Tuleeko informaation olla ilmaista?

Viimeisin kirjoitukseni Suomen asuntomarkkinoista löytyy Affärsmagasinet Forumin viimeisessä numerossa. Lehti on luettavissa maksullisena ipadilla tai iphonella tässä.

Ekonomistina minulla on ristiriitaisia tunteita maksumuurien takana olevasta informaatiosta ja laajemmin patenttien ja copyright-säännösten asettamista rajoituksista.

Kun kerran informaatiota on tuotettu – artikkeli on kirjoitettu – kustannus siitä, että joku lukee sen sähköisessä muodossa on käytännössä nolla. Palvelun hinnan pitäisi signaloida käyttäjälle kuinka suuren kustannuksen hän aiheuttaa, jos hän hyödyntää sitä.   Jotta markkinat tuottaisivat optimaalisen tuloksen, hinnan pitäisi olla sama kuin marginaalikustannus.  Siten joshinta artikkelin lukemisesta on nollaa korkeampi ei saavuteta optimaalistatulosta.  Hinta vähentää artikkelia lukevien määrää turhaan.

Hinnalla on kuitenkin myös toinen funktio: Kannustaa informaation tuottajia tuottamaan informaatiota, joka on käyttäjille arvokasta. Jos hinta on nolla niin informaation tuottajan  tulot tuotetun informaation myynnistä ovat myös nolla. Vaikka informaatio olisi käyttäjille arvokasta, sitä ei välttämättä kannata tuottaa.

Teoriassa tätä ongelmaa voidaan ratkaista sillä, että kaikki informaatio olisi käyttäjälle ilmaista, ja kaikkitietävä ja hyvätahtoinen valtiovalta maksaisi tuottajille korvauksen, joka kattaisi hyödyllisen informaation tuottamisen kustannuksen.

Tämä on tietysti ainoastaan teoreettinen ratkaisu, siitä syystä, että kaikkitietävä ja hyvätahtoinen jumala ei ole vielä suostunut valtion virkamieheksi. Ainakin minua kauhistuttaa visio, jossa informaation tuottamisen rahoitus olisi ”Gosinformaation” käsissä. Tähän verrattuna maksullisen informaation aiheuttama tehottomuus on pienempi haitta.

Käytännössä ongelma ei ehkä sittenkään ole niin suuri. Nettiin tuotetaan paljon informaatiota, joka tarjotaan käyttäjälle ilmaiseksi.  Linux. Wikipedia, valtamedioiden ilmaisia verkkosivuja jne.

Ilmaista informaatiota tuotetaan, koska tuottajat näkevät sen mielekkäänä tehdä korvauksettakin, osa käyttäjistä ovat valmiita kustantamaan tuotantoa lahjoituksilla tai koska tuotantoa rahoitetaan mainostuloilla.

Tämäkin blogi on olemassa siitä syystä, että pidän kirjoittamista mielekkäänä ja blogi on mainos joka hyödyntää minun muita liiketoimintoja.

On helppo todistaa, että tällä ratkaisulla ei tuoteta teoreettisesti yhteiskunnallisesti optimaalinen määrä informaatiota, vaan edelleen liian vähän. Lisähyöty siitä, että tarjontaa kasvatettaisiin vielä lisää on useimmissa tapauksissa suhteellisen pieni, kun jo nyt tuotetaan valtava määrä ilmaista informaatiota.  Minun on siten vaikeata nähdä mitään tarvetta siihen, että nettimediaa (esimerkiksi ekonomistiblogeja) tuettaisiin veronmaksajien rahoilla, jotta korjattaisiin markkinoiden epätäydellisyys.

Siltä osin kun jotain ei ole ilmaiseksi saatavilla, tai tarjonnan taso ei ole tarpeeksi korkea, tämä antaa vielä mahdollisuuden täydentää tarjontaa maksullisella palveluilla. Se toki vaatii sen, että tuottajalla on jotain todella ainutlaatuista tarjottavaa.

Kirjoittajana olen toki iloinen siitä, jos lehdet pystyvät vielä veloittamaan julkaisuistaan, ja siten maksaa minullekin palkkiota kirjoituksistani. Kannustan siten kaikkia lukemaan kirjoitustani asuntomarkkinoista Forumissa. Trendi on kuitenkin yhä vahvemmin siihen suuntaan, että informaatio on käyttäjälle ilmaista. Ekonomistina minun täytyy sanoa hyvä näin.