Kuinka korkea työttömyys oikeasti on?
Tilastokeskus kertoi tänään joulukuun työttömyysluvuista. Lukuihin kannattaa suhtautua varauksella. Ensinnäkin lukuihin liittyy merkittävä tilastollinen epävarmuus. Todellinen työttömyys on myös kasvanut enemmän kuin mitä tilastokeskuksen työttömyyslukemat kertovat.
Kauppalehti noteerasi että uudet työttömyyslukemat olivat ekonomistien ennusteita korkeampia 7,9 prosenttia. Ennuste oli 7,4 prosenttia. Tilastollinen virhemarginaali Tilastokeskuksen arvion mukaan on ± 18.000. Voimme siten sanoa ainoastaan että työttömyys 95 prosentin todennäköisyydellä oli jossain 7,2 %:in ja 8,6 %:in välillä.
Kuukausittaisiin vaihteluihin työttömyysluvuissa ei kannata tästä syystä kiinnittää kovinkaan paljon huomiota, vaan pikemmin seurata työttömyyden trendiä (joka myös on korjattu kausivaihtelusta).
Tilastollinen otantavirhe ei ole ainoa epävarmuus tilastokeskuksen luvuissa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot kertovat systemaattisesti korkeampaa lukua. Ero tulee ensi sijassa siitä, että näissä luvuissa on mukana työttömäksi rekisteröityjä, joita tilastokeskus ei laske työttömiksi koska ne eivät tarpeeksi aktiivisesti hae työtä.
Ero ministeriön ja tilastokeskuksen lukujen välillä on viime vuosina selkeästi kasvanut. Tämä heijastaa osittain tilastointimenetelmissä tapahtunutta muutosta tänä vuonna. Osa kasvusta kertoo kuitenkin työttömistä, jotka eivät aktiivisesti hae työtä koska pitävät työnhakua toivottamana.
Ero tilastokeskuksen ja ministeriön välillä selkeästi pieneni vuosina 2006 ja 2007 kun työvoimasta alkoi olla pulaa. Sama ilmiö nähtiin kun talous toipuu 2010. Tämä antaa toivoa siitä, että ainakin osa passivoituneista työnhakijoista voidaan aktivoida kunhan talous piristyy.
Myös erilaisilla toimenpiteillä työttömyystilastoista puhdistettujen määrä on kasvanut viime vuosina. Se tosin pysyi hyvin korkeana edellisen korkeasuhdanteenkin aikana. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko näistä toimenpiteistä tullut automaatti, joka jatkaa elämää silloinkin kun talous alkaa vetää?
Mielenkiintoista on myös, että itsensä työllistäneiden määrä on viime vuosina selkeästi kasvanut. Voisi toivoa, että tämä heijastaisi vahvistunutta yrittäjäintoa. Todennäköisesti osa tästä kasvusta heijastaa työttömien enemmän tai vähemmän epätoivoisia yrityksiä paeta työttömyyttä.
Suomen taloudella on siten enemmän tilaa kasvaa ennen kun työvoimapula alkaa rajoittamaan talouskasvua kuin mitä tilastokeskuksen työttömyysluvut kertovat.