Euroopassa luottamus piristyy, Suomessa ei

Maaliskuun talouselämän luottamusluvut kielivät Euroopan elpymisen jatkaneen vahvistumistaan, huolimatta Ukrainan kriisistä. Suomessa sen sijaan luottamus jälleen heikkeni. Suomen heikompaa kehitystä on helppo ymmärtää, koska Venäjän tilanteella on paljon suurempi merkitys Suomelle. Suomen luottamuksen takertelu alkoi kuitenkin jo viime syksyllä, mikä viittaa siihen, että muitakin tekijöitä on kehityksen takana.

Euroalueen talouselämän luottamus vahvistui korkeimmilleen kolmeen vuoteen ja lupailee jo puolentoista prosentin BKT:n kasvua. Paranemista on ajanut ennen kaikkea kuluttajien luottamus, joka on korkeimmillaan sitten finanssikriisin. Teollisuuden luottamus sen sijaan on viime kuukausina polkenut paikallaan.

Suomen luottamuslukemat ovat vajonneet takaisin tasolle, joka ennakoi taantuman jatkuvan. Suomessakin kuluttajien luottamus on valopilkku. Yritysten luottamus sen sijaan heikkeni kaikilla sektoreilla. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, että heikkenemistä ajoi huoli Venäjän tilanteesta, joka vaikuttaa niin vähittäiskauppaan kuin teollisuuteenkin.

Ukrainan tilanteen kärjistyminen ei tietysti voi selittää sitä, että Suomen näkymät jo edelliskuukausina ovat heikentyneet. Ruplan on tosin heikentynyt jo viime kesästä, joten osittain se voi selittää Suomen suhteellista heikkoutta jo aikaisempina kuukausina.

Lisäksi Suomen viennin rakenne huomioiden tärkeämpää olisi teollisuuden ja investointien piristyminen. Piristynyt kulutus, johon vahvistuva kuluttajien luottamus viittaa ei suoraan Suomen vientiä kovinkaan paljon auta. Piristyvän kulutuksen pitäisi kuitenkin hiljalleen alkaa näkyä myös teollisuudessa ja investoinneissa.