nämä kustannus, jotka tosin liittyvät osaltaan raaka-aineiden hintoihin ja niiden tämän hetken laskuun, mutta kysymykseni teille on tällä kertaa, että miksi palkat eivät Japanissa nouse? Onko syy vain Japanin hierarkiat, säälittävä nöyristely ja työmarkkinajärjestöjen puute vai mikä?

    Minun osakkeeni ovat nousseet, yritykset tahkovat hirveää tulosta ja työttömyys on erittäin alhaista, mutta miksi palkat eivät nouse Japanissa? Tämähän se suurin syy on, että inflaatiota ei saavuteta, kun palkat eivät nouse. Ei sitten millään.

    https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=AV_AN_WAGE

  2. Kiitos kommentista,

    Raaka-ainehintojen rajut heilahtelut heilauttavat toki inflaatiolukuja vahvasti. Palkat ovat puolestaan ylivoimaisesti suurin kustannustekijä.

    Sekä raaka-ainehintojen, että erityisesti palkkojen kehitykseen vaikuttaa kuitenkin talouden kysynnän kehitys. Palkat toki reagoivat viiveellä. Pohjainflaatio seuraa myös talouden kasvua viiveellä, mikä vahvistaa, että kysynnän kasvu on tärkein inflaatiota määräävä tekijä.

    Palkkojen heikko kasvu Japanissa heijastaa siten kokonaiskysynnän heikkoa kasvua, eli rahapolitiikan kireyttä. (Nimellisesti korot ovat toki olleet alhaisia, mutta reaalikorot ovat olleet deflaatiosta johtuen liian korkeita suhteessa talouden tilaan).

    Itse asiassa tämän vuoden aikana palkat ovat Japanissa rohkaisevasti hivenen nousseet viime vuoden tasoilta.

  3. Ville permalink

    En tiedä, onko minulla väärä kaavio, mutta vaikuttaa siltä, että puhut aivan höpöjä.

    http://ycharts.com/indicators/japan_real_interest_rate

    Ei lainanotto Japanissa aivan liekeissä ole, mutta sopivan nousevassa trendissä silti, kun vertaa edellisiseen vuosikymmeneen, jolloin lainakanta supistui. Tämäkään ei tue teoriaasi liian korkeista reaalikoroista, jonka vuoksi rahaa ei muka olisi tarpeeksi.

    http://www.tradingeconomics.com/japan/loans-to-private-sector

    Miksi Japanin talous ei kuumene, vaikka työttömyys on 3.1 prosenttia? Suomessa jo 6 % työttömyydellä -07 saatiin sovittua ihan huikeat palkankorotukset. Omakin palkkani nousi silloin yli 10 % muutamassa vuodessa liittokierroksilla.

    http://fi.tradingeconomics.com/japan/unemployment-rate

    Kokonaiskysynnän kasvu seuraa palkkojen nousua. Ei toisinpäin. Voin vaikka lyödä vetoa, että mikäli Suomen hallituksen paketti menee läpi niin Suomen kokonaiskysyntä tulee tippumaan lähivuosina.

    Vaikuttaa, että olemme kumpi oli ensin muna vai kana kysymyksen äärellä. Joka sinäänsä on varsin jännä kysymys, mutta perustele minulle mikä sitä kysyntää sitten nostaisi, jos ei palkkojen nousu, joka pitäisi olla itsestäänselvyys 3.1 % työttömyydellä, sillä kyllä tässä tilanteessa valttikortit alkavat olemaan työntekijöiden puolella? Nyt tuottavuuden kehitys tippuu koko ajan pääomien taskuun, jotka eivät tee mitään ja japanilaiset ovat orjan osassa. Minua tämä niin haittaa, mutta japanilaisia luulisi vähän kyrsivän.

    Sinä luotat mielestäni liikaa siihen, että, jos palkasta jää muutama sentti enemmän käteen, niin tämä jostain syystä aiheuttaisi inflaatiota. Minä olen sitä mieltä, että palkkojen nousu on paljon suurempi tekijä inflaation aiheuttajana ja siinä, että emme inflaatiota Japanissa juurikaan näe. Katso vaikka PIIGS-maiden kehitystä ennen kriisiä, jolloin talous, kysyntä ja kaikki kasvoi, kun palkat ottivat kvanttiloikan, mutta mitä tapahtuikaan, kun palkkoja leikattiin?

    Japanin (työläisten) ongelma ei ole reaalikorot, vaan se, että palkat eivät jostain syystä nouse kunnolla.

    PS. On hauskaa, miten Japanissakin yritysveroa lasketaan ja arvonlisäveroa nostetaan. Kenen pussiin tämäkin jälleen tipahtaa ja kenen kulutuksesta se on poissa? Työmarkkinajärjestöt ja vasemmisto ovat aivan kujalla, eivätkä tiedä mitä tehdä globaalissa maailmassa, joka on aivan liian monimutkainen heille. Tosin, kun palkallisilta menee kaikki massit velanhoitoon, niin maailmantalous romahtaa. Elämme jännittäviä aikoja, sillä pääoma nakertaa omaa kättään, jos ei tähän voittojen maksimointiin köyhien kustannuksella saada käännettä korkeamman työllisyyden ansiosta meillä täällä euroalueella ja muualla. Loiset tuhoavat itse itsensä, imemällä isäntänsä kuiviin. Japanissa valtio velalla pystyi pitämään talouden pyörät pyörimässä, mutta euroalueella ei ole omaa vaaluutta, joka pystyisi samaan.

  4. Monta hyvää kysymystä,¨

    Muutama nopea kommentti,

    Reaalikorot ovat Japanissa olleet liian korkeita, kunnes keskuspankki 2013 toden teolla alkoi höllentämään, jolloin inflaatio alkoi kiihtymään ja reaalikorot laskivat. Tämä on nyt näkynyt siinä, että palkatkin näyttävät viiveellä tänä vuonna kääntyneen nousuun.

    Japanissa täystyöllisyys saavutetaan alemmalla työttömyystasolla kuin Suomessa. Rakenteellinen työttömyys on mm. työttömyysturvajärjestelmien eroista johtuen alhaisempi. Nyt työttömyys vaikuttaa olevan niin alhainen, että palkkojen nousu alkaa kiihtyä.

    Hallituksen toimet palkkojen alentamiseksihan on seurausta talouden heikosta kehityksestä, eli kokonaiskysynnän heikkoudesta. Palkkojen lasku toki sinällään nakertaa kulutuskysyntää joten vaikutusta on molempiin suuntiin. Oleellista ostovoiman kannalta on kuitenkin myös työllisyyden kehitys. Vahvistamalla kilpailukykyä ja vientiä hallituksen toimet parantavat työlisyyttä. Itse arvelisin siksi, että hallituksen toimet voivat siten jopa vahvistaa kulutusta.

    PIIGS-maissa kokonaiskysyntää kasvatti ennen kriisiä kiihtyvä lainanotto, joka johti talouden ylikuumentuessa palkkojen nousuun. Luottohanojen kiristyminen johti kokonaiskysynnän heikkenemiseen mikä on asettanut paineita palkkojen laskuun. Palkkojen lasku on seuraus talouden romahduksesta ja työttömyyden kasvusta, ei syy siihen. Itse asiassa Irlannissa, jossa palkat kääntyivät ripeiten laskuun, talous on nyt vahvassa kasvussa.

    • Ville permalink

      Monta hyvää vastausta,

      Tuo on kyllä totta, että PIIGS-maiden kokonaiskysyntää kasvatti eniten tuo lainaaminen, joka johti työvoimapulaan, joka sitten taas oli tärkeä osa siinä, että palkat lähtivät nousuun. Menin vähän palkat edellä kuuseen tällä kertaa. 😉

      Vielä eräs ajatus, joka iltatuimaan pukkasi mieleen. Euroalueen kultakantanostalgia estää valtioita elvyttämästä kunnolla, mutta mielestäni olisi varsin tärkeää, että valtiot pumppaisivat niin paljon rahaa talouteen, että täystyöllisyys alkaisi häämöttämään ja höllää sitten. mm. jenkkien velkakäyrä mielestäni osoittaa osaltaan sitä, että siellä käytettiin Keynesiä apuna kuopasta nousuun ja nyt aletaan hölläämään.

      http://www.tradingeconomics.com/united-states/government-debt
      http://www.tradingeconomics.com/united-states/government-budget

      Japanikin on käsittääkseni sijoittanut varsin paljon mm. infrastruktuurin jaa muuhun tällaiseen sen lisäksi, että on ostellut velkapapereita ja osakkeita QE:n innoittamana.

      Euroalueella tämä ei valitettavasti käy päinsä tällä hetkellä, mutta eikö olisi fiksua kuroa tuotantokuilu umpeen rahaa luomalla, investoimalla infraan ja palveluihin, joita kansalaiset tarvitsevat, siihen asti, kunnes rakenteellinen työttömyys alkaa häämöttämään ja höllätä sitten. Ei kannata överiksi vetää, että vientisektorillekin jää jotain. Lamat ovat mielestäni varsin hyviä myös, kunhan luova tuho ei mene överksi, sillä tällöin saadaan aina tehostettua toimia ja olisi ikävä jättää tällaiset kriisit käyttämättä. Nyt meillä euroalueella näyttäisi olevan ongelma, että kriisi ei mene ennen ohi, kun olemme yhtenäistäneet fiskaalipolitiikan, mutta riskinä on, että euro menee mäsäksi ennen tätä.

      Siis, eikö tämä ylimääräisen työvoimareservin pitäminen ole valtion kannalta erittäin idioottimaista, sillä ihmiset usein työttömänä menevät entistä heikompaan kuntoon ja pian heitä vain kuntoutetaan, eikä kukaan pysty luomaan mitään, mitä vietäisiin, vaan kaikki on hoiva-alalla ja sitten homma menee kyllä ihan reisille. Nythän euroalueella ongelma elvyttämisessä on se, että kukaan ei uskalla tehdä sitä, sillä rakenteellisen työttömyyden saavuttaminen nostaisi palkkoja ja heikentäisi kilpailukykyä muihin euromaihin, josta vientisektori jälleen kärsisi.

      Mielestäni euroalueelta puuttu visio tällä hetkellä ja menemme metsikköön, niin että rytinä käy.

      Eikö QE:ta voisi laajentaa siten, että valtiot investoisivat myös entistä enemmän, mihin ikinä haluavatkaan, eivätkä vain kiristäisi, sillä QE:n avulla talous saataisiin jälleen pyörimään, ilman että korkojen tarvitsisi nousta, kun valtiot voivat ostaa omia papreitaan ja keskuspankki antaa heille rahaa. Eihän tämä Kreikan ongelmia ratkaisisi, sillä ei siellä tämänkään jälkeen mitään vietävää tuotettaisi, mutta ainakin rahaa olisi hieman enemmän, sillä nythän siellä ei saa kukaan yrittämiseen lainaa, kun pankeilla on vetelät pöksyissä, eikä joukkorahoituskaan ilmeisesti toimi. Voitaisiin käyttää porkkanaa ja antaa valtioiden velkaantua enemmän ja tämän avulla sopia yhtenäistää euroaluetta jollain tavalla ja luoda uusia instansseja tekemään jotain jännittävää, sekä yhdistää fiskaalista pohjaa mm. verojen osalta, ettei yhtiöiden tuottamasta tulosta kaikkea kupata veivien avulla pienen verotuksen maihin, joka heikentää valtioiden rahoitusasemaa entisestään, vaikka onkin hyvä asia omistajille ja luo jälleen pääoma vs. proletaarit asetelmaa, jota ei mielestäni ole tarpeeksi painotettu kriisin yhteydessä, sillä kyllä rikkaat ovat vieläkin entisestään rikastuneet näissä kriisimaissa, sillä ei rahalla ole enää kotimaata. Pelkkä keppi ei pidemmän päälle tule toimimaan, kun pian suurin osa euromaista on kriisimaita. Korot nousevat kehittyvissä maissa ja Yhdysvalloissakin oman veikkaukseni mukaan ensi viikolla, niin talouden hidastuminen on aivan kulman takana, jos ei Kiina keksi hatusta vetää -09 vuoden kaltaista elvytyspakettia, joka tosin estäisi luovan tuhon siellä, mutta kommunismipuolueen suosio saattaa mennä ikävien lamojen edelle, joka aiheuttaa tehottomuutta ja resurssien hukkaamista, mutta samalla tavalla valtavan työvoimareservin pitäminen hukkaa resursseja. Ei ole mielestäin EU:n kannalta hyväksi tuhlata resursseja tällä tavalla, sillä kaikki maat oikealta ja vasemmalta menevät meistä pian ohi, kun kuristamme itsemme Albaaniaksi, joka viime vuonna hyväksyttiin EU:n jäsenehdokkaaksi. Topikkiin tämä liittyy sen verran, että yksityisen puolen velkaatumisinto ei riitä 2 % inflaation saavuttamiseen tällä hetkellä ja näillä velkatasoilla, niin valtioiden tulisi tulla avuksi, kuten jutussakin toivot Japanin valtiolta taloudellista tukea.

      Viime kerrallahan inflaatio nousi yli kahden prosentin, kun elvytettiin, mutta sitten pukkasi velkakriisiä ja muuta ikävää. Tällä kertaa erona on se, että meillä on himmelit valmiina, eikä markkinoiden tarvitse tulla hienon Eurooppalaisen ideologian tielle sössimään kuvioita, jos emme halua.

      http://www.tradingeconomics.com/euro-area/inflation-cpi

      Päällimmäisenä kysymyksenä kuitenkin tällä hetkellä tuntuu olevan, että kenelläkään ei vaikuta olevan visioita EU:sta, vaan ainoastaan pistetään laastareita kaikkialle ja painitaan näiden talous ja pakolaiskriisien kanssa itsemme väsyksiin.

      Millaisen EU:n sitä rakentaisi ja miten…? Tämä löyhä rahaliitto ja veroparatiisit, kun vaikuttavat tuhoavan kaikki eurovaltiot hissulleen. Nykyinen suuntaus, jossa loiset vain yrittävät imeä isäntäeläimistä kaiken irti ja saada heidät maksamaan velkansa pienenevillä tuloilla, tulee johtamaan siihen, että järjestelmä tuhoutuu. Raha liikuttaa ihmisiä ja rahan liikkeen loppu tulee lopettamaan FIAT-rahajärjestelmän. Koko FIAT-rahajärjestelmän ideahan on siinä, että saadaan kaikki resurssit käyttöön, riippumatta siitä, että paljonko meillä on kultaa, jonka vuoksi kultakannasta luovuimme. Mikäli esim. jenkit olisivat halunneet pysyä kultakannassa, niin he olisivat joutuneet verottamaan kansalaisiaan enemmän, saadakseen rahoitettua Vietnamin sodan, sillä näin he saivat yksityiseltä sektorilta valuuttaa heikentävää varallisuutta ja resursseja syövää varallisuutta pois, mutta he eivät tahtoneet näin tehdä, joten päättivät siirtyä FIAT-rahan käyttöön. Nyt euroalueella ollaan sitouduttu kultakantaan, mutta verottaa voidaan lähinnä vain vähäosaiselta yksityissektorilta ja maaplänteistä, kun iso raha lähtee veroparatiiseihin ja näin siirtää valtaa valtiolta velkojille, joita valtio ei pysty verottamaan systeemin reikien vuoksi. Valta hiljalleen siirty velkojille, eli pääomille ja näin valtiot heikkenevät ja suurin osa kansasta kärsii. Veroparatiiseillakaan, niin väliä olisi, jos valtiot voisivat luoda sitä rahaa, mutta kun ei ole omaa rahaa, niin minkäs teet?

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s