Skip to content

Hallitusohjelma, sijoitukset ja euron vakaus

by : 4.6.2015

Kirjoitin analyysin Hallitusohjelmasta säästäjän näkökulmasta Odin-rahastojen toimeksiannosta, jossa lyhyesti yritän haarukoida suunnitelmien vaikutusta mm talouskasvuun ja sitä kautta eri sijoituskohteiden tuottoon. Kiteytettynä ohjelman toteutuminen olisi osakesijoittajalle hyvä uutinen, asuntosijoittajille huono.

Kommentoimatta jäi mm. ohjelman kannanotto eurokriisin hoitamiseen. Se on erityisen kiinnostava nyt kun tukipaketteja jyrkästi vastustaneet Perussuomalaiset ovat hallituksessa, ja Suomen asema kriisin-hallintaratkaisujen jarrumiehenä siten voidaan odottaa kasvavan.

Retoriikka kuulostaa kovalta:

Hallitusohjelman vakauskappale

Hallitusohjelman kappale eurojärjestelmän vakaudesta, korostukset minun

Asiasisältö ei ole niin tiukka kuin miltä kuulostaa. Lähinnä huvittava on kohta, jossa todetaan, että kahdenväliset luotot eivät kuulu keinovalikoimaan. Kahdenväliset luotot ovat kauan sitten poistuneet päiväjärjestyksestä vakausmekanismin perustamisen myötä, joten tässä uusi hallitus voi turvallisesti uhota tiukalla linjalla.

Lupaus siitä, ettei Euroopan vakausmekanismin kapasiteettiä kasvateta ei sekään vaaranna tulevia pelastusoperaatioita. Suunnitelmat vakausmekanismin kapasiteetin kasvattamiseksi ovat kuopattu jo vuosia sitten. Siihen ei ole enää tarvetta, kun EKP on OMT-ohjelmansa puitteessa asettanut rajattoman kapasiteettinsä käyttöön eurovaltioiden rahoituksen turvaamiseksi, jos vakausmekanismin kautta sovitaan pienestäkin tukiohjelmasta ongelmissa olevalle maalle.

Keskeistä on siten, ollaanko valmiita hyväksymään uusia maita tukiohjelmien piiriin, jos tämä tulee ajankohtaisesti. Siihen linjaus on ympäripyöreä: päätös tehdään Suomen kansallisen edun näkökulmasta.

Pyrkimys palauttaa no-bail out säännön uskottavuus on myös utopistisuudessaan lähinnä koominen. Miten voidaan enää kaikkien toteutettujen pelastusoperaatioiden, Euroopan Vakausmekanismin muodostamisen ja EKP:n OMT-ohjelman jälkeen saada ketään uskomaan, että rahoitusongelmiin joutuneita maita ei autettaisi, jos uusi kriisi iskee?

Ainoa tapa palauttaa no-bail out säännön uskottavuutta on purkaa vakausmekanismi ja saada EKP:ltä tiukasti kiellettyä valtioiden epäsuorankin rahoituksen. Jos tässä onnistuttaisiin, se olisi samalla suora viesti poliittisesta tahdosta antaa euroalueen hajota. Se olisi siten kehotus sijoittajille vetää rahansa pois heikommista euromaista, joka palauttaisi euroalueen akuuttiin kriisiin.

Keskeinen kysymys on enää pidetäänkö kiinni siitä periaatteesta, että viime kädessä valtiot vastaavat aina omista veloistaan. Eli siitä, että kaikki tukioperaatiot ovat ainoastaan lainoja, joita pitää maksaa takaisin. Tässä kohdin ei liene epäilystä uuden hallituksen linjasta, joka tältä osin jatkaa edellisen hallituksen linjalla.

Mainokset

From → Suomi

8 kommenttia
  1. Asianharrastaja permalink

    Kommentoisin kirjoitustasi Odin-katsauksessa. Sanot siinä että säästöohjelman negatiivinen vaikutus talouskasvuun ei ole kovin suuri, mutta myös, että se epäsuorasti kannustaa kotitalouksia lisäämään säästämisastettaan tulevaisuuden varalta. Eikö tämä toisaalta olisi juuri nyt myrkkyä talouden elpymisen kannalta, ja voi toteutuessaan merkittävästi voimistaa säästöohjelman talouskasvua rajoittavaa vaikutusta ?

  2. Hyvä huomio,

    Totta, vaikutukset on epävarmoja kun emme täsmälleen voit tietää miten ihmiset reagoivat.

    Käsittääkseni suoraan kulutukseen vaikuttaa ensi sijassa muutokset tuloissa ja epävarmuus työpaikoista, mihin perustuu arvioni vaikutuksesta lähivuosien kasvuvauhtiin.

    Muutokset säästämistottumuksissa ovat hitaampia mutta luonteeltaan pysyvänpiä ja niillä on suurempaa merkitystä talouteen pidemmällä perspektiivillä.

    • Asianharrastaja permalink

      Hei, jos ihmiset tänään olettavat että heidän tulevaisuuden tulonsa ovat nykyisellä säästämisasteella pysyvästi pienempiä, koska tulevat työeläkkeet tulevat olemaan pienempiä, niin eivätkö he silloin PIH hypoteesin mukaan välittömästi diskonttaa tämän muutoksen käyttäytymiseensä ?. He siis kuluttavat vähemmän eli säästävät enemmän, heti huomisesta alkaen. Molemmat muutokset alentavat heti kulutuskysyntää.

  3. Kiitos hyvästä kommentista,

    PIH. eli permanent income hypothesis, sanoo, että kulutusta ei määrää tämän hetkiset tulot vaan odotukset kokonaistuloista koko elämän aikana. Siten leikkauksella tämän päivän tuloissa pitäisi olla sama vaikutus kun vastaavan suuruisella leikkauksella odotetuissa tulevissa eläkkeissä.
    Tämä mallin mukaan, horjuva usko tuleviin tulonsiirtoihin saa aikaan pysyvän kasvun säästämisestä kuten oletin.

    Sen sijaan se vaikuttaa olevan ristiriidassa minun arvioon, että tämän hetken tuloilla on suurempi vaikutus lyhyellä tähtäimellä, ja sopeutuminen hallituksen linjauksiin veisi aikaa.
    Kuten kaikki taloudelliset mallit PIH on yksinkertaistus, joka auttaa valaisemaan käyttäytymistä, mutta johon ei kannata sokeasti uskoa.

    Ensinnäkin en usko, että läheskään kaikki kuluttajat käyttävät niin rationaalisesti kuin teoria olettaa, ja pohtivat eläkepäivien tulojaan kun päättävät tämän päivän kulutuksesta.

    Rationaalinen täysin informoitu kuluttaja tietysti reagoisi heti kun hallitusohjelma on julkaistu, ja muuttaisi käyttäytymistään välittömästi. Todellisuudessa eri ihmiset kuitenkin havahtuvat ja reagoivat vaihtelevalla viiveellä, esimerkiksi ottamalla eläkevakuutuksen tai kasvattamalla kuukausittaista säästämistään. Tästä syystä vaikutus ei ole välitön.

    Lisäksi tämän päivän tuloilla on suuri vaikutus arvioon elinaikaisten tulojen tasosta. Tulevia palkkatuloja arvioidaan todennäköisesti pitkälti tämän hetken palkkatulojen mukaan. Poikkeuksena tilanteet jossa on syytä uskoa, että tulot juuri nyt ovat erityisen alhaisia. Lomautettu ei todennäköisesti supista kulutustaan rajusti, vaan pikemmin pyrkii käyttämään säästäjään kunnes palaa töihin.

    PIH selittää hyvin sen, miksi esimerkiksi ylimääräinen veronpalautus (jota mm USA:ssa kokeiltiin talouden elvyttämiseksi) suurelta osin säästetään. Sen sijaan jos verotusta kevennetään ja kuukausittaiset nettotulot kasvavat on suurempi todennäköisyys että verojen kevennys kasvattaa kulutusta koska kevennys mielletään pysyväksi.

  4. Asianharrastaja permalink

    Olen samaa mieltä että PIH on yksinkertaistus mutta kuten sanoit tietyissä tilanteissa sille on löytynyt empiiristä evidenssiä eli kun kuluttaja uskoo jonkin muutoksen tulevissa tuloissa olevan pysyvän, se vaikuttaa selvästi kulutuskäyttäytymiseen. Eli siis vain jos kuluttajat uskovat, että hallituksen leikkaustoimet jotka heikentävät mm. julkista terveydenhoitoa ja pienentävät eläkkeiden reaalista ostovoimaa ovat tilapäisiä, niillä ei olisi välitöntä vaikutusta säästämisalttiuteen. Itse ainakin sain kirjoituksestasi Odinissa käsityksen, että et pidä niitä tilapäisinä.

  5. Vaikuttaa olevan yrittää selkeyttää asioita hivenen.

    Hallituksen säästötoimet (esimerkiksi eläkkeiden indeksikorotusten jäädyttäminen) voivat vaikuttaa lähivuosien kulutukseen kahdesta eri syystä
    A) Leikkaukset alentavat tuloja lähivuosina, ja kulutus vastaavasti supistuu jos säästämisalttius pysyy vakaana.
    B) Odotukset tulevien vuosien tuloista heikkenevät, jolloin säästämistä nyt kasvatetaan.

    PIH:n mukaan kulutusta määrää odotukset koko elinajan tuloista jolloin lähivuosien tuloilla ei ole sinällään suurta merkitystä lähivuosien kulutukselle. Tilapäinen notkahdus tuloissa hoidetaan alentamalla säästämistä.

    Tässä tapauksessa kuitenkin uskon, että koska leikkauksia pidetään pysyvänä, tulojen laskuun reagoidaan vähentämällä vastaavasti kulutusta eikä alentamalla säästämistä. Eläkeläiset eivät näe indeksikorotuksen jäädyttämistä tilapäisenä notkahduksena vaan niiden odotukset eläkkeiden tasosta loppuelämän aikana vastaavasti laskevat. Tältä osin ei ole merkitystä sopeuttavatko eläkeläiset kulutustaan tämän hetken tuloihin vai odotettuihin loppuelämän tuloihin.

    Tämän lisäksi leikkaukset voivat aiheuttaa odotuksia tulojen laskusta tulevina vuosina joka nostaa säästämistä. Nykyään työelämässä olevat kasvattavat ehkä säästämistään, koska niiden luottamus tulevan eläkkeensä tasoon heikkenee.

    Kasvava säästäminen voi siten vielä nakertaa kulutusta lähivuosina. On vaikea arvioida kuinka suuri tämä epäsuora vaikutus on ja miten ripeästi käyttäytyminen muuttuu, mutta arvelen, että tämä vaikutus on pienempi ja hitaampi kuin suora vaikutus.

  6. Asianharrastaja permalink

    Eli et ole sitä mieltä että myös palkansaajat reagoivat välittömästi odotuksiin alentuneesta eläketurvasta lisäämällä säästämistään. Näinhän PIH väittää. Toivottvasti se onkin tältä osin epärealistinen oletus koska nyt ei olisi varaa laskea kysynnän tasoa yhtään lisää.

  7. Jussi permalink

    Toisaalta, jos Suomi on mm. romahtaneen viennin vuoksi köyhempi maa kuin aikaisemmin, niin kysynnän ja elintason pitääkin pudota matalammalle tasolla.

    Nykyistä matalammallakin tasolla Suomi elvyttää pumppaamalla velkarahaa talouteen.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s