Skip to content

Negatiivisessa talletuskorossa ei järkeä

by : 22.11.2013

Euroopan keskuspankin neuvosto keskusteli viime kokouksessaan siitä pitäisikö sen talletuskorkoa laskea negatiiviseksi.  Keskustelu oli looginen, koska nollassa oleva talletuskorko on tällä hetkellä lyhyitä markkinakorkoja määräävä tekijä.

EKP sanoo sillä olevan teknisiä valmiuksia negatiiviseen talletuskorkoon. Neuvosto päätti kuitenkin viime kokouksessa toistamiseen laskea vain ohjauskorkoa, eikä talletuskorkoa.

Päätös oli viisas. Yrityksistä painaa markkinakorkoja alle nollan olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Lyhyiden korkojen painaminen alle nollan tekisi toki pitkäaikaisia, riskipitoisia lainoja ja sijoituksia hivenen houkuttelevammaksi. Ei ole kuitenkaan mitään syytä uskoa, että tämän talouskasvua vahvistava vaikutus olisi sen merkittävämpi kuin aikaisempien vastaavan kokoisten koronlaskujen.

Korkojen lasku alle nollan olisi kuitenkin dramaattinen muutos yhdellä tavalla. Käteiset, setelit – joiden korko on nolla – tuottaisivat sähköistä rahaa paremmin. Keskuspankki kannustaisi euroalueen kansalaisia siirtymään rahoitusmarkkinoiden kehityksessä reippaan askeleen taaksepäin, ja säilyttää rahansa patjan alla (tai tallelokeroissa) seteleinä. Kansantaloudellisesti minun on vaikeaa nähdä tätä järkevänä.

Toki jonkun verran miinuspuolelle korkoja voidaan painaa. Setelien pitäminen patjan alla ei ole riskitöntä, ja tallelokerokin maksaa jotain. Etenkin jos sinulla on miljoonia tai miljardeja, rahan säilyttäminen seteleinä ei ole kovin kätevää.

Ajoittain olemmekin viime vuosina nähty negatiivisia korkoja valtioiden lyhyissä velkakirjoissa. Sijoittajat ovat olleet valmiita maksamaan valtioille jonkun verran, jotta valtiot pitäisivät rahat turvassa, vaikka vaihtoehtoisesti olisivat voineet pitää rahansa seteleinä.

Kovin merkittävästi miinukselle korkoja ei kuitenkaan voida painaa. Kuvaavaa on, että nyt keskustellaan talletuskoron laskusta prosentin kymmenyksellä. Tällaisen pienen koronlaskun vaikutus olisi vastaavasti hyvin rajallinen.

Talouden elvyttämiseen keskuspankilla on parempia keinoja, joskin poliittiset rajoitteet jarruttavat intoa käyttää niitä.

Maailmalta löytyy toki esimerkkejä keskuspankeista, jotka ovat painaneet lyhyitä korkoja negatiiviseksi, esimerkiksi Tanska ja Sveitsi. Ongelmana on silloin ollut ulkomaalta virtaavat suuret talletukset, jotka ovat asettaneet paineita valuutan vahvistumiseen.  Näiden virtojen hillitsemiseksi negatiiviset talletuskorot ovat jotenkin looginen vastaus. Talouden elvyttämiseen ne eivät ole järkevä keino.

Mainokset

From → Euroalue

Jätä kommentti

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s