Rupla ja Suomen vienti

Niin kauan kuin Ukrainan tapahtumat eivät häiritse syystä tai toisesta Venäjän kaasun ja öljyn vientiä on vaikea nähdä, että vaikutukset maailmantalouteen olisivat kovin merkittäviä. Suomen kohdalla tilanne on toinen kun noin kymmenesosa meidän viennistä suuntautuu Venäjälle. Ruplan heikkeneminen syö venäläisten ostovoimaa millä on vääjäämättä negatiivinen vaikutus Suomen vientiin. Viime päivien valuuttakurssiliikkeet eivät kuitenkaan kovin dramaattisesti muuta kuvaa tältä osin.

Euron arvo ruplassa laskettuna on Ukrainan tilanteen kärjistyessä noussut uusiin huippulukemiin. Kuukaudessa rupla on heikentynyt viisi prosenttiyksikköä. Mistään dramaattisesta käänteestä ei ole kysymys. Vuodessa rupla on heikentynyt 20 prosenttia.

Kahdenkymmen prosentin ruplan heikkeneminen tarkoittaa sinällään, että venäläisillä on vastaavan verran vähemmän ostovoimaa euroissa. Sillä on siten ilman muuta jarruttava vaikutus Suomen vientiin.

Venäläisten ostovoima ei kuitenkaan ole heikentynyt aivan näin dramaattisesti. Heikompaa ruplaa kompensoi osittain vielä viime vuonna jatkunut ripeä palkkojen nousu. Huomioiden Venäjän jatkuvasti korkeamman inflaation vaikutuksen ruplan valuuttakurssi ei tällä hetkellä ole erityisen heikko.

Ruplan jatkuvan heikkenemisen vaikutus venäläisten ostovoimaan riippuukin pitkälti missä määrin heikkeneminen purkautuu hintojen ja palkkojen ripeämpään nousuun. Keskuspankki signaloi haluavansa varjella inflaatiotavoitetta, mikä kärjistää negatiivisen vaikutuksen. Toisaalta Venäjän valtion öljytulot ruplissa nousevat heikkenevän ruplan myötä. Tämä antaa Putinille mahdollisuuden kalastella suosiota kasvattamalla julkisia menoja ja tulonsiirtoja ja siten ruokkia inflaatioroihua.

Kovin vahvaa syytä Venäjän tapauksessa luottaa siihen, että keskuspankki vetää pidemmän korren tässä valtamittelyssä ei ole.

Suomen tavaravienti Venäjälle kääntyi jo viime vuonna laskuun, kun heikompi ruplaa ja Venäjän talouskasvun heikkeneminen jarrutti taloutta

Kauhuskenaariona on vuosi 2009, jolloin Suomen vienti Venäjälle romahti lähes puoleen.

Vuonna 2009 kuitenkin Venäjän haasteena oli vientitulojen romahdus kun öljyn hinta tippui rajusti. Venäjän valtiovalalla ei ollut mahdollisuutta kompensoida ruplan heikkenemistä kasvattamalla menoja, koska ruplissakin laskettuna valtiovallan tulot laskivat. Dynamiikka tällä kertaa on toisenlainen (jollei esimerkiksi pakotteista johtuen Venäjän vientitulot romahtaisi). Todennäköisyys on nyt suurempi siitä, että pysyvä ruplan heikkeneminen purkautuu korkeampaan inflaatioon.

Jos vienti Venäjälle putoisi 10 prosenttia se nakertaisi Suomen viennin kasvua prosenttiyksiköllä. Suora vaikutus Suomen talouden BKT:n kasvuun olisi muuttaman prosentin kymmenyksen luokkaa. Eli Venäjän kehityksellä on ilman muuta merkitystä Suomen kasvulle, mutta se ei yksinään ratkaise Suomen talouden kohtaloa.