Skip to content

Suomen historian pisin taantuma?

by : 28.1.2014

Onko viimeisin taantuma todella Suomen talouden historian pisin, kuten entinen kollegani Aki Kangasharju huomiota herättävästi väittää? Riippuu siitä miten määritellään taantuma. Määritelmistä on turha riidellä.  On ehkä hyvä selvittää millä määritelmillä tämä laskukausi on ollut historian pisin, jotta ymmärretään missä määrin tämä todellakin kertoo siitä, että Suomen talouden ongelmat nyt olisivat poikkeuksellisen pitkäkestoisia.

Yleensä taantumalla tarkoitetaan ajanjakso, jonka aikana bruttokansantuote (BKT) supistuu. Laskukausi lasketaan siitä neljänneksestä kun BKT alkaa supistumaan siihen kunnes pohja saavutetaan. Vuosien 2008-2009 taantuma kesti siten nykyisten tilastojen mukaan puolitoista vuotta. 2012-2013 taantuma kesti vuoden, jos viime vuoden ensimmäinen neljännes jää sen taantuman pohjalukemaksi.  90-luvun lama kesti kolme vuotta ja on tällä määritelmällä kiistatta Suomen pisin taantuma.

Poikkeuksellista nykytilanteessa on se, että meillä on kaksi taantumaa joita erottaa vaan vajaan kolmen vuoden kasvujakso.  Jos lasketaan yhteen kaksi viimeistä taantumaa vuosien 2008-2013 laskukaudeksi saadaan toki pidempi laskukausi (joka tosin sisältää kasvujakson joka on pidempi kun taantuman kummatkaan laskujaksot).

Fin2recessions

Aki saa viime vuosien taantuman Suomen taloushistorian pisimmäksi määrittelemällä laskukauden loppua eri tavalla. Laskukauden loppuna hän ei ota ajankohtaa jolloin lasku loppuu, vaan ajankohtaa jolloin on saavutettu taantumaa edeltävä BKT:n taso. Tämä kesti 90-luvun lamassa seitsemän vuotta. Koska tänä vuonna tuskin vielä saavutamme vuoden 2007 lopun BKT:n tasoa tästä ”laskukaudesta” tulee siten tällä määritelmällä pidempi.

Ehkä määritelmä on siinä mielessä perusteltu, että taantuma aiheuttama kärsimys on jossain mielessä ohi, kun BKT on palautunut taantumaa edeltävälle tasolle.

Toisaalta taantuman keskeinen ongelma ei ole niinkään BKT:n taso. BKT:han on nyt korkeampi kuin 2005, jolloin elettiin nousukautta. Taantuma ilmenee ennen kaikkea poikkeamana täystyöllisyydestä, eli työttömyyden kohoamisena.

Työttömyyslukujen valossa 90 –luvun laman varjo ulottui pitkään. Itse asiassa lamaa edeltäviä tasoja työttömyydessä ei ole vieläkään saavutettu.

Fin2recessionsunempl

Myös julkisen talouden haasteiden kannalta 90-luvun ongelmat olivat hyvin pitkäkestoisia. Pidempää yhtämittaista julkisen taantuman alijäämäjaksoa saavutetaan, jollei viimeistään vuonna 2016 julkinen talous käänny ylijäämäiseksi.

Fin2recessionsgovfinances

Advertisements

From → Suomi

2 kommenttia
  1. Korjaus permalink

    ”2012-2013 taantuma kesti vuoden, jos viime vuoden ensimmäinen neljännes jää sen taantuman pohjalukemaksi.”

    Ei jäänyt, Tilastokeskus on korjannut lukemia. Vieläkään ei ole tullut kasvuneljännestä. Seuraava yritys 5.6.2014

    • Viimeisten tilastojen mukaan viime vuoden toisen ja kolmannen neljänneksen BKT:n muutos on nyt 0,0% ja viimeinen neljännes miinuksella, joten viimeisellä neljänneksellä tehtiin todellakin uudet pohjalukemat.

      Jos vielä tarkastellaan toista desimaalia niin toinen ja kolmas neljännes olivat lievästi plussalla, joten on määritelmäkysymys päätyikö taantuma toisella neljänneksellä.

      Seuraavassa tilastojen tarkistuksessa lukemat voivat jälleen näyttää toisenlaisilta. Kansantalouden tilinpito ei ole niin tarkka, että yksittäisiin desimaaleihin kannattaa kiinnittää huomiota. Oleellista on, että talous ei kääntynyt nousuun vielä viime vuonna. Toivotaan, että se kääntyy tänä vuonna.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s