Vähittäiskauppa jatkuu heikkona
Maaliskuun vähittäiskauppaluvut kertoivat vähittäiskaupan jatkaneen supistumistaan maaliskuussa edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta luvut viittaavat siihen, että kulutus olisi hivenen noussut vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisneljännekseen verrattuna. Tämä tukee toiveita siitä, että Suomen talouden taantuma olisi päättynyt.
Edellisvuoteen verrattuna vähittäiskaupan laskutrendi on palautunut lähes kahden prosentin laskuvauhtiin. Kulutus on kuitenkin todennäköisesti laskenut tätä vähemmän, kun vähittäiskauppaan kuulumattomat palvelut ja autokauppa on kehittynyt vahvemmin. Yleensä kokonaiskulutus heiluu vähittäiskauppaa vähemmän.
Viime vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna vähittäiskauppa maaliskuun lukemien jälkeen on jopa (kausikorjatusti) hivenen noussut. Tämä tukee toiveita siitä, että BKT mahdollisesti kääntyi kasvuun ensimmäisellä neljänneksellä.
Autokauppa jatkoi toipumistaan vuoden 2012 veronkorotusta seuranneesta romahduksesta. Tämä on pienempi lohtu, koska se pitkälti kasvattaa tuontia, eikä niinkään Suomen talouden kasvua. Valtion verotulojen kannalta toki autokaupan nousulla on hyvinkin positiivinen vaikutus.
Roger Wessman 
Olisi mielenkiintoista tietää vaikuttaako ihmisten kulutuskäyttäytyminen kuinka paljon vähittäiskaupan myyntiin. Kun entisenä kauppiaana haistelee asenneilmastoa, niin havannoin monenlaisia asioita, joiden vaikutus ei tule aina taloudellisesta tilanteesta.
Nousussa on selkeästi ollut jo pitkään luonnon ja järkevän kulutuksen trendit. Viime vuosina on kierrätetty paljon enemmän kuin ennen. Kierrätys on netin kautta paljon helpompaa kuin ennen. Nykyään jokaisessa pienessä kylässäkin on omat Facebookin sivut, joilla käydään kauppaa lasten vaatteista, huonekaluista ja muusta vastaavasta. Ennen mentiin huonekalukauppaan ja ostettiin uutta kiiltävää, nyt katsotaan ensin löytyykö jostain käytettyä ja mahdollisesti tuunattavaa huonekalua sen sijaan. Eikä näissä tapauksissa ole oikeasti kyse vähäisistä käyttövaroista vaan asenteesta ja jopa trendikkyydestä. Lukeepa melkein mitä vaan ns. akkainlehteä tai lukee blogia, niin suosituimpia ovat ne, joissa myös kierrätys ja järkevä kuluttaminen on isossa roolissa.
On myös kirjoitettu paljon siitä kuinka paljon tavaraa ihminen tarvitsee. Ns. sadan tavaran haaste ja muut julkisuudessa esiintyneet keskustelut ovat tuoneet ajatuksen, ettei kotia tarvitse täyttää tavaralla. Tällä hetkellä saa joukko ihmisiä elantonsa sillä, että auttaa hallitsemaan tavarakaaoksen (esim. http://www.ordinare.fi/tavararemontti ). Esim. tuo yrittäjä on ollut havaintoni mukaan uutisissa ja muissa ohjelmissa, lehdistössä sekä radiossa hyvin laajasti. Kyllä ihmisille on selkeästi voinut muodostua käsitys, ettei jatkuva ostaminen ole järkevää.
Osa suomalaisista on myös alkanut kapinoida kahden ison kauppaketjun toimintaa vastaan ja ostaa ruokansa selkeästi halvemmasta Lidl:stä. Osa hakee ne herkut edelleen Stockalta, mutta perussapuskat kuitenkin Saksan ihmeestä. Eikä tässäkään tapauksessa ole kyse siitä, etteikö olisi varaa ihan entisellä lailla käydä kaupassa.
Mielestäni ei ole edes kyse siitä, että ihmisillä olisi tarve tai halu säästää rahaa. Joillakin on vaikuttimena luonto ja kestävä kehitys, toisille kyse on vain trendikkäästä tavasta toimia ja tuo joidenkin kauppojen boikotointi on jonkinlaista kapinaa.
Kiitos kommentista Sari,
Palveluiden kasvava osuus kulutusmenoista on todellakin pitkään jatkunut trendi, josta syystä vähittäiskaupan myynti antaa liian synkän kuvan.