Saksan tuottavuudesta ja kasvusta

Mikä on nopein tapa parantaa luokan keskimääräistä tulosta kokeessa? Tietysti se, että vapautetaan heikommat oppilaat kokeesta.

Tämä vertaus tuli mieleen kun jutussa Hyytyvää tuottavuuden kasvua?  vertailin eri Eurooppalaisten maiden tuottavuuslukujen kehitystä viime vuosina. Espanjassa keskimääräistä tuottavuutta on näköjään parannettu juuri tällä tavalla, kun taantuman myötä moni alhaisen tuottavuuden työpaikka on hävinnyt. Saksassa ja Iso-Britanniassa joustavien työmarkkinoiden myötä alhaisen tuottavuuden työpaikkoja on päinvastoin luotu, mikä on vetänyt tuottavuuslukemia alaspäin.

Saksan työmarkkinareformia on kritisoitu mm siitä, että heikentyneeseen tuottavuuden kasvuun viitaten. Kouluekoe-esimerkki kiteyttää, miksi näen tätä kritiikkiä ohi ampuvana.

Oleellista koulutuksessa ei ole se, että kokeessa mitattua keskiarvoa saadaan nousemaan, vaan se kuinka paljon kukin oppilas oppi.

Oleellista vaurauden kasvattamisessa ei ole se, että mitattua työn tuottavuutta saadaan nousemaan, vaan se, että kukin työntekijä tuottaa enemmän.

Saksan kasvu on tosin nyt jäämässä euroalueen keksiarvoa heikommaksi, ainakin jos viime viikolla julkaistujen Euroalueen ostopäälliköiden viestiin tasapainoisemmasta kasvusta  uskoo. Tämä ei ole kuitenkaan välttämättä huono uutinen euroalueelle:  Saksan BKT:n kasvun hidastuminen on ollut hyvälaatuista. Kotimainen kysyntä on kasvanut reippaasti, mutta on alkanut valua tuontitavaroihin – mikä tietysti kauppakumppaneille on hyvä uutinen.