Skip to content

Työttömyyttä tuskin tarvitaan

by : 10.10.2013

 

Törmäsin nettiä selaillessa kahteen viimeisen viikon aikana julkaistuun kirjoitukseen, jonka mukaan ainakin perinteisen taloustieteen malleissa työttömyyttä tarvitaan inflaation hillitsemiseksi. Tommi Uschanovin Hesarissa julkaistu kolumni olettaa tämän olevan tieteellistä faktaa, raha ja talous blogissa ollut Lauri Holapan kirjoitus tuomitsee perinteisten ekonomistien ajattelutavan.

Kirjoittajat ovat kuitenkin ymmärtäneet perinteisen talousteorian jos ei täysin väärin, niin hyvin toisenlaisella tavalla kun minä. En näe mitään syytä miksi inflaatiotavoite estäisi meitä tavoittelemasta täystyöllisyyttä. Halukkaiden työntekijöiden työttömyys on voimavarojen haaskausta, jota pitäisi minimoida.

Kun puhutaan tasapainotyöttömyysestä tai NAIRU:sta (työttömyystaso joka ei aiheuta kiihtyvää inflaatio) puhutaan siitä työttömyydestä jota ei voida poistaa taloutta elvyttämällä. Tällaisen ajattelutavan perusteella Yhdysvaltain keskuspankilla on esimerkiksi tavoitteena 5-6 prosentin välillä oleva työttömyys

Keskuspankki ei näe voivansa painaa työttömyyttä tätä alemmaksi, koska on muita syitä työttömyyteen kuin kysynnän puute. Koko ajan työpaikkoja häviää, eikä uuden työpaikan löytäminen onnistu käden käänteessä vaikka työpaikkoja onkin tarjolla. Työmarkkinoille tulee koko ajan uusia tulokkaita, jotka eivät heti löydä työtä. Osa työttömyystilastoissa näkyvistä ovat ihmisiä joita ei kiinnosta tarjolla oleva työ tarjotulla palkalla tai kokonaan yhteiskunnasta syrjäytyneitä.

Lauri Holappa on kuullut NAIRU käsitteestä mutta selkeästi ei ymmärtänyt sitä kun hän aloittaa kirjoittamalla, että ” Jopa modernin uusklassisen talousteorian mukaan työttömyys voidaan painaa kysyntää stimuloivalla talouspolitiikalla juuri niin alas kuin julkinen valta tahtoo.” NAIRU nimenomaan sanoo, että ei voi. Työttömyyttä ei voi painaa alle NAIRU:n koska työnantajat eivät löydä työvoimaa, vaikka tilastojen mukaan työttömyyttä onkin. Kysynnän kasvu ei silloin johda kasvavaan tuotantoon ja työllisyyteen vain hintojen ja palkkojen nousuun, eli inflaatioon.

NAIRU:un voi toki politiikalla vaikuttaa esimerkiksi uudistuksilla jotka kannustavat työntekijöitä ottamaan vastaan tarjottua työtä. Näiden uudistusten tavoitteena on nimenomaan pureutua työttömyyden syihin

On toki helppo olla Holapan kanssa samaa mieltä siitä, että tämän hetkinen työttömyys Euroopasta johtuu hyvin pitkälti kysynnän puutteesta. Tällöin elvytystoimilla voidaan kysyntää kasvattaa ja työllisyyttä parantaa ilman, että aiheutetaan inflaatiota. Tämä ei ole NAIRU-teorian vastaista, vaan nimenomaan se mitä teoria sanoo.

Suurin ongelma Euroopan keskuspankille on toki se, että tilanne vaihtelee euroalueen sisällä. Saksa on työvoimapulan partaalla samaan aikaan kun Espanjassa elvytystarve on valtava. Eli elvyttämällä rajusti parannetaan työllisyyttä Espanjassa, mutta samalla ensi sijassa kiihdytetään inflaatiota Saksassa.

Advertisements

From → Euroalue, Yms

4 kommenttia
  1. Hei,

    Nyt taitaa olla kyllä niin, että et itse tiedä, mistä kirjoitat. Väitätkö todella, että valtavirtaisen näkemyksen mukaan työttömyysaste ei lyhyellä aikavälillä voisi olla NAIRUn alapuolella? Tuollaisen väitteen esittäminen ei voi kertoa muusta kuin siitä, että et ole lukenut tai ymmärtänyt edes NAIRU-teorian perusteita.

    NAIRU-teoria ei todellakaan nojaudu ensisijaisesti kitkatyöttömyyteen tai ”syrjäytymiseen”, kuten annat ymmärtää. ”Työhaluttomuus” tietenkin on NAIRUn taustalla, mutta kai sinun nyt pitäisi ymmärtää, että työhaluttomuuskaan ei ole NAIRU-teoriassa absoluuttista.

    Tarjoamalla tarpeeksi hyvää reaalipalkkaa, työhaluttomista tulee työhaluisia. NAIRUn peruspointti on kuitenkin siinä, että työttömyysasteen alentuessa työntekijöiden neuvotteluasema parantuu ja palkkavaatimukset kasvavat. Työttömyysasteen alentuessa tarpeeksi palkkavaatimukset kasvavat niin suuriksi, että ne ylittävät työntekijöiden tuottavuuden. Tämän seurauksena hintojen nousu ajautuu kiihtyvälle uralle, jos työttömyys alenee NAIRUn alapuolelle.

    Juuri tämän vuoksi NAIRU-teoriassa tarvitaan kysynnänvakauttamispolitiikkaa, jolla aktuaalinen työttömyysaste saatetaan NAIRU-tasolle. Kaikessa tuntemassani NAIRU-kirjallisuudessa työttömyysaste voi lyhyellä aikavälillä vaihdella kummalla puoella NAIRUa tahansa. Juuri tähän näkemykseenhän nojaa koko uusi makrotalousteorian konsensus ja useimpien keskuspankkien rahapolitiikkakin!

    On totta, että pitkällä aikavälillä valtavirtateoriassa NAIRU-taso saavutetaan automaattisesti. Tämä perustuu teoriasta riippuen joko varallisuusvaikutukseen (Layard, Nickell, Jackman) tai Taylorin säännöllä toimivien keskuspankkien rahapoliittiseen vakautuspolitiikkaan (esim. Romer). Lyhyellä aikavälillä työttömyysaste on kuitenkin responsiivista kokonaiskysynnälle.

    Olen aivan hyvin tietoinen siitä, että NAIRU-teoriankin valossa voidaan argumentoida nyt, että esimerkiksi Espanjassa tarvittaisiin ekspansiivisempaa finanssipolitiikkaa. Kirjoitukseni, johon viittasit, käsitteli matalamman työttömyyden tilannetta. Siinä pyrittiin tarkastelemaan sitä, millä ehdoin kysyntää stimuloiva talouspolitiikka voisi puskea työttömyyden kitkatyöttömyysrajalle ilman inflaation kiihtymistä.

    Ystävällisin terveisin,
    Lauri Holappa

  2. Hei Lauri,

    En tietystikään väitä, että työttömyys ei voi olla tilapäisesti jonkun verran NAIRU:n alla. Jos kysyntää lisätään ja työvoimasta on pulaa niin esim. työpaikkansa menettäneet saavat nopeammin työtä, joten kitkatyöttömyyskin vähenee. Tämä kompensoituu kuitenkin palkkojen nousulla kun työnantajat kilpailevat harvoista jäljellä olevista työntekijöistä. Vaikutus jää siten tilapäiseksi, jollei kysynnän kasvua jatketa kiihtyvää vauhtia. Ainoa pysyvä vaikutus kysynnän lisäämisellä, jos NAIRU on saavutettu, on siten NAIRU-teorian mukaan hintatason nousu.

    Luonnollisesti on yksinkertaistus, että NAIRU olisi yksi lukema. Yli sen niin kysynnän kasvattaminen parantaa työllisyyttä, ja alle sen vain inflaatiota. On harmaa alue, jossa saadaan kasvavassa määrin hintojen nousua ja yhä vähemmän työllisyyden paranemista mitä enemmän kysyntää lisätään.

    Sinä väitit, että työttömyyttä voitaisiin painaa kysyntää stimuloimalla niin alas kun vaan halutaan. Tämä tarkoittaisi, että ei ole kitkatyöttömyyttä taihaluttomuutta ottaa työpaikkoja vastaan joka rajoittaa mahdollisuutta alentaa työttömyyttä kysyntää lisäämällä
    terveisin,

    Roger

  3. Hei,

    Pointtini oli sanoa, että uusklassisessa teoriassa meillä on olemassa kaksi täystyöllisyyden tasoa. Todellisen täystyöllisyyden tasolla on olemassa ainoastaan kitkatyöttömyyttä (täysin työhaluttomat tuskin edes hakevat aktiivisesti työtä, eli he eivät lukeudu työvoimaan), mutta NAIRU-taso taas vastaa pistettä, jonka alittamisen jälkeen inflaatio lähtisi kiihtymään. Tietenkin kiihtyvän inflaation odotetaan uusklassisessa teoriassa todella pitkällä aikavälillä olevan hyvin tuhoisaa talouden perusrakenteille.

    On kuitenkin niin, että modernissa uusklassisessa teoriassa oletetaan työttömyyden voivan tippua lyhyellä aikavälillä NAIRU-tasolta lähemmäs todellisen täystyöllisyyden tasoa. Keskuspankin tehtävänä on kuitenkin silloin rahapolitiikallaan vakauttaa työttömyys takaisin NAIRUun, jotta inflaatiokierre voidaan estää. Rakenteellisten uudistusten tehtävänä on taas alentaa itse NAIRU-tasoa. Jos NAIRUa onnistutaan alentamaan, voimme saattaa työttömyyden lähemmäs todellisen täystyöllisyyden tasoa (= uudelle NAIRU-tasolle) ilman pelkoa inflaation kiihtymisestä.

    Näin NAIRU-teoria toimii ja väittäisin tuntevani sen läpikotaisin. Minulle sitä on turha alkaa opettaa saati epäillä, että en sitä ymmärtäisi. (Kokonaan toinen kysymys on sitten se, pidämmekö teoriaa hyvänä vai emme.)

    Lauri

    • Hei Lauri,

      Minä en ole aikaisemmin kuulut kenenkään puhuvan eksplisiittisesti NAIRU:sta ja täystyöllisyydestä eri asiana tällä tavalla. Useimmiten näitä termejä käytetään synonyymeina. Implisiittisesti tällainen jako on kuitenkin ollut ainakin minun mielessä: on absoluuttinen minimi jonka alle ei edes lyhyellä tähtäimellä kysyntää kasvattamalla voida päästä ja korkeampi taso johon voidaan päästä ilman inflaation jatkuvaa kiihtymistä.

      Oleellisesti olemme siten ehkä samaa mieltä. Voisin jotain saivarella siitä, että absoluuttisessa minimissä ei ole ainoastaan kitkatyöttömyyttä vaan todellisuudessa on myös esimerkiksi työhön haluttomia joita lasketaan työttömiksi (vaikka periaatteessa niitä ei pitäisi laskea mukaan). Tämä on kuitenkin sivuseikka.

      Olemme ehkä myös yksimielisiä minun jutun pääpointista: Ei ole mitään syytä hyväksyä ajatusta, että jonkun asteinen työttömyys on toivottava asia palkkavaatimusten kurittamiseksi.

      Terveisin,

      Roger

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s