”Euroelpyminen” ei sopeutustoimien ansiota

Euroalueen talous näyttää hiljalleen nousevan taantumasta. Poliitikoilla ei ole kuitenkaan tästä johtuen mitään syytä ylpeillä, että niiden toimet alkavat nyt tuottaa tulosta.

Toipumisessa ei ole mitään ihmeellistä. Toisen neljänneksen BKT-luvut kertovat selkeän tarinan. Taantuman syynä ollut supistuminen kotimaisessa kysynnässä on nyt alkanut hidastua. Tämä heijastaa toisaalta Euroopan keskuspankin toimia rahoitusjärjestelmän vakauttamiseksi, toisaalta sitä että julkiset kiristystoimet ovat alkaneet hellittämään.

Mitään merkkejä ei ole siitä, että toipuminen heijastaisi euroalueen parantunutta kilpailukykyä. Viennin kasvu tosin piristyi ensimmäiseltä neljännekseltä, mutta tämä heijastaa lähinnä palautumista poikkeuksellista heikkoutta viennissä talvena. Euroalueen vienti on taantuman aikana ollut tasaisesti kasvussa. Heilahtelut viennin kasvussa heijastavat lähinnä käänteitä muualla maailmantaloudessa.

Lähde Eurostat

On kaikki syy odottaa, että myönteinen kehitys jatkuu. Julkiset alijäämät ovat lähestyneet tavoitteita, joten tarve julkisille kiristystoimille pienenee (joskin ei vielä poistu). Luottohanojen kiristyminen on myös yhä selkeämmin takanapäin.

Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki kohta olisi hyvin. Kotimaisen kysynnän supistumisen myötä talous on pudonnut kuoppaan, joka heijastuu esimerkiksi korkeana työttömyytenä.  Jos nyt palaudutaan normaaliin kasvuun, tämä tarkoittaa että euroalueen BKT on siirtynyt alemmalle trendiuralle ja työttömyys pysyy vielä korkeana.