Korkojen nousu testaa EKP:tä
Euroalueen rahamarkkinoilla korot ovat jatkaneet loivassa nousussa alkuvuonna. Nousussa ei ole mitään yllättävää, kun EKP on antanut talven 2011-2012 pitkien rahoitusoperaatioiden hiljalleen erääntyä. Lyhimmillä koroilla ei ole enää paljoakaan nousuvaraa kun, ne lähestyvät jo ohjauskorkoa. Pidempien korkojen nousu tarjoaa EKP:lle selkeän mahdollisuuden halutessaan vaikuttaa korkomarkkinoihin uudella pidempiaikaisella rahoitusoperaatiolla.
Yhdysvaltain keskuspankki on vasta alkanut hidastaa taseensa kasvattamista, mutta EKP antoi taseen merkittävästi supistua jo viime vuonna. Tase on supistunut ennen kaikkea siksi, että pankit ovat maksaneet etuajassa 2011-2012 talvena myönnettyjä kolmen vuoden lainoja takaisin. Näiden lainojen vaikutus pienenee vääjäämättä edelleen kun lainat lähestyvät erääntymistään.
Euroalueen rahamarkkinoilla on siten vähemmän käteistä etsimässä sijoituskohdetta. Tämän myötä lyhyet korot ovat kääntyneet nousuun. Se, että tämä nousu perustuu nimenomaan likviditeetin kuivumiseen eikä esimerkiksi huoliin pankkien tilasta näkyy siinä, että eonia-swap korot ovat nousseet jopa enemmän kuin euribor-korot. Eonia-swap korot heijastavat odotuksia yliyön koroista, kun taas euribor-korkoihin sisältyy kompensaatiota pankkien luottoriskistä.
Lyhimpien korkojen nousulla on luonteva katto, koska pankit edelleen voivat saada käytännössä rajattomasti rahoitusta keskuspankista ohjauskorkoon maksimissaan kolmen kuukauden lainoina. Eli kun pankkien täytyy maksaa ohjauskorkoa ylittävää korkoa alle kolmen kuukauden markkinarahoituksesta, niiden kannattaa hakea keskuspankilta rahoitusta. Tämä vakauttaa likviditeetin ja pysäyttää korkojen nousun. Viimeisen kuukauden aikana yhä useampi pankki on jo ollut sellaisessa tilanteessa, että se on hakenut rahoitusta EKP:lta.
Tällä hetkellä keskuspankki ei kuitenkaan tarjoa kolmea kuukautta pidempää rahoitusta, joten pidemmille markkinakoroille ohjauskorko ei ole mikään kattoa. Pidemmät euribor-korot ovatkin nousseet selkeästi yli ohjauskoron.
Ei toki tämä korkojen nousu euroalueen taloutta kaada, mutta suunta on ollut aivan päinvastainen kun mitä EKP:n ohjauskoron laskulla syksyllä haluttiin signaloida.
Tämä tarjoaa EKP:lle selkeän mahdollisuuden toimia. Mahdollisuus ottaa vuoden tai pidempää lainaa 0,25 prosentin ohjauskorkoon olisi selkeästi houkutteleva monelle pankille, kun 12 kk:n euribor on nyt reippaasti yli puoli prosenttia, Tarjoamalla esimerkiksi vuoden rahoitusta ohjauskorkoon keskuspankki painaisi korkoja selkeästi alaspäin. Myös kaikkein lyhimmät korot laskisivat, koska likviditeettiylijäämä kasvaisi.
Kysymys on nyt onko EKP niin tyytyväinen euroalueen talouden elpymiseen, että sen mielestä korkojen lievä nousu on aivan oikein. Pahoin pelkään, että EKP todellakin on tyytyväinen tilanteeseen. Ainakin rahamarkkinoiden seurannasta vastuussa oleva EKP:n johtokunnan jäsen vaikuttaa tyytyväiseltä.
Roger Wessman 
kysymys Roger ja kiitos samalla hyvista jutuistasi: eikos euriboria vertailu ohjaukorkoon ole siina mielessa ongelmallista, etta keskuspankkilainoille voi tulla vastaan rajoitteena vakuuskelpoisten arvopaperien maara pankeilla, ts. kun euribor on vakuudetonta ja ohjauskorko on repoa?
Totta, jutussa vedin mutkat hivenen suoriksi.
EKP:lle kelvollista vakuusmateriaalia on kuitenkin viime vuosien höllennysten jälkeen niin runsaasti, että se harvoille pankeille on rajoite.
Hiukan yli ohjauskoron pankit lienevät silti valmiita maksamaan markkinarahoituksesta tästä ja muista syistä.
Toisaalta Euribor on vain arvio ykkösluokan pankkien rahoitusten koroista. Keskuspankkirahoitukseen turvautuu ensin ne pankit, joiden kustannukset ovat keskimääräistä korkeampia.
Eli markkinarahoitus voi nousta hivenen keskuspankkirahoitusta kalliimmaksi, mutta toisaalta Euribor aliarvioi etenkin heikompien pankkien markkinarahoituksen kustannusta. Virheet menevät eri suuntiin joten hyvä approksimaatio yhä on, että Euribor ajautuu kohti odotettua tulevaa ohjauskorkoa pisimmällä maturiteetilla jolla EKP antaa ohjauskorkoon lainaa.