Skip to content

Onko Kreikan kolmas tukipaketti toiminut?

by : 25.5.2016

Euromaat signaloivat yöllä tyytyväisyyttä Kreikan kehitykseen hyväksymällä lainanerän maksun ja tiukasti vastustamalla valuuttarahaston ehdotuksia vaaditun budjettikurin höllentämisestä. Se voidaanko kolmatta tukipakettia sanoa onnistuneen, riippuu siitä mitä tavoitteita sille asetetaan. Kreikan taloutta on vakautettu, ja julkisen talouden tasapainottaminen on urallaan. Muut euromaat voivat velkojina tältä osin olla tyytyväisiä. Maan talous pysyy kuitenkin edelleen syvän laman koruissa.

Julkinen talous tasapainotettu

Julkisen talouden tasapainottamisen suhteen asiat näyttävät edenneen odotetusti. Kreikan parlamentti on pakon edestä pitkälti hyväksynyt sovitut toimet. Veronkorotusten myötä julkiset tulot kääntyivät jo viime vuoden lopulla jälleen nousuun. Jo vuodesta 2012 julkisen sektorin tulot ovat riittäneet kattamaan perusmenoja (poislukien velanhoitokuluja ja pääomatukea). Pieni, mutta kasvava, summa jää siten velkojen hoitamiseen. Rahojen tulva hätälainaa antavilta mailta on kääntymässä takaisinmaksun puroksi. Uutta lainaa tarvitaan ainoastaan vanhojen velkojen hoitoon, eli käytännössä takaisinmaksua vain lykätään, kun uusia lainoja myönnetään.

Kreikan julkinen talous

On vaikea korostaa liika, miten valtavia toimia Kreikassa on tehty julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tulojen suhde BKT:hen on vuodesta 2009 noussut kymmenellä prosenttiyksiköllä. Menoja on vähennetty lähes 25 prosenttia. Menojen BKT-suhde on tosin pysynyt vakaana, kun veronkorotusten ja menoleikkausten vauhdittamana BKT on sukeltanut saman verran.

Pankkien keskuspankkirahoitus pudonnut

Menot nousivat vuoden lopussa, kun pankkeja pääomitettiin (mikä näkyy yllä olevassa kuviossa pääomatukien nousuna). Pankkien pääomittamiseen käytettiin ”vain” 10 miljardia, eli puolet siitä mihin tukipaketissa oltiin varauduttu. Nämäkin rahat ovat palautuneet velkojille Euroopan keskuspankin kautta. Kreikkalaiset pankit ovat vähentäneet lainanottoaan keskuspankkijärjestelmältä peräti 25 miljardilla eurolla.

Kreikan pankkien talletukset ja luottokanta

Talletuspaon kääntämisessä on ainoastaan osittain onnistuttu. Talletuspako on (höllennettyjen, mutta yhä voimassa olevien, nostorajoitusten avulla) pysähdetty. Viime vuoden kriisissä kadonneet talletukset eivät kuitenkaan ole merkittävässä määrin palautuneet. Keskuspankkirahoituksen tarvetta pienentää lainojen takaisinmaksu, mikä heijastuu luottokannan jatkuvana supistumisena.

Talousnäkymät parantuneet, mutta yhä synkät

Talouskasvua sekä suljetut luottohanat että veronkorotukset rasittavat. Talouselämän luottamus on osittain palautunut viime kesän kriisin pohjalukemista, mutta vielä kielii supistuvasta taloudesta.

Kreikka talouselämän luottamus ja BKT

Edellytyksiä pitäisi kuitenkin olla talouskehityksen hienoiseen paranemiseen loppuvuonna, jos tämän vuoden turistikausi saadaan toteutettua ilman varjostavaa kriisiä ja viimeiset talletusten käyttörajoitukset saadaan purettua. Vaikka veronkorotukset ja menoleikkaukset jarruttavat, kiristyminen nyt on kuitenkin paljon verkkaisempaa kuin vuosina 2010-2013.

Tukirahoituksen tarve pysyy

Kreikan poistuminen tukiohjelmien piiristä on edelleen kaukana. Valtionlainojen korot ovat tosin laskeneet, ja heijastavat siten kasvaneita toiveita tilanteen vakiintumisesta. Edelleenkin korkojen taso on niin korkea, ettei tämän kokoluokan velkataakkaa kestävällä tavalla markkinaehtoisilla lainoilla millään pystytä rahoittamaan.

Kreikka 10 vuoden korko

Jollei tässä tapahdu dramaattista muutosta tukirahoitusta on pidennettävä, joko uusilla tukiohjelmilla 2018 jälkeen tai vanhojen lainojen ehtoja muokkaamalla. Sillä tuskin on siten kovin suurta merkitystä, että euromaat eilen vielä kieltäytyvät edes muokkaamaan lainojen takaisinmaksuaikoja . Käytännössä takaisinmaksua rajoittaa se, kuinka suuri ylijäämä velkojen hoitoon julkisessa taloudessa on.

Pohdin Kreikan tilannetta myös eilen ylen aamu-tv:ssä.

Advertisements

From → Euroalue, Yms

10 kommenttia
  1. Tne permalink

    Meillä Suomen hallituksella on tavoite tasapainottaa valtion budjetti tai ainakin pyrkiä tasapainoa kohden ja tämän on kerrottu aikaansaavan talouskasvua, Kreikan budjetin voidaan sanoa olevan tasapainossa, missä luvattu kasvu ?

  2. Ei kai nyt kukaan järkevä ihminen väitä valtion budjetin tasapainottamisen aikaansaavan talouskasvua, ainakaan nollakorkojen maailmassa. Ainoa järkevä perustelu tasapainottamiselle on huoli velkaantumisesta. Mielestäni tämä huoli on liioiteltu, mutta ei euromaan kohdalla perusteeton.

  3. Tne permalink

    Olen samaa mieltä budjetin tasapainottamisen ja talouskasvun suhteen, mutta kun hallitus on kertonut päätavoitteekseen budjetin tasapainottamisen ja toisaalta talouskasvun taas olettaisi olevan itsestään selvä tavoite, niin …

    Velkaantumishuolet kumpuavat aina EMU alueen rakenteesta, korkopolitiikka on erotettu finanssipolitiikasta ja vakaus- ja kasvusopimuksessa on määritelty valtoiden velkaantumiselle rajat.

    Kukaanhan maailmassa ei ole pystynyt sanomaan mitään absoluuttista valtion velkasummaa, jonka valtio saisi velkaantua tai että jonkun summan ylitys tuottaisi ongelmia, Rogoff ja kumppanit aikanaan yrittivät, mutta tämähän todistettiin myöhemmin virheelliseksi.

    • Juha permalink

      Tane, olen samaa mieltä: talouskasvu on tavoite ja budjetti rajoite.

      Pari mielenkiintoista lausahdusta tavoitteesta ja rajoitteesta:

      [Henrik] Ehrnroothin mukaan niin Kiinan kuin Intiankin vahvan talouskasvun taustalla on ollut kaupungistuminen ja älykkäiden kaupunkien kehittäminen.
      “Ifo-instituutti kävi läpi, miten hyvin euromaat ovat noudattaneet alijäämäkriteeriä vuosina 1999–2015. Selvityksen mukaan alijäämäsääntöä rikottiin tuona aikana yhteensä 165 kertaa… Missään näistä tapauksista ei langetettu sanktioita, niin kuin olisi määrä.

  4. Anonyymi permalink

    Totta. Kun Rogoffin et al. virhe korjattiin, tulos oli, että mitä isompi velka, sen pahempi.

  5. Kauko permalink

    Kuka täysijärkinen kreikkalainen palauttaisi rahojaan Kreikan pankkeihin yhtään sen enempää kuin on pakko päivittäisiin menoihin, riskit on liian suuret. Eikö jossain ollut sellainenkin ehdotus, että tallettajat rinnastettaisiin muihin pankin velkojiin, jos pankki aiheutuu ongelmiin? Jos velkoja leikattaisiin, tallettajakin häviäisi, eikös Kyproksella käynyt niin?

    Talouskasvu syntyy yksityisten yritysten toiminnassa. Miten houkutteleva investointikohde lamaantunut Kreikka oikein on? Toki luonnollisille monopoleille on aina ottajia, mutta onko muuta?

    • ”Talouskasvu syntyy yksityisten yritysten toiminnassa.”

      Ei vaan, talouskasvu syntyy kysynnästä, yksikään yrittäjä ei ala valmistamaan tuotetta jos se arvioi, ettei se saa tuotettaan myydyksi, eikö niin ? Toteat sen tavallaan myös itse heti seuraavassa lauseessa. 😉

      Talouskasvun synnyttäjänä voi toimia myös julkinen tai puolijulkinen toimija.

  6. n.n permalink

    talouden mahdollinen reaalinen kasvu johtuu 1) väestön kasvusta ja 2) tuottavuuden kasvusta.

    ”kasvu-syntyy-yrityksissä” on silkkaa skientologidiipadaapaa.

  7. Kauko, TNE ja n.n.,

    Olette mielestäni kaikki oikeassa talouskasvusta. Katsotte vain asioita eri näkökulmista.

    Tuotantokapasiteetti tietysti perustuu käytettävissä olevaan työvoimaan ja sen tuottavuuteen kuten n.n. sanoo.

    Toisaalta kysyntä määrää kuinka suuren osan tuotantokapasiteetista on käytössä, kuten TNE oikein toteaa.

    Jotta saataisiin tuotantoa aikaan tyydyttämään kysyntää, tarvitaan kuitenkin aloitteen ottavaa yrittäjää, kuten Kauko sanoo.

    Kauko,

    Olen pitkään ihmetellyt miksi Kreikan pankeissa on niin paljon talletuksia. Edelleenkin talletuksia on puolen vuoden BKT:n verran, mikä on varmastikin enemmän, kuin mitä tarvitaan arkisten toimintojen pyörittämiseen.

    Lamaantunut talous, ja epävarmuus Kreikan tulevaisuudesta, ei tosiaankaan tee Kreikkaa houkuttelevaksi investointikohteeksi. Toisaalta tuotantokustannukset ovat laskeneet, ja Kreikan suurin vientitulojen lähde, eli matkailu, on kasvussa. Ainakin matkailupalveluissa olisi varmasti potentiaalia.

  8. simo permalink

    kereikkalaisten palkkoja on leikattu reilusti , talouksilla vähemmän rahaa käytössä , kulutus pienenee , yritykset supistaa tuotantoa , joka lisää työttömien määrää entisestään.. Saksan malli ei toiminut Kreikassa..

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s