Espanja nyt = Suomi 1994?

Espanjan talouden kriisi on pitkälti samankaltainen kuin Suomen talouden kriisi 90-luvulla. Kriisiä edelsi valtava lainarahalla ruokittu kiinteistökupla, jonka puhkeaminen ajoi talouden lamaan.  Eroja tosin on. Merkittävin on tietysti se, että Euron jäsenenä Espanja ei ole voinut turvautua devalvaatioon, Espanjan sopeutumisprosessi on siten hitaampi. Näyttää siltä, että Espanja viime vuonna saavutti taantuman pohjan. Suomen kokemukset 90-luvulla antavat edelleen osviittaa siitä, mitä Espanjassa nyt on odotettavissa.

Suomen talouden 90-luvun ongelmat perustuivat pääomamarkkinoiden avautumiseen 80-luvulla. Tämä toi suomalaisille mahdollisuuden ottaa lainaa alhaisilla koroilla. Suomen pankki ei voinut kuplaa hillitä korkoja nostamalla, koska sen kädet olivat sidottuja vakaan markan politiikkaan. Espanjan virhe oli liittyä Euroon, mikä sitoi Espanjan korot alemmalle tasolle kun mikä Espanjan taloudelle oli sopivaa ruokkien kuplaa.

Seurauksena Suomessa 80-luvun lopussa ja Espanjassa viime vuosikymmenen alussa oli kasvava velanotto ulkomailta. Vaihtotasealijäämä kääntyi negatiiviseksi. Suomessa velkaantuminen saatiin loppumaan, ja vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi 1994. Espanjassa käänne romahduksen alusta kesti pari vuotta pitempään, mutta vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi viime vuonna.

Huom! Tässä ja muissa kuvissa Suomen lukemat on piirretty 17 vuoden viiveellä. Suomen 90-luvun ja Espanjan nykyisen laman alkamisvuosi on siten kuvassa sama. Eli kuvassa esimerkiksi 2011 kohdalla näkyy Suomen tilanne 1994.

1994 oli myös vuosi jolloin Suomen talous kääntyi kasvuun laman jälkeen ja työttömyys kääntyi laskuun. Espanjankin kohdalla on nyt merkkejä, siitä että talous on kääntymässä nousuun ja työttömyys laskuun. Toki kuten Suomella 90-luvulla on syytä varautua siihen, että työttömyys pitkään pysyy ongelmana.

Espanjan asuntomarkkinoilla ei ole paljoakaan merkkejä elpymisestä. Se ei ole välttämättä mikään este talouden kasvulle. Suomessakin asuntojen hinnat saavuttivat pohjalukemansa vasta 1996. Tämä ei kuitenkaan estänyt taloutta toipumasta.

Velkakuplan jälkeen kestävä nousu perustuu vääjäämättä viennin nousuun. Espanjassa kuten Suomessakin vienti kääntyi varsin ripeästi nousuun. Suomessa viennin nousu oli kuitenkin selkeästi ripeämpää kuin mitä Espanjan viennin nousu on ollut. Tämän myötä Espanjan talouden toipuminen on myös ollut hitaampaa.

Syy Suomen viennin ripeään käänteeseen löytyy tietysti osittain markan kellutuksesta, jonka myötä Suomen viennin yksikkötyökustannukset dramaattisesti laskivat tuontimaiden valuutoissa laskettuna. Espanjassa tämä prosessi on ollut tuskallisempi, ja kilpailukyky on siten parantunut paljon vähemmän. Sopeutumisprosessi ei ole tältä osin ehkä vielä päässyt tiensä päähän.

Suomen kokemuksen perusteella lohduttavaa on, että syväkään lama ei ole maailman loppu, vaan siitäkin voi toipua.  Vähemmän rohkaiseva opetus on, että toipuminen vie vääjäämättä aikaa, etenkin jos ei devalvaatiolla pystytä ripeästi kilpailukykyä parantamaan.