Skip to content

Kruunun merkitys Ruotsin menestykselle

by : 3.3.2014

Ruotsin yllättävän vahvojen loppuvuoden BKT-lukujen jälkeen kuilu Suomen ja Ruotsin välisessä talouskehityksessä, josta Annika keskusteli tässä, näyttää yhä räikeämmältä. Ruotsin parempi menestys, alkoi viennin paremmasta vedosta. Viime vuosina viennin kehyksessä ei ole ollut merkittävää eroa, vaan Ruotsin vahvempi kasvu selittyy vahvemmalla kotimaisella kysynnällä, jonka taustalla on elvyttävämpi talouspolitiikka.

Ruotsin viisas päätös jättäytyä eurosta vaikuttaa olleen merkittävä tekijä paremmalle talouskehitykselle finanssikriisin jälkeen. Heikompi kruunu vaimensi taantuman iskua Ruotsin vientiteollisuudelle, mikä puolestaan auttoi antamaan tilaa elvyttävämmälle talouspolitiikalle.

FISE GDP

Vuoden 2009 ero talouden kehityksessä selittyy pääosin Suomen viennin jyrkemmällä romahduksella. Sen jälkeen erot viennin kehityksessä ovat olleet pienet. Kasvueroa on nyt ajanut kasvava ero kotimaisen kysynnän kehityksessä. Toki viennin parempi kehitys on ainakin osittain kotimaisen kysynnän paremman kehityksen takana. Parempi vientikehitys on auttanut pitämään talouden ylijäämäisenä mikä on antanut tilaa viime vuosien elvyttävämmälle finanssipolitiikalle. Vientiyritysten parempi kehitys on myös tukenut yritysten investointeja.

FISEcons

On tietysti monta tekijää jotka selittää eroa Suomen ja Ruotsin viennissä. Suomen teollisuuden (erityisesti Nokian) erikoisongelmilla oli osuuteensa.

Herää kuitenkin kysymys siitä, onko mahdollista (kuten Ruotsin johtaviin ekonomisteihin kuuluva professori Lars Calmfors tässä väittää), että juuri talouden kriisitilanteesta omasta valuutasta on apua.  Ruotsin Suomea parempi vientikehitys seurasi nimenomaan kruunun rajua heikkenemistä. Ero syntyi juuri sinä ajankohtana jolloin on odotettavissa, että heikomman valuutan antama kilpailukykyetu purisi.

FISEXnom

On tietysti vaikeata varmuudella sanoa, mikä oli kruunun heikkenemisen täysi vaikutus viennin menestykseen. On kuitenkin hyvin selvää, että kruunun heikkeneminen vaimensi taantuman aiheuttamaa iskua Ruotsin vientisektorille, vaikkei se olisi kasvattanut viennin määrää ollenkaan. Euroissa laskettuna Ruotsin vienti romahti yli 20 prosenttia 2009. Ruotsin kruunuissa tulojen pudotus oli selkeästi pienempi, runsaat 10 prosenttia. Ruotsalaiset yritykset selvisivät siten romahduksesta pienemmillä kolhuilla siltä osin kun niiden kustannukset olivat kiinteinä kruunuissa. Tällä on vääjäämättä ollut vaikutusta yritysten investointivalmiuteen.

Positiivinen vaikutus yritysten taloudelliseen tilanteeseen ehkä myös selittää sen, miksi kruunun vuoden 2010 vahvistuminen ei heijastunut vastaavasti Ruotsin viennin heikompana kehityksenä.

Advertisements

From → Muu Eurooppa, Suomi

4 kommenttia
  1. Olen kyllä samaa mieltä siitä Juhanan kanssa siitä, että valuutan heikentäminen ei luo pitkällä aikavälillä lisää työllisyyttä ja tuotantoa.

    Tosin kuten Keynes osuvasti sanoi ”Pitkällä tähtäimellä olemme kaikki kuolleita”. Lyhyt tähtäin voi pahemmassa tapauksessa olla vuosikymmeniä. Siitä syystä minusta oli tyhmää luopua omasta valuutasta.

    Markasta kuitenkin luovuttiin, enkä nyt suosittelisi paluuta. Kustannukset lyhyellä tähtäimellä euron hajottamisesta olisivat valtavat. Meillä on toki syytä tukea löysempää rahapolitiikkaa euron sisällä.

  2. Jossain mielessä järjellisen euroalueen rahapolitiikan tukeminen olisi Suomen etujen mukaista. En kuitenkaan ole varma siitä onko eurolla edes periaatteellisia mahdollisuuksia toimia ilman mittavia tulonsiirtoja euromaiden välillä. Olen taipuvainen ajattelemaan niin, että optimaalisen valuutta-alueen teorian käytönnön ilmentymät iskevät väkisin yhä uudelleen niin kauan kunnes mudostetaan todellinen liittovaltio tai euro hajoaa, syystä tai toisesta.

    En myöskään ole varma siitä kuinka suuria todelliset euron hajoamiskustannukset olisivat. Pelkäänpä, että jo nyt euron aiheuttamat vahingot ovat moninkertaisia hajoamisen kustannuksiin verrattuna.

  3. Hei Tyhmyri,

    Kun arvioi euroalueen hajoamisen kustannuksia minusta kriittinen kysymys on, uskooko, että euroalueen päättäjät ripeästi voisivat päästä yksimielisyyteen suunnitelmasta siitä miten eurojärjestelmää hallitusti purettaisiin.

    En pysty näkemään tällaista kehitystä Mitään poliittista valmiutta lähteä purkamaan euroa ei ole missään euromassa kirkastunut edes viime vuosien syvässä kriisissä. Viime vuosien kriisiratkaisupäätökset eivät myöskään ole vakuuttaneet euroalueen päätöksentekojärjestelmän tehokkuudesta.

    Täten euron loppu voi käsittääkseni tulla ainoastaan sellaisen syvän kriisin kautta, johon verrattuna euroalueen tähänastiset ongelmat näyttävät pieniltä.

    Joko ajaudutaan tilanteeseen, jossa Euroalueen rahoitusjärjestelmän annetaan täysin hallitsemattomasti romahtaa ja raunioista jälleen-rakennetaan uusi järjestelmä tai euron loppu tulee pitkän riitaisan prosessin pääteeksi, jona aikana spekulaatiot euron kohtalosta vuosikausiksi lamaannuttaa rahoitusmarkkinoiden ja talouden toiminnan.

    Ehkä pitkällä tähtäimellä tämä olisi paras tie. En uskaltaisi kuitenkaan tällaista kaaosta suositella. Lopputulema olisi täysin arvaamaton.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s