Todistetusti väärä, mutta hyödyllinen
Voiko teoria joka on todistetusti väärä silti olla hyödyllinen?
”Pakkasella veden pinnalle muodostuu jäätä, jonka päällä ihminen voi kävellä kastumatta”.
Tämä on hyödyllinen teoria. Pakkasella todellakin muutkin ihmiset kun Jesus ovat pystyneet kävelemään veden päällä. Ja teoria indikoi, että kannattaa varoa vedellä kävelemistä, jos lämpötila on plussan puolella.
Tällä tavalla ilmaistuna teoria on kuitenkin väärä – kauhistuttavana todisteena lukuisat avantoon hukkuneet.
Teoria ei kerro, että jää ei välttämättä ole kestävä, jos ei ole ollut tarpeeksi pitkään riittävän paljon pakkasta. Kohdissa, jossa vesi virtaa vahvasti jää voi olla heikko pitkään. Pilkkikalastajan tekemä aukko jäässä voi yhtäkkiä olla vastassa.
Taloustieteen teoriat ovat samalla tapaa kautta linjan todistetusti vääriä. Niitä ei ole tarkoitettukaan kirjaimellisesti yleispätevänä totuutena ”aina kun on pakkasta voi turvallisesti kävellä jäällä”. Yksinkertainen karkea teoria on kuitenkin ensimmäinen askel jonka avulla voimme jäsennellä monimutkaista todellisuutta.
Tämä tuli mieleen kun kirjoitin jutun siitä, että sijoittamisen viisauden ydin on tehokkaiden markkinoiden teoria. Tämä teoria, joka on kaiken modernin rahoitustaloustieteen perusta, on todistettavasti ”väärä”. Markkinoilla on ajoittain ilmiselvää väärinhinnoittelua, ja ennen kaikkea ylireaktioita, kuplia ja järjettömiä paniikkeja.
Silti, jos joku haluaa tietää miten kannattaa sijoittaa rahojaan, tehokkaiden markkinoiden teoria on ensimmäisiä asioita, joita on syytä oppia ymmärtämään. Ensin pitää ymmärtää, että jään päällä voi kävellä, ennen kun voi alkaa kyselemään missä tilanteissa jää ei ehkä sittenkään pidä.
Roger Wessman 
Hmmm… Yritä tässä nyt sitten lukea rahoituksesta huomiseen tenttiin… Onneksi kansantaloustieteen tentti oli jo viime viikolla. Pitää opetella ensin ne ”väärät” teoriat. Ehkä se on vähän sama, kun osatakseen maalata rajoja rikkovia tauluja, pitää hallita se varsinainen perinteinen maalaustekniikka?
Sari,
Hyvä vertaus.
Onnea tenttiin,
Tai ehkä pitäis ymmärtää jäällä kulkemisen vaarat ennen jäälle yrittämistä. Tehokkaiden markkinoiden teoria on hyvä renki, mutta huono isäntä.
(On helppo nähdä, että jos merkittävä osa sijoittajista luottaa sokeasti markkinoiden tehokkaaseen hinnoitteluun, niin hinnat aina ampuvat yli tai ali muutostilanteissa.)
Kiitos kommentista,
Yleisesti ottaen yritin juuri sanoa, teoriat ovat parhaimmillaan hyviä ajattelun työvälineitä. Ei pidä sokeasti uskoa, että yhdessä yksinkertaisessa teoriassa olisi koko totuus.
Sen sijaan olen eri mieltä esimerkistäsi. Markkinoiden ylireaktiot olisivat todennäköisesti pienemmät, jos useammat sijoittajat uskoisivat tehokkaiden markkinoiden teoriaan. Teoriahan sanoo, että mihinkään ei kannata reagoida, koska jokainen uutinen on jo hinnoissa. Suuret kuplat tyypillisesti perustuvat siihen, että sijoittajat olettavat, että (tehokkaiden markkinoiden teorian vastaisesti) hintojen nousu ennakoi tulevaa nousua ja nousu siten on itseään ruokkiva.
Sokea usko tehokkaiden markkinoiden teorian voi kuitenkin toisissa tilanteessa olla hyvin ongelmallinen. Ollaan vaarallisilla vesillä jos luottaa siihen, että asuntomarkkinoilla ei voi olla kupla, koska markkinat ovat tehokkaat. Tai jos valvovat viranomaiset arvioisivat pankkien taseen kuntoa ensi sijaisesti markkinoiden hinnoittelemalla luottoriskillä kyseiselle pankille.
Esimerkkini oli todellakin huono, kun tarkemmin ajattelen. Lähtöoletukseni oli, että teoria pitää muutoin paikkansa, muttei näiden kyseisten sijoittajien kohdalla. Jos heidän arvionsa käyvästä hinnasta poikkeaa ”todellisesta hinnasta”, niin hinnat menevät metsään, koska näiden sijoittajien reaktio on itseään ruokkiva. Mutta miksi näiden sijoittajien reaktio olisi virheellinen ja vielä samansuuntainen? Ehkä naivistisesti nämä olettaisivat nykyhintojen olevan iäti samat, tai sitten hintojen muutoksen olevan vakio. Kuitenkin rationaaliset (mutta tietämättömät) sijoittajat eivät välttämättä käytä mitään ennalta määrättyä prediktoria hintakehityksen arviointiin, jolloin ei synny tätä kerrannaisvaikutusta. (Tämä on varmaan jossain taloustieteen perusopinnoissa, joita en tietenkään ole käynyt.)