Mitä Google-hanke kertoo kilpailukyvystä?

Googlen investointi datapalvelinkeskukseen Haminaan ei tietenkään todista, että Suomen kilpailukyky on kunnossa.  Hanke on selvästi erikoistapaus. Silti se on hyvä muistutus siitä, että kilpailukyky ei ole niin mustavalkoinen käsite, kun miltä keskustelussa usein annetaan ymmärtää.  Synkistelyt siitä, että Suomen kilpailukyky on täysin menetetty, ovat liioiteltuja.

Selkeästi oli erikoisia tekijöitä, jotka tekivät Suomen houkuttelevaksi kohteeksi juuri Googlen datapalvelimille. Kylmä ilmasto, manner-Eurooppa halvempi sähkö sekä poliittinen ja geologinen vakaus olivat ainakin tekijöitä, jotka suosivat näitä investointeja. Siten yleisiä johtopäätöksiä Suomen houkuttelevuudesta investointien kohdemaana ei voi tästä tehdä.

Toisaalta joka ikinen liiketoiminta on erikoistapaus. Eri tekijöiden merkitys siihen missä maassa toimintaa kannattaa harjoittaa vaihtelevat suuresti. Joissain tapauksissa työvoimakustannus on a ja o, toisissa esimerkiksi kuljetuskustannuksilla tai koulutetun työvoiman saatavuudella on suurempi merkitys.

Kilpailukyky ei ole kuten raskaus. Ei ole niin, että maalla joko on tai ei ole kilpailukykyä. Ei voi olla enemmän tai vähemmän raskaana, mutta kilpailukyky on aina parempi tai huonompi.

Kun olen viimeisen vuosikymmenen aikana kiertänyt Suomea olen jatkuvasti tavannut yrittäjää, jotka kertovat, että toiminta Suomessa ei enää kannata. Nousseet kustannukset tai halvempien kilpailijoiden tulo markkinoille Aasiasta tai jostain muusta maailmankolkalta on vetänyt jalat alta.

Olen myös tavannut monta yrittäjää, jotka ovat pystyneet kertomaan kukoistavasta liiketoiminnasta.  Toki nekin kertovat haasteista ja kovasta kilpailusta. Ne kuitenkin näkevät, että heidän suomalaisella tuotannolla on jokin kilpailuvaltti, jolla he pärjäävät. Valtti voi olla esimerkiksi omat keksinnöt ja tuotekehitys, tuotteiden laatu, asiakkaiden tarpeiden hyvä tuntemus tai läheisyys Venäjän markkinoille.

Tuotannon siirtäminen Aasian halvan työvoiman perässä ei aina houkuttele. Tuotannon ohjaaminen Suomesta käsin voi olla haastavaa, nykyaikaisista viestintävälineistä huolimatta.  Myös pitkät kuljetusajat voivat olla haasteena Eurooppaan vieville yrityksille.

Palkkataso, verot, kuljetuskustannukset ja sähkön hinta tietysti vaikuttavat enemmän tai vähemmän kaikkien yritysten kykyyn kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Mitä korkeammat kustannukset, sitä harvempi liiketoiminta pystyy pysymään kannattavana.

Jos palkat nousevat kilpailijamaita nopeammin kilpailukyky heikkenee. Ei ole kuitenkaan mitään tiettyä pistettä jolla voidaan sanoa, että Suomen kilpailukyky on menetetty. Eri toiminnoille seinä tulee vastaan eri tasoilla.

On aina ongelmallista, kun yhdelle yritykselle tai toimialalle seinä tulee vastaan. Se ei kuitenkaan vielä todista, että Suomen kilpailukyky olisi liian heikko.

On aivan luonnollista, että suurin osa maailman tuotannosta kannattaa tehdä jossain muualla kun Suomessa. Olemmehan me suomalaiset alle promillen koko maailman väestöstä. Meidän ei tarvitse voittaa kilpailussa edes yhden kerran sadasta, ja silti menestykset elättäisivät meitä hyvin.

Mihin meidän kannattaa keskittyä muuttuu, kun maailma muuttuu.   Uusia mahdollisuuksia täytyy hyödyntää, eikä menneeseen kannata takertua.  Viime vuosina olemme menettäneet enemmän kuin olemme luoneet uutta, mikä antaa aihetta huoleen. Toivoton tilanne ei kuitenkaan ole.