Kreikka ei drakhmaan vaan kaaokseen
Näyttää siltä, että Kreikan hallitus tekee kaikkeensa todistaakseen, että tilanne ei koskaan ole niin huono ettei sitä voisi vielä pahentaa. Tammikuussa selitin miten euroero voisi pahentaa Kreikan tilannetta: euroero ei tarkoita että maalla yhtäkkiä on oma valuutta. Pahin skenaario on se, että maa ajautuu ulos euroalueen rahoitusjärjestelmästä, ja jää ilman toimivaa rahoitusjärjestelmää. Tämä on nyt toteutumassa.
EKP voi tuskin enää tässä tilanteessa kasvattaa hätälainoja Kreikan pankeille. Tähän asti tuen antamista on perusteltu sillä, että sopu uudesta tukiohjelmasta on todennäköinen. Aikaisempien linjausten mukaan myönnetyt hätälainatkin erääntyisivät nyt tiistaina, kun tukiohjelma päättyy.
Ei ole kuitenkin mitään merkkejä siitä, että paluuta drakhman olisi millään tavalla valmisteltu. Kreikan hallitus pitää edelleen kiinni siitä, että sillä ei ole aikomustakaan erota eurosta. Kreikan keskuspankki, joka olisi avainasemassa drakhmaan siirtymisen, varoittelee hallitusta viemästä maata eurosta. Presidentti uhkaa erollaan, jos eurosta luovutaan, mikä kaiken sotkun keskellä voisi laukaista uudet vaalit.
Many are asking: what happens after the #referendum? With a clear”NO”, we will have a much stronger negotiating position. #Greece #vouli
— Alexis Tsipras(@tsipras_eu) 27 juni 2015
Nyt spekuloidaan siitä tuleeko Kreikan hallitus asettamaan pääomarajoituksia. Tähän asti nähdyn perusteella minusta tuntuu erittäin epätodennäköiseltä, että hallitus tulisi näin tekemään.
Toki, kun EKP:n rahahanat sulkeutuvat pääomarajoitukset olisivat järkevä keino minimoida vahinkoja ja yrittää pitää huolta siitä, että rahaa riittäisi ainakin kaikkein tärkeimpien toimintojen pyörittämiseen. Muuten riskinä on se, että rahaa riittää vain nopeimmille – kuten eilen pankkiautomaateilla.
Jos tämä olisi ollut Kreikan hallituksen suunnitelma, loogista olisi ollut asettaa nostorajoituksia pankkitalletuksille ennen ilmoitusta velkojien ehdotusten hylkäämisestä. Hallitus, joka ei halua ottaa vastuuta mistään, vaan keskittyy syyttämään maan velkojia, tuskin myöskään haluaa rajoittaa rahan käyttöä. Parempi vyöryttää syyn Euroopan keskupankille, joka ilkeydesssään ei ole enää valmis kasvattamaan lainanantoaan Kreikkalaisille pankeille.
Toiveena kyllä-enemmistö
Toiveena näyttää enää olevan se, että kreikkalaiset kansanäänestyksessä äänestävät velkojien ehtojen hyväksymisen puolesta. Mielipidetiedustelujen mukaan enemmistö haluaisi hallituksen hyväksyvän velkojien ehtoja ja säilyä eurossa. Tältä osin Euron vakauden poliittinen logiikka näyttää vielä toimivan, Miten nämä mielialat muuttuvat viikon aikana jää nähtäväksi.
Toki nyt sanotaan, että velkojien tarjous on rauennut ja todennäköisesti EKP sulkee rahahanat ennen äänestystä. Käytännössä kansanäänestys on siten äänestys euroon jälleenliittymisneuvottelujen puolesta. Minun on kuitenkin vaikea uskoa, ettei löytäisi joustoa jos kansanäänestyksessä enemmistö asettuu hallitusta vastaan tukemaan velkojien vaatimusten toteuttamista. Toki neuvottelut eivät edelleenkään olisi helppoja, kun neuvottelun toisena osapuolena olisi sopimusta vastustanut hallitus ja parlamentti.
Tartunnasta ei paljon merkkejä
Mitään merkkejä siitä, että kehitys on hajoittamassa muuta euroalueetta ei ole. Kuten kirjoitin perjantaina finanssimarkkinoilla ei tartuntavaarasta ole kovin hälyttäviä merkkejä. Euroryhmän kokouksessa muut euromaat esittivät tiiviistii yhteistä rintamaa. Sympatiaa Kreikka ei saanut muilta kriisimailta, joilla ei ole mitään houkutusta seisoa kreikan puolella, ja siten leimautua epäluotettavaksi sijoittajien ja muiden euromaiden silmissä. Sitä paitsi kuten Matthew Yglesias toteaa valaisevassa kirjoituksessaan neuvottelujen logiikassa, hallitukset eivät halua rohkaista äänestäjiä tukemaan äärivasemmistoa osoittamalla, että Syrizan neuvottelutaktiikka toimii.
Roger Wessman 
”tuntuu erittäin epätodennäköiseltä” – hehheh, nyt ne capital controlsit tulivat jo 🙂 Voisihan Kreikan hallitus jopa koittaa pyörittää setelipainoa ilman lupaa ja painaa fyysistä rahaa isot määrät, mutta en usko heidänkään olevan tarpeeksi hulluja yrittäkkääseen sellaista. Kreikkalaiset palaavat vielä neuvottelupöytään.
Jep, kun EKP päätti ettei lisää hätälainaa anneta, automaattien kautta pankkien kassavarat tyhjennetty ja pankit eivät pysty avaamaan tänään niin nyt tuli pääomarajoitukset. Päätös tuli ripeämmin kuin olisin odottanut. Pointtini oli, että Kreikan hallitus ei tässä ole aloitteentekijä, ja että suurin syy huoleen on se, että raha vaan loppuu pankeista.
Hyvä Kreikan kannalta kuitenkin jos tällä nyt jotenkin saadaan pankit toimimaan. Nähtäväksi jää riittävätkö rahat edes pääomarajotteiden sallimiin nostoihin.
Valtiovarainministeri Varoufakiksen Twiitti eilen kertoo ehkä jotain siitä, onko maan hallitus valmis ottamaan vastuun pääomarajoitteista:
”Capital controls within a monetary union are a contradiction in terms. The Greek government opposes the very concept.”
hallitukset eivät halua rohkaista äänestäjiä tukemaan äärivasemmistoa osoittamalla, että Syrizan neuvottelutaktiikka toimii.
Niin, onhan se tosiaan karmeaa, jos muutkin päämiehet alkaisivat kysyä kansan mielipidettä…
Armstrong:
The greatest fear in Europe is allowing the people of any country to vote. If the people start to vote against the dictatorial austerity policies, the Federalization of Europe would collapse. They cannot allow any democratic process or they will see Brussels fall.
This is the silver bullet – let the people vote. This is what they are most afraid of in Brussels for they would all be out of a job.
Telegraph:
With his call for a sudden referendum, Alexis Tsipras outraged Europe’s elites, who detest nothing more than to be reminded of the will of the people
Nordea:
Eurojärjestelmän saamiset ongelmamailta ovat yli 950 miljardia euroa, joista Suomen osuus on noin 20 miljardia. Nämä luvut heijastavat nykyhetken tilannetta. Jos kriisi kärjistyy, saatavat ongelmamaiden rahoitusjärjestelmiltä ehtivät moninkertaistua ennen kuin luottohanat suljetaan.
Nordean ennuste 2012 oli muuten aika koominen: Kasvu nousee kolmeen prosenttiin ja työttömyys pysyy alle kahdeksassa 😀
Demokratiaan toki kuuluu, että kreikkalaiset saavat päättää omasta talouspolitiikastaan.
Demokratiaan myös kuitenkin kuuluu, että muilla euromailla on sanottavansa siitä, millä ehdoilla, jos ollenkaan, ovat valmiita rahoittamaan kreikkalaisia. Keskeinen kanava tälle rahoitukselle on ilman muuta EKP:n luotonanto.
Jos Kreikan ero eurosta ei johda omaan valuuttaan niin millä Kreikka meinaa maksaa julkiset palvelunsa ? Tottakai valtiolla tulee joku valuutta olla, jossa se toimii. Jos valuuttaa ei yksinkertaisesti saa markkinoilta, IMF:ltä, EU:lta tai EKP:ltä niin omalta keskuspankilta sitten.
Ilman halukkaita lainantajia valtion täytyy rahoittaa menojaan puhtaasti vero- ja muilla tuloilla. Nämä tietysti tällä hetkellä romahtavat kun suljettu pankkijärjestelmä pahentaa talouden lamautumista.
Toki todennäköistä on, että jossain vaiheessa Kreikka perustaa oman valuutan jos sitä suljetaan pysyvästi euroalueen rahoitusjärjestelmästä. Se on kuitenkin aikaa vievää prosessi, jota hallitus ei vielä ainakaan uskalla myöntää aloittaneen. Päinvastoin hallitus uhoaa ettei Kreikkaa voi erottaa Varoufakis puhuu siitä, että EKP vedetään Euroopan tuomioistuimeen jotta se avaisi rahahanat maalle.
Ei ole myöskään millään tavalla varmaa, että hallitus onnistuisi pakottamaan kreikkalaisia käyttämään uutta valuutta, sen paremmin kun se on onnistunut saamaan niitä pitämään rahansa maan pankeissa. Pahimmassa skenaariossa kreikkalaiset jatkavat eurojen käyttämistä, eivätkä huoli uutta omaa valuuttaa. Eurojahan maassa on runsaasti liikkeellä, ja turistit tuovat jatkuvasti lisää.
Ei kaikilla mailla ole omaa valuutta. Kreikasta ei tarvitse mennä kauas löytääkseen maan, jossa käytetään euroja vaikka ei ole euroalueen jäsen: Montenegro.
Oman valuutan omaava valtio pystyy rahoittamaan menonsa omasta keskuspankista, joten se pystyy harjoittamaan vapaampaa finanssipolitiikkaa kuin esimerkiksi euroalueella tällä hetkellä. Valtio kerää veronsa omassa valuutassaan, joten kansalaisten halu myös käyttää sitä muodostuu sitä kautta. On täysin hullua ajatella, että valtio pystyisi rahoittamaan jatkossa menonsa vain turistien tuomilla euroilla.
Kyky rahoittaa valtiota keskuspankin luomalla rahalla riippuu kansalaisten halukkuudesta pitää (kasvavan määrän) säästöjä kyseisessä rahassa. Kuten olen aikaisemmin selittänyt, keskuspankki ei voi rahoittaa valtiota tyhjästä: https://rogerwessman.com/2014/01/30/keskuspankki-ei-voi-rahoittaa-valtiota-tyhjasta/
Se, että valtio vaatisi verojen maksamista omassa valuutassaan ei takaa, että valtio voisi rahoittaa osan menoistaan keskuspankkirahoituksella.
Oletetaan että valtion menot ovat 110 miljardia ja tulot 100 miljardia drakhmaa, ja loput 10 miljardia yritetään rahoittaa seteleitä painamalla. Tämä tarkoittaa, että yleisö tarvitse vuosittain 100 miljardia drakhmaa verojen maksuun, mutta valtio menojensa kautta jakaa yleisölle 110 miljardia. Loput 10 miljardia pitää jäädä yleisön säästöksi.
Jos kansalaiset eivät luota drakhmaan vaan haluavat vaihtaa drakhmat euroihin, drakhman eurokurssi laskee. Pahimmassa tapauksessa drakhman heikkeneminen on itseään vahvistava kierre jossa heikkeneminen edelleen alentaa luottamusta drakhmaan. Päädytään Zimbabwen tilanteeseen, jossa oma raha on arvoton. Zimbabwessahan nykyään käytetään dollaria ja Etelä-Afrikan randia, eikä omaa valuuttaa.
Tietystikään julkisia menoja ei voi rahoittaa turistien tuomista tuloista, sen enempää kun niitä kovin suurelta osin pystyy rahoittamaan keskuspankkirahoituksella. Julkisia menoja täytyy rahoittaa ensisijaisesti verotuloilla. Sen sijaan on aivan mahdollista, että turistien tuomat rahat ylläpitäisivät kohtuullista rahan määrän kasvua Kreikan taloudessa.