Skip to content

Mistä me tiedämme että QE on toiminut

by : 29.1.2014

Paljon on käyty kiistelyä siitä, onko Yhdysvaltain ja muiden keskuspankkien joukkolainaostoilla ollut tavoitettua elvyttävää vaikusta talouteen. Vaikutuksen hahmottaminen on haastavaa.  Vaikutuskanavat ovat monimutkaisia, emmekä voi varmuudella sanoa miten talous olisi kehittynyt ilman poikkeustoimia. Todisteita yhdistelemällä ja loogisella päättelyllä salapoliisin tapaan olen ainakin itse valmis antamaan tuomion: QE on toiminut.

Epäilijät viittaavat siihen, että talouskasvu on pysynyt vaisuna keskuspankin joukkolainaostoista huolimatta. Ratkaiseva kysymys kuitenkin on miten USA:n talous olisi kehittynyt ilman QE:ta. Talouskasvua on viime vuosina heikentänyt mm. syvän finanssikriisin jälkeinen alhainen investointihalukkuus, raju finanssipolitiikan kiristyminen sekä euroalueen kriisi. Näiden tekijöiden perusteella ei olisi ollut yllättävää jos USA:n talous olisi kääntynyt uuteen taantumaan, kuten monet QE:n vaikutusta epäilleet ovat matkan varrella povanneetkin. Näen siten USA:n suhteellisen vakaan talouskasvun merkkinä siitä, että QE on toiminut.

QE&BKT

Taloustieteessä emme voi tehdä kokeita, jossa joissain maissa sattumanvaraisesti tehtäisiin QE:ta ja toisissa ei. Lähin testi on verrata Yhdysvaltoja ja Iso-Britannian Euroalueeseen, mutta tietysti on muitakin eroja kun vain rahapolitiikan viritys. Jos jotain johtopäätöksiä tästä vertailusta voi tehdä, sekin viittaa siihen, että QE:lla on ollut vaikutusta. Saksassakin työttömyyden lasku on laahannut viime vuosina QE-maiden jäljessä.

USEURUKUNEMPL

Miten QE vaikuttaa talouteen riippuu ensinnäkin siitä, miten sijoittajat reagoivat keskuspankkien ostoihin. Minne rahat valuvat. Ostot ovat tehottomia, jos sijoittajat mukisematta vain vaihtavat joukkolainojaan käteiseen ja pitävät rahansa sen jälkeen talletuksina keskuspankissa. Raha ei lähde silloin pyörimään talouteen.

Sijoittajat ovat tuskin valmiita noin vain vaihtamaan joukkovelkakirjasijoituksiaan nollakorkoisiin keskuspankkitalletuksiin.  Joukkolainakorkojen lasku voisi olla tekijä, joka saa sijoittajia suostumaan vaihtamaan näitä käteiseen. Tällä on ilman muuta taloutta elvyttävä vaikutus, alentamalla lainanoton kustannusta.

QE&10yr

Mitään selkeää laskua ei koroissa kuitenkaan voi nähdä. Pikemmin korot ovat nousseet kun Fed on ostanut joukkolainoja.  Se mikä on innostanut sijoittajia luopumaan joukkolainoistaan on ilmeisesti ollut usko siihen, että Fedin elvytystoimet toimivat.  Sijoituksia on siirretty joukkolainoista talouskasvun vahvistumisesta hyötyviin riskisijoituksiin kuten osakkeisiin.

QE&equities

Sijoittajat voivat toki olla väärässä arvioissaan Fedin elvytystoimien vaikutuksesta. Tässä tapauksessa arviot ovat kuitenkin osittain itseään täyttävä profetia. Varallisuuden nousu tukee kulutusta ja yritysten mahdollisuudet saada riskipääomaa investointien rahoittamiseen paranevat.

Nousevissa osakekursseissa heijastunut vahvistunut luottamus talouteen tietysti heijastuu myös suoraan investointipäätöksiin, jos näistä päättävät jakavat näkemyksen.

Eniten keskuspankin toimet heilauttavat yleensä asuntomarkkinoita. Fed nimenomaan on tähän sektoriin tähdännyt ostamalla asuntovakuudellisia lainoja. Asuntomarkkinoilla onkin tapahtunut merkittävä käänne. Asuntojen hinnat ovat kahdessa vuodessa nousseet 20 prosenttia ja asuntorakennusprojektien aloitukset ovat pohjalukemistaan lähes tuplaantuneet.

Uhouspriceshousstarts

Ehkä tämä asuntomarkkinoiden elpyminen olisi tapahtunut ilman keskuspankin tukeakin. Tämä on kuitenkin täsmälleen mitä odottaisin näkeväni QE:n vaikutuksena.

Mainokset
2 kommenttia
  1. Hei, hyvää analyysiä. Minäkin pidän jenkkien setelirahoitusoperaatiota (QE) toimivana.

    Nyt kun käsittääkseni kolmannes liittovaltiovelasta on sen oman keskuspankin FED:in taseessa, olisiko mielestäsi ajatuskokeena merkitystä jos tämä velka vain kuoletettaisiin? Periaatteessa liittovaltiohan on velkaa itselleen.

    Inflatoiva vaikutus on jo markkinoilla. Ehkä ei tosin vielä ymmärretä että QE on sama asia kuin setelirahoitus kun sitä noin ajattelee. Velkaantumisaste romahtaisi 60%-tasolle!

    Aivan sama logiikka ei päde asuntovelkapapereihin joita on myös osteltu.

  2. Hei!

    Kiitos palautteesta ja hyvästä kysymyksestä.

    Periaatteessa velan kuolettaminen voisi olla pelkkä kirjanpidollinen muutos julkisen sektorin sisällä joka ei muuttaisi mitään. Liittovaltion tase paranee ja keskuspankin tase heikkenee vastaavasti.
    Käytännössä kuitenkin tämä olisi vahva poliittinen linjamuutos elvytyksen suuntaan.

    Paineet finanssipolitiikan kiristämiseksi hellittäisivät todennäköisesti, kun liittovaltion tase näyttäisi paremmalta.

    Muutos sitoisi keskuspankin löysempään rahapolitiikkaan, koska se sulkisi pois mahdollisuuden kiristää rahahanoja vähentämällä sijoituksiaan valtionlainoihin. Setelirahoituksesta tehtäisiin varmuudella pysyvä.

    Tällä sitomisella olisi samantyylinen elvyttävä vaikutus välittömästi kuin keskuspankin lupauksella pitää korot alhaisina pitkään.

    Riskinä olisi, että rahapolitiikka sidottaisiin liian löysäksi ja inflaatio kiihtyisi jonkin verran.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s