Pakolaiskriisi, kannustimet ja salakuljettajat
Suomen ulkoministerin mukaan EU-taakanjakopäätös antoi turvapaikanhakijoille väärän signaalin, ja siten pahentaa ongelmaa. Näin on, jos näkee keskeisenä ongelmana, että pakolaiset häiritsevät eurooppalaisten elämää eikä se, että pakolaiset kärsivät hätää.
Viime kädessä tämä on tietysti arvovalinta; näkeekö pakolaisia ihmisinä joiden arvo on sama kuin niiden, joilla on ollut onni syntyä EU:n rajojen sisäpuolella.
Pakolaisille on kirjaimellisesti usein kysymys elämästä tai kuolemasta. Euroopalle tästä aiheutuva rasitus on yksi kuluerä monien muiden joukossa. Saksassa spekuloidaan pakolaisten aiheuttamien kustannuksen nousevan 10 miljardiin. Maan BKT:n suhteen tämä on vain 0,3 prosenttia. Taloudellista kriisiä tämä ei aiheuta.
Pitkällä tähtäimellä pitäisi tietysti huomioida, että maahanmuuttajat ovat myös voimavara eikä vain kustannuserä, joten tätä kulua voi nähdä investointina. Unohdan tämän kirjoituksen ajaksi tämän näkökulman. Jaakko Kiander kirjoittaa enemmän tästä: Voisiko maahanmuutto ratkaista ikääntyvän Suomen ongelmia?
EU:n politiikka on tavanmukaisesti ristiriitaista.
Toimet, jolla lievennetään Eurooppaan tulevien pakolaisten kärsimystä tietysti jossain määrin kannustaa uusia pakolaisia matkustamaan tänne. Täten niitä on helppo kritisoida, jos ei piittaa pakolaisten hyvinvoinnista.
Toisaalta merioperaatioita salakuljetusten ehkäisemiseksi Välimeren yli voidaan ainoastaan perustella, jos näkee pakolaisia ensisijaisesti häirikkötekijänä. Perustelut, että halutaan suoajata pakolaisia niitä hyväksikäyttäviä salakuljettajia vastaan on läpinäkyvää hurskastelua. Pakolaisethan turvautuvat henkensä uhalla ihmissalakuljettajiin, koska näkevät vaihtoehdon vielä huonompana.
Salakuljetusten estäminen voi parantaa pakolaisten tilannetta, ainoastaan jos pakolaiset eivät ole kykeneviä arvioimaan heihin kohdistuvia riskejä. Minun on vaikea uskoa, että pakolaiset olisivat tietämättömiä jo kauan julkisuudessa olevista tragedioista Välimerellä. Jos jotain, kaikkien tutkimusten perusteella ihmiset yliarvoit uutisotsikoissa huomiota saaneita riskejä, ja aliarvoivat arkipäivän riskejä. Pakolaisten kohdalla näitä arkipäivän riskejä edustavat kaikin tavoin epäterveelliset elinolosuhteet kriisialueilla.
EU:n suunnitellut merioperaatiot heijastavat näkemystä, että hädänalaisten kuolema ei sinällään ole ongelma. Ongelma on ainoastaan se, että kuolleet ruumiit rantautuvat Eurooppaan ja siten häiritsevät meidän mielenrauhaa.
Jos toden teolla ollaan huolissaan siitä, että salakuljettajat vaarantavat pakolaisten henkeä ratkaisu on ilmeisen helppo. Pitää luoda turvallisempi reitti Eurooppaan. Se, ei ole sinällään vaikeata kuten professori Hans Rosling selittää tavanomaisella selkeällä tavallaan tässä videossa.
Lento on paitsi turvallisempi myös halvempi reitti. Ongelmana on ainoastaan, ettei turvapaikanhakijoiden sallita lentää. Mitä jos turvapaikanhakijoiden annettaisiin lentää kunhan niillä on meno-paluu lippu? Toki turvapaikanhakijoita tulisi enemmän, mutta hallitummalla tavalla. Ja jos turvapaikka evätään, paluumatka olisi maksettu.
Roger Wessman 
Tämän vuoden arvioitu pakolaisten määrä Suomeen on n. 30 000, joka on n. 0.6 prosenttia Suomen väestöstä ja jos jengi saisi lentäen lähteä pilkille Suomeen, niin Suomi tuskin olisi Suomi, vaan sotatanner ja täällä puhuttaisiin jotain ihan muuta kuin Suomea. Valloitus ei tullutkaan idästä, kuten viimeiset 100 vuotta on epäilty. Onhan Suomen kulttuurissa monia idioottimaisia piirteitä, kuten lätkä, perjantai- ja lauantaikännit yms., mutta pidän siitä kuitenkin enemmän kuin monesta muusta.
Kuka hölmö tahtoo enää himaan lähteä Suomesta, kun täällä ruoka tuodaan nenän eteen ja kämppäkin on maksettu? Hölmö sellaisen olla pitää. Lopulta tämä johtaa siihen, että tarvitaan Yhdysvaltalainen malli, jossa jengi kyllä voi tulla maahan, kunhan elättää itsensä itse, leikkaamalla rikkaiden nurmikoita ja hoitamalla heidän muksuja. Tänä vuonna Jenkit meinaa ottaa oikein 5000 pakolaista Syyriasta. Taisivat kuitenkin älykkyysosamäärätestin poistaa, sillä he ymmärsivät, että kaikki tapaukset eivät vahvista valtiota, vaan osasta on vain kustannuksia. Pommittaminen on enemmän heidän juttunsa ja valtion resurssien pölliminen.
Apua kannattaisi roudata kriisimaiden lähialueille, joissa kustannukset ovat murto-osa siitä, mitä ne ovat täällä.
Suomen työllisyyden huomioonottaen voimavarana näkisin vasta pakolaisten muksut, jotka integroituvat Suomeen. Vanhemmille ei mitään ihmeellistä ole tiedossa, jos ei työllisyystilanne parane, joka ei näytä hirveän todennäköiseltä nykyisellä meiningillä. Ruotsin ja Saksan tilanne on toinen, sillä näissä maissa ollaan lähellä NAIRUA, mutta Suomi kituuttaa euron vuoksi.
Riskinä on myös se, että näistä nohevimmat koulutetaan ja kun tilanne synnyinmaassa rauhoittuu, niin he lähtevät sinne ja taas menee useampi satatuhatta viemäristä alas.
Saksan budjetista tuo 10 miljardia on 4 % ja kun Saksassa köyhyys muutenkin on ihan huipussa, kiitos 2000-luvun alun uudistusten, jolla mentiin lähemmäs Jenkkimallia, niin en pitäisi tuota ihan pienenä satsauksena. Ilmeisesti Saksalaiset haluavat vähän uutta väriä ihmiskauppaan ja laajentaa bordelliensa tarjontaa kattamaan jotain muutakin kuin Itä-Eurooppalaisten ihmiskaupanuhrien ja kotimaisten psyykkistä apua tarvitsevien rinnalle.
http://europe.newsweek.com/poverty-germany-record-high-says-study-308294
Tietysti tarvitsee katsoa, että moniko näistä saa pakolaisstatuksen, sillä kyllä heitä muutaman vuoden voi täälläkin paapoa, jos tilanne siinä ajassa ehtisi Syyriassa ja muualla rauhoittua.
En näkisi, että on hyvä idea lennättää koko Afrikkaa ja Lähi-Itää Eurooppaan. Omalla rahalla voisimme ottaa ylimääräiset resurssit käyttöön luomalla rahaa ja heikentämällä vaihtokurssiamme, mutta eurossa kätemme ovat sidotut. Nyt tod. näk. köyhien kakkua jaetaan entistä useammalle ja he saavat entistä vähemmän per naama.
Ratkaistaan kriisi, niin ratkaisemme pakolaisongelman.
Hei Ville,
Ei kai kukaan ole ehdottanutkaan että lennätettäisiin ”koko Afrikkaa ja Lähi-Itää Eurooppaan”. Kirjoitin siitä, että turvapaikanhakijoiden sallittaisin ostaa lentolipun.
Se, että turvapaikkahakijat muuttaisivat Suomen taistelutantereeksi tai muuttaisi sen, että suurin osa maassa asuvista puhuisi suomea ovat tässä yhteydessä täysin todellisuudesta irtautuneita kauhukuvia .
Saksan vuotuiset julkiset menot ovat n 1300 miljardia euroa, josta 10 miljardia ei todellakaan ole neljä prosenttia. Vertailit ehkä liitovaltion budjettiin?
Maahanamuuttajien taloudellisista vaikutuksista on toki paljon keskustelemisen aihetta. Todellakin ne riippuvat siitä miten hyvin me onnistumme integroimaan ja työllistämään tulijoita.
Mutta, kun siihen on syynsä, että heitä ei lennätetä ja se on juuri se, että heitä ei tulisi valtavia määriä, sillä on pelätty nykyistä tilannetta, joka olisi vielä katastrofaalisempi, jos kaikilla olisi mahdollisuus tulla Eurooppaan. Nyt suurimmalla osalla ei ole varaa maksaa matkaa salakuljettajille.
Ei työtä, ei mitään tekemistä ja paljon vieraskielisiä ihmisiä, joita syyttää omasta pahasta olosta. Jotenkin tulee Hitler, 20-30-luvun lama ja juutalaiset mieleen. Silloin räjähti, niin miksi ei nytkin voisi? Kannattaako historiasta ehkä oppia jotain? Tarvittaiisin suuria alijäämäisiä budjetteja, että tässä touhussa olisi mitään järkeä ja saataisiin jengiä työllistettyä. Portugalia ja Kreikkaa tuskin napaaa kauheasti elättää muita, kun ei näytä olevan varaa elättää omiakaan. Kultainen aamunkoitto tosin pomppii tasajalkaa parhaillaan ja toivoo, että tilanne lähtee täysin lapasesta.
Joo, olisi ehkä pitänyt hieman tarkemmin lukea tuo wikipediasetti, ennen kuin laski siitä nuo luvut.
Saksan valtion kulutukseksi kuitenkin tulee mielestäni 4 x 132 miljardia, josta 10 on vähän alle kaksi prosenttia, mutta minulta puuttuu vielä yli puolet tuosta sinun 1300 miljardista, jolloin hinta jää alle prosenttiin. http://www.tradingeconomics.com/germany/government-spending
Parhaillan emme pysty integroimaan tulijoita mihinkään järkevään käyttöön, jos ei heitä ole valmiiksi koulutettu. Suurin osa tulijoista on myös miehiä, joten hoitsuiksi he tuskin haluavat kouluttautua. Meillä ei ole hirveästi hanttihommia enää nykyään, kun tehtaat ovat muuttaneet tai toimivat roboteilla.
Pelkkä työvoiman tarjonnan lisääminen ei luo niitä työpaikkoja mihinkään sellaiseen, mistä saataisiin vientituloja. Muutama sossu voi saada duunia, mutta sillä ei ole suoranaista positiivista vaikutusta Suomen talouteen vielä vuosiin, jos joku tulija joskus tuottaa Suomelle jotain hyödyllistä sossujen ansioista, niin silloin homma on onnistunut. Tietysti jengillä pitäisi olla tarpeeksi turvaa, safkaa ja telttoja, siellä missä kriisi on päällä, mutta Suomella ei tällä hetkellä ole varaa pelastaa koko maailmaa tuomalla jengiä tänne vastaanottokeskuksiin ihmettelemään ja pyörittelemään peukaloita.
Ongelma tässä lentojutussa, siis on se, että jengiä tulisi ihan liikaa vastaanottokeskuksiin, sillä turvapaikan ja oleskeluluvan saaminen kestää järjettömän kauan ja kaikki koittaisivat onneaan, kenellä löytyy muutama huntti.
Kuinka monta pakolaista Wessman itse pystyy kustantamaan tuloillaan, ennen kuin massit loppuvat? Ei se Suomelle sen ihmeellisempi asia ole. Tietysti, kun Wessman karsii omista menoistaan, niin voi taas yhden pelastaa, mutta miten pitkälle tätä voi jatkaa ennen kuin oma toimintakyky alkaa kärsiä.
On mielestäni yhtä naivia puhua aina positiiviseen sävyyn muista kulttuureista kuin on tuomitakin heidät kaikki, ja meidän on kuitenkin saatava myös yhteiskuntarauha säilytettyä, sillä kun valtion yhtenäisyys menee, niin käy kuten Syyriassa, Egyptissä, Libyassa, Somaliassa yms. kun eri ”kulttuurit” kohtaavat ja alkavat taistella vallasta. Meidän on vaikea kotouttaa kymmeniä tuhansia ihmisiä, sillä heidän on helppo muodostaa pieni valtio valtiomme sisälle ja pian täällää on Israel vs. Palestiina käynnissä. Kaikki Lähi-idän rikkaat maatkin pelkäävät, että pakolaiset rikkovat heidän yhteiskuntarauhansa, niin miksi Wessman haluaa kieltää tämän mahdollisuuden olemassaolon?
En kyllä ottaisi mallia poliittisiin päätöksiin Saudi-Arabiasta ja muista rikkaista arabimaista. Sen verran erilainen on oma arvomaailmani.
Ymmärtäisin vertauksen Israeliin jos puhuttaisiin 3 miljoonan syyrialaisen tulosta Suomeen. Mutta nyt puhutaan 30 tuhannesta. Eikä ne suinkaan kaikki ole syyrialaisia. Ja ne eivät tule tänne valtaamaan Jumalan heille antamaa maata, vaan päinvastoin sotaa pakoon.
Ymmärrän toki, jos ei pakolaisia halua ollenkaan auttaa. Se on loogisesti ristiriidaton asenne.
Nykyinen politiika jossa ummistamme silmät hädälle niin kauan kun ihmiset kärsivät Euroopan ulkopuolella, mutta emme siedä samojen ihmisten kärsivän matkalla Eurooppaan on kuitenkin tekopyhä.
Kyse ei olekaan Saudi-Arabian arvoista, vaan todellisista syistä, joita on syytä laskea inhimillisyyden kanssa yhdessä. Siellä katkotaan myös päitä harvase päivä sisäisen turvallisuuden nimissä, joten SA on ihan boikotissa, minun osaltani, kuten suurin osa muistakin maailman valtioista.
30 000 on 10 vuodessa 300 000 tuhahtta ja sitten onkin taas ihmettelemistä kerrakseen.
Inhimilliseltä kannalta pakolaisia tarvitsee auttaa, ei välttämättä täällä, mutta kyllä tännekin jokunen tuhat vuosittain mahtuu. Esim. kiintiöpakolaisten määrä on aivan liian pieni parhaillaan ja ottaisin itse heitä enemmän.
Valtion kannalta, emme parhaillaan tarvitse nuoria miehiä mihinkään, joten heidät lähettäisin kaikki takaisin, jos ei ole perhettä. Lapset on helppo ohjelmoida, jos ovat alle murrosiän ja naiset voi hoitsuksi tai muiksi kouluttaa, joista on meille jotain hyötyäkin.
Totta, että eurooppalaisten kupla on nyt puhjennut ja geopoliittisista taisteluista tietyillä alueilla maksetaan yhtä kovaa hintaa kuin Venäjä Krimistä.
Viime vuonna otettiin 1030 kiintiöpakolaista, 3651 haki turvapaikkaa ja 1346 sai.
Mielestäni tämä on varsin pieni määrä, että kyllä noita kiintiöpakolaisia voisi käsin käydä joku 10 000 helposti poimimassa, mutta 30 000 alkaa olemaan jo kipurajoilla. Tietysti on mielenkiintoista nähdä, että moniko saa positiivisen päätöksen ja miten ihmiset reagoivat negatiivisiin päätöksiin.
Jotkut sankarit meinaavaat, että käännytys perutaan, kun he valelelevat itsensä ulosteilla, mutta sitten vedetään vain haalarit päälle ja lentskariin, sheriffin viereen istumaan. Kakka haisee ja pian soi banjotkin taas, kun ollaan kotona. 10 000 ihmistä, kun yritetään takaisin pommien keskelle lähettää, niin voi olla, että poikkeustilaa pukkaa Suomeen.
Kävin tänään lainaamassa 3 pakolaisaiheista kirjaa, sillä haluan hieman perehtyä aiheeseen paremmin. Mielestäni todellisia faktoja on tämän vuoden aikana harvinaisen vähän tuotu pöytään ja keskustelu on ollut vain juupas eipäs-väittelyä ja moraalista hurskastelua, kun tosiasia on se, että suurin osa pakolaisista varmasti haluaisi jotain tehdäkin, mutta Suomessa tämä ei ole parhaillaan mahdollista, sillä kantaväestö menee uusien tulokkaiden edelle työnhaussa.
En myöskään saanut syyrialaisista mitenkään hirveän fiksua kuvaa viime vuoden Docventuresissa, jossa esiteltiin Return to Homs, jossa jengi toivoi marttyyrikuolemaa ja hoettiin Allahia jatkuvalla syötöllä, vaikka mielestäni sodassa olisi tarkoitus pysyä hengissä ja se joka niittaa enemmän vihulaisia voittaa. Itse armeijan käyneenä, tiedän että tetsaten liikutaan eteen päin, mutta nämä kaverit veti pystyssä päin suurimman osan ajassa ja ottivat hittiä jatkuvalla syötöllä. Nyt on saatu tästä seikkailusta tarpeeksi ja on lähdetty Suomen etsimään uusia seikkailuja. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/29/docventures-2-leffat-ja-teemat
En itse, siis tahtoisi lennättää jengiä tänne kahdeksi vuodeksi venaamaan kielteistä päätöstä, vaan lisäisin kehitysapua ja veisin apua itse paikan päälle tai käytää luotettavia toimijoita, joita valvoisin ja tämän lisäksi, lisäisin kiintiöpakolaisten määrää.
Suurin kysymys tässä pakolaishommassa on valtion kannalta ajateltua, että mitä hiivattia ne tänne tulee tekemään? Ei ole hirveästi tekemistä tarjolla täällä ilman kunnollisia (rakenne)uudistuksia, jossa luodaan uusi palveleva luokka eliitille tai saadaan Euroopan talous rullaamaan. Enemmän populaa tarkoittaa enemmän miesvoimaa sodassa, mutta nämä kaverit ovat lähteneet Syyriastakin pakoon, joten tuskin heistä Suomenkaan armeijalle hirveästi apua on, ainakaan ensimmäisestä sukupolvesta.
Valtiolle pakolaiset ovat tällä hetkellä varsin tyhjä rasti ja ainoastaan hurskastelun aihe. Ruotsilla ja Saksalla on jotain tekemistäkin tarjota heille, jos positiivisen päätöksen saavat. Me vain kotouttaisimme ja kouluttaisimme heidät reserviin\kortistoon näillä näkymin.
Ihan sen verran vielä, että olen lattialla työskennellyt Nokialla ja nähnyt aika paljon maahanmuuttajia, joten kokemusta näistä eri kansallisuuksista löytyy, eikä näistä moni paljon Pekkaa ihmeellisempi ollut, joten henk. koht. tasolla ei ole mitään pahaa sanottavaa, mutta Nokia meni ja kaikki nämä kaverit ovat kotona pyörittämässä peukaloita ja odottamassa, että joku kehittäisi heille duunia.
Jos Eurooppaan otetaan vain tietty määrä pakolaisia, valitsemalla heidät leireiltä pelastetaan tuhansia hukkumiselta.
Kiitos kommentista,
Kyllä, yksi tapa luoda turvallinen reitti on ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia kriisialueella, jolloin hakijoiden ei tarvitse turvapaikan toivossa tehdä vaarallista matkaa,
Ongelmana vaan, että jos selkeästi helpommin myönnetään turvapaikka jo Eurooppaan tulleelle kun kriisialueella hakevalle, edelleen moni matkustaisi omatoimisesti.
Jostain syystä harva kiinnittää huomiota Kianderin oletukseen: ”Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle vuoteen 2030 mennessä”
Tilastodata ei tue kyseistä oletusta. Huoltosuhdeargumentilla ei nykyisenkaltaista maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa ole mahdollista perustella.
Kiitos kommentista Juhani,
Olen päinvastoin sitä mieltä, että liberaalimpi suhtautuminen maahanmuuttoon hyvinkin voidaan perustella myös huoltosuhteella. Sen perusteleminen on kuitenkin toisen kirjoituksen aihe. Tässä kirjoituksessa oletan pakolaisten olevan puhtaasti kustannus.
Miten ekonomisti ratkaisisi pakolaisongelman?
Jos oletetaan, että EU:ssa asuu noin 500 miljoonaa ihmistä ja poliittisesti on päätetty ottaa 0.130 miljoonaa pakolaista unionin hoteisiin, miten nuo pakolaiset jaettaisiin eri jäsenmaihin?
a) Arpomalla kiintiöt kullekin maalle.
b) Huutokauppaamalla pakolaiset halukkaille vastaanottajamaille.
c) Perustamalla pakolaisille omat israelit, karjalat, yms. sopiville alueille.
d) Maksamalla Jemenille, Jordanialle jne. pakolaisleirien hoitamisesta kriisialueiden lähellä.
Jollakin muulla tavalla?
Kiitos hyvä kysymys,
Ei minulla yksinkertaista vastausta ole, mutta muutamia mietteitä.
Haasteena on siis jakaa pakolaiset siten, että ne saavat mahdollisimman hyvät olosuhteet mahdollisimman pienillä kustannuksilla euromaille. Keskeiset tekijät ovat siten mm. missä parhaiten löydetään mielekästä työtä pakolaisille, ja missä niille tarjottavien palveluiden kustannus on alhaisin.
Palveluiden kustannus puoltaa sijoittamista köyhiin maihin, mutta toisaalta pakolaisten työn tuottavuus on korkein vauraissa maissa. Eli tämän perusteella työkykyisiä (tai lapsia, tulevia työläisiä) kannattaa sijoittaa vauraisiin maihin. Työkyvyttömiä ja hoitoa tarvitsevia köyhempiin maihin.
Voidaan lisäksi todeta, että jos tungetaan yhteen paikkaan liikaa pakolaisia niin mahdollisuudet mielekkään työn löytämiseksi heikkenevät, ja kustannukset palveluiden luomiseksi nousevat. Paikallinen olemassa oleva infrastruktuuri ylikuormittuu.
Tästä syystä vaihtoehdot c ja d tuskin ovat ideaalisia.
Pakottavat kiintiöt ovat ongelmallisia, koska vastahakoinen vastaanottajataho tuskin hoitaa integroinnin hyvin.
Pakolaisten huutokauppaaminen vähiten korvausta haluavalle on ongelmallista, koska silloin pakolaisten etua ei huomioida. Pakolaisia ei voi kohdella kauppatavarana.
Paras ratkaisu tässäkään ei ole keskusjohtoinen allokointi, vaan annetaan pakolaisten valita kohdemaan. Joillekin joku maa on paras, toisille toinen. Mm. kielitaito ja mahdolliset paikalla olevat tuttavat, sukulaiset vaikuttavat. Kohdemaat voivat siten markkinoida itseään miten haluavat tarjoamalla enemmän tai vähemmän palveluita.
Yhteisvastuullisuutta voidaan tehokkaammin hoitaa rahalla Eli yhteisestä potista maksetaan kullekin maalle sen perusteella kuinka moni valikoitu pakolainen valitsee kyseisen maan. Tämä kannustaisi tarjoamaan pakolaisille kohtuullisia olosuhteita, jos tämä olisi muuten ongelma.
Olen minäkin sitä mieltä, että maahanmuutto voidaan perustella huoltosuhteella. Se kuitenkin edellyttäisi 1) maahanmuutossa valikoivuutta 2) mahdollisesti sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksia 3) työelämän vaatimusten muuttamista.
Pelkkä 2 ja 3 tuskin riittävät tai ovat suositeltavia, 1 on välttämätön edellytys.
Sanoisin täysin päinvastoin.
Valikoimiseen ei tarvitse eritysesti panostaa koska maahanmuuttajat ovat luonnostaan nuoria ja aktiivisia. Passiiviset, vanhat ja työkyvyttömät pysyvät paikoillaan.
Humanitäärisistä syistä toki voi olla perusteltua aktiivisesti valikoida meille taloudellisesti vähemmän hyödylliset.
Sen sijaan työelämän jäykkyyteen ja sosiaaliturvajärjestelmän passivoivaan vaikutukseen on ehkä tarvetta puuttua. Se on joka tapauksessa suositeltavaa.
Siksi tänne tulleet pitäisi palauttaa heti leireille niin kauan kuin rajoitamme maahanmuuttoa, ja valita pakolaiset leireiltä.
Olisin samaa mieltä, jos todellakin määrä pakolaisia jota otetaan vastaan olisi annettu.
Käytännössä pakolaisten palauttaminen johtaisi siihen, että otettaisiin vastaan paljon vähemmän pakolaisia. Poliitisesti ei olisi valmiutta ottaa vastaan yhtä paljon pakolaisia kun nyt ollaan valmiita tekemään kun pakolaiset ovat nenän edessä eikä kaukana leirillä.
Sanoisin nyös täysin päinvastoin 🙂
Työllistymisasteet, koulumenestys ja negatiiviset erot kantaväestöön nähden ovat yllättävän stabiileja eri lähtömaista tulleiden ihmisten välillä kautta Euroopan. Syitä on monia: surkeammista maista lähtijöitä on enemmän, ja surkeuden taustalla on usein köyhyys, tuloerot jne, mikä tarkoittaa surkeaa skill settiä sekä koulutuksen että työkokemuksen puolesta. Sitten ovat kulttuurikysymykset – naiset eivät käy töissä jne.
Suurin surkeus on, että data kertoo erojen säilyvän toisen polven maahanmuuttajataustaisillakin. Luvut ovat niin selvät, että aggregaattidatassakin maahanmuuttotausta on selkeä negatiivinen, ja vähäiset kerätyt tilastot (monet maat kammoksuvat, koska on etnistä profilointia) kertovat, että ongelmat ovat vahvasti keskittyneet tiettyihin lähtömaihin. EU:n ulkopuolinen porukka ei vain yksinkertaisesti pärjää.
Samaa mieltä näistä:
”Humanitäärisistä syistä toki voi olla perusteltua aktiivisesti valikoida meille taloudellisesti vähemmän hyödylliset. Sen sijaan työelämän jäykkyyteen ja sosiaaliturvajärjestelmän passivoivaan vaikutukseen on ehkä tarvetta puuttua. Se on joka tapauksessa suositeltavaa”.