Kreikasta, kriisien ennustamisesta yms
Viimeisen viikon aikana sattuneesta syystä Kreikka on ollut minunkin mielessä.
Ilta-Sanomista löytyy lyhyet vastaukseni kysymyksiin Kreikan tilanteeseen suomalaisesta näkökulmasta.
Verkkouutisissa selitin miksi itsekkäistäkin syistä muiden euromaiden kannattaa suostua Kreikan tukemiseen sanelemillaan ehdoilla: ”Kolmas tukipaketti ylläpitäisi toiveita rahojen takaisin saamisesta” . Huom! Toiveita, ja ainoastaan siitä, että edes osa rahoista palautuisi.
Sain myös virikkeen pohtia Miksi Portugali ei ole Kreikka, eikä ole syytä ennustaa maan seuraavan Kreikan matkaa umpikujaan.
Vertailu valaisee myös kysymystä oliko vääjäämätöntä, että Kreikan tukiohjelma näin täydellisesti epäonnistuisi.
Jälkikäteen, on aina helppoa ajatella, ettei asiat olisi voineet mennä toisella tavalla.
Kreikan kriisin alussa vertailin usein Suomen 90-luvun kriisiin. Meillä lähdettiin liikkeelle 6 prosentin vaihtotasevajeesta, jonka korjaaminen aiheutti 15 prosentin BKT:n notkahduksen. Kreikassa vaje oli tuplasti suurempi, eikä mahdollisuutta meidän tapaan devalvoida, joten haasteet olivat valtavia.
Tässä tilanteessa ilman muuta syvä lama oli edessä. Portugali kielii kuitenkin siitä, että ainakaan näiden lukujen perusteella ei Kreikan kaltainen täydellinen katastrofi ollut vääjäämätön. Portugalissa talouden velkaantumisvauhti oli 2010 samaa luokka kuin Kreikan, ja velkaantumista on supistettu suurin piirtein samaa tahtia. Portugalissakin vyönkiristys on aiheuttanut syvän laman, mutta silti maa on päässyt jotenkuten jaloilleen ja irti tukiohjelmasta.
Syvällisempi ymmärrys yhteiskunnista ja poliittisista kuviosta olisi ehkä auttanut ennustamaan Kreikan ja Portugalin erkanemiseen. Sitä useimmilla ulkopuolisilla taloustarkkailijoilla, jotka minun tapaan ennen eurokriisiä tuskin ollenkaan olivat seuranneet kyseisiä maita, ei ollut. Siten yleisesti ennustettiin maiden kohtaloiksi suurin piirtein samaa. Ne jotka olivat oikeassa Kreikan suhteen olivat siten väärässä Portugalin suhteen ja päinvastoin. Itse olin selkeästi liian optimistinen Kreikan suhteen, mutta ainakin ajoittain liian pessimistinen Portugalin kohdalla.
Kriisien ennustamisen vaikeudesta kirjoitin myös viikon Arvopaperiblogissa jossa pohdin onko Roubini muita ekonomisteja parempi ennustaja, ja osasiko hän ennustaa finanssikriisiä.
Viikon talousluvuista voin todeta, että Suomenkin vientituloissa lupaavaa kasvua eivätkä USA:n talousluvut anna Fedille syytä kiirehtiä.
Ja sitten vaan kesäauringosta nauttimaan,
Roger Wessman 
Eikös tuossa iltasanomien jutussa ole aika karmiva siteerausvirhe otsikossa? Kysymys on vaihdettu ja lainauksesta on jätetty pois jatko, joka muuttaisi lauseen merkityksen aika erilaiseksi kuin mitä se otsikossa on…
Jep, siltä näyttää.
Kreikan valtion(!) ongelma on veronkierto. Käteistä rahaahan kreikkalaiset ovat nostaneet pankeistaan tänä vuonna jo 80 jaardia. Ei sieltä käteinen raha lopu. Se vaan kiertää eri kautta kuin kaltaisesi big government -korporatistit toivovat. Kuten edellisessä bloggauksessasi jo kommentoinkin, Kreikan valtion kriisi on pohjimmiltaan demokraattisen vallankäytön ongelma, jossa äänioikeutettuja on enemmän kuin veronmaksajia.
Suomessa 1,7 miljoonaa ihmistä tuottaa lisäarvoa, jonka jakamisesta päättää 4,5 miljoonaa äänioikeutettua. Lienee sanomattakin selvä, mikä on looputulos, jos ihmisiltä kysytään (kuten vaaleissa kysytään) että pitääkö nostaa veroja vai heikentää maksuttomia palveluita ja muita tulonsiirtoja. Suomessa 11% porukasta maksaa 45% tuloveroista.
Valtaosa lisäarvoa tuottavista kansalaisista on lopen kyllästyneitä tähän tolkuttomaan verotukseen ja tulonsiirtoon. Kreikassa näemme kohta – jos näemme – miten kansalaiset hoitavat sosiaalisen tulonsiirron ohi valtion. Vai luuletko ihan tosissasi, että kreikkalaiset antavat vanhusten, sairaiden ja vähäosaisten kuolla katuojiin? Sosialismissa väitetään, että ihmiset eivät omaa sisäistä moraalitajua vaan se tulee ulkoistaa valtiolle.
Vanha sanonta kuuluu, että kun yksi mies vie lompakkosi, kyseessä on ryöstö. Kun joukko miehiä vie sen, kyseessä on järjestäytynyt rikollisjoukko. Kun valtio vie sen, kyseessä on verotus.
Kiitos kommentista
Olet oikeassa siitä, että Kreikkalaisilla on paljon seteliraahaa, jolla sinällään voisi pyörittää taloutta, tai valtion koneistoa jos valtio saisi sitä haltuun.
Suuri osa tästä rahasta ei kuitenkaan kierrä taloudesta, vaan on pankkijärjestelmästä turvaan otettuja säästöjä, jotka visusti pysyvät patjan alla tai pankin tallelokerossa.
Jos katsotaan kokonaisuudessaan käytettävissä olevaa rahan määrää, eli pankkitileillä käytettävissä olevaa rahaa sekä setelirahaa, tämä on supistunut jyrkästi, kun nyt ainoastaan käteinen on käytettävissä.
Löytyy vaikka kuinka monta kuvausta siitä kuinka pankkien sulkeutuminen nyt lamauttaa taloutta: esimerkiksi minun entinen työtoverin kertomus lomamatkaltaan Kreikasta:
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ekonomisti-kreikan-matkaltaan-talouden-toiminta-on-jo-kiikun-kaakun/LS3nTHaQ
Diagnoosisi siitä, että Kreikan kriisin syynä olisi, että äänioikeutettuja on enemmän kuin veronmaksajia on vähintään erittäin puuteellinen.
Ensinnäkin se ei selitä, miksi Kreikka on näin syvässä kriisissä, mutta muut demokratiat, jossa sama suhde vallitsee, eivät ole tällaisessa kriisisissä.
Toiseksi Kreikan ongelmana ei ole se että ei-veronmaksava enemmistö äänestäjistä olisi nostanut verotusta poikkeuksellisen korkealle tasolle. Päinvastoin veroaste on Kreikassa ollut muihin EU-maihin verrattuna kohtuullisen alhainen.
Ongelmana on ollut, että julkisia menoja on rahoitettu vuosikausia velkaa ottamalla. Näyttää siltä, että poliitikot ovat yrittäneet ostaa ääniä kasvattamalla menoja keräämättä vastaavasti veroja, ja siirtäneet ongelmia eteenpäin. Tämä strategia ei ole riippuvainen veronmaksajien osuudesta äänioikeutetuista.
Toki luotan siihen, että monet ihmiset ovat valmiita auttamaan kanssaihmisiään. Kreikasta kuuluu liikuttavia tarinoita siitä, kuinka itse kriisistä kärsineet ovat olleet valmiita auttamaan maahan saapuvia pakolaisia kun julkisia varoja siihen ei ole riittänyt. Toisaalta kriisi on myös ruokkinut Kultaisen Aamunkoiton huligaaneja. Joten olen kyllä huolissani siitä mitä Kreikan talouden ja yhteiskuntajärjestelmän romahtamisesta voi seurata.