Työttömyyden nousu taittumassa

Satunnaisheilahteluista puhdistettuna viime kuukausien työllisyysluvut kertovat työttömyyden nousun taittumisesta. Nousun taittuminen heikolla talouden kasvulla ei ole pelkästään positiivinen uutinen. Kehitys on muistutus tapeista työvoiman tarjontaa ja tuottavuutta kasvattavista toimista, jos halutaan Suomen talouden kasvua pidemmällä tähtäimellä ylläpitää.

Satunnaiselle lukijalle maaliskuun työttömyystilastot antavat jälleen helposti hämmentävän kuvan. Työttömyys nousi viime vuoden maaliskuusta vaikka työllisyys pysyi vakaana koska työvoima kasvoi. Tavalliseen tapaan on syytä unohtaa kuukausittaiset heilahtelut, ja katsoa pidempiaikaisia trendejä.

Työttömyyden kasvukorjattu trendi on marraskuusta lähtien pysynyt lähes vakaana 8,4-8,5 prosentissa. Myös työ- ja elinkeinoministeriön korkeammat lukemat (jotka mm. sisältävät aktiivisesta työnhausta luopuneita) ovat vakiintuneet, eikä toimenpiteiden piireissä olevien määrä myöskään ole enää noussut.

Työllisyyden ja työvoiman raportoitu kasvu edellisvuodesta antavat todennäköisesti liian positiivisen kuvan ja kertovat vaan satunnaisheilahteluista. Työllisyys on edelleen ensimmäisellä neljänneksellä tippunut. Työllisyyden lasku on kuitenkin hidastunut, kuten odottaa saattaa kun BKT:n laskukin on hidastunut.

Työllisyys seuraa yleensä talouden käänteitä merkittävällä viiveellä, joten se ei vielä kerro paljokaan siitä onko Suomen talous kääntynyt kasvuun vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Työllisyyden kehitys on itse asiassa ollut yllättävän hyvä verrattuna loppuvuonna edelleen supistuneeseen BKT:hen.

Työttömyyden vakiintuminen näin heikolla BKT:n kehityksellä ei ole välttämättä hyvä uutinen. Se kielii siitä, että tuottavuus edelleen on kehittynyt hyvin heikosti. Heikollakin talouden kasvulla työvoiman saatavuus voi nousta talouden kasvua rajoittavaksi tekijäksi.

Työvoiman muutokset seuraavat herkästi suhdanteita. Kun työpaikkoja on vähemmän tarjolla useammat jättäytyvät työvoiman ulkopuolelle. Jos ja kun talous piristyy voimme odottaa työvoiman jonkun verran kasvavan kuten vuosina 2011-2012.

Lyhyellä tähtäimellä työvoiman yleinen puute ei siis ole vielä ongelma, ja työmarkkinoiden vakiintuminen auttaa kääntämään talouden nousuun tukemalla kulutusta.

Työvoiman trendi väestön ikääntyessä on kuitenkin edelleen laskeva. Jos työvoima supistuu ja sitoutuu aloille jossa tuottavuuden kasvu on heikko, edellytykset Suomen talouden kasvulle pidemmällä tähtäimellä ovat heikkoja.