Suomalainen euro ja viennin menestys
Viime viikon kirjoitukseni Suomen tavaraviennin pienestä piristymisestä Suomen herätti kysymyksen onko euron heikkeneminen nostanut erityisesti vientiä euron ulkopuolelle. Itse asiassa nimenomaan vienti euroalueelle on kasvanut. Siltä osin kun heikentynyt euro on vahvistanut Suomen vientiä se on tullut ensisijaisesti välillisesti sitä kautta, että heikentynyt euro on vahvistanut euroalueen taloutta. Tämä ei sinällään ole mikään yllätys, koska euro ei ole vahvistunut vaan päinvastoin heikentynyt Suomen kannalta tärkeimpiä euron ulkopuolisia valuuttoja vastaan.
Euron arvo heikkeni alkuvuonna kauppapainoisesti heikoimmilleen yli vuosikymmeneen. Euro on edelleen tällä mittarilla heikompi kuin viime vuonna, vaikka se kevään pohjalukemistaan on jonkun verran toipunut.
Painotettuna eri maiden osuudella Suomen viennistä euron arvo on kuitenkin pikemmin vahvistunut. Viime kuukausien euron vahvistumisen myötä suomalaisesta näkökulmasta euro on nyt yli viisi prosenttia vahvempi kuin vuosi sitten. Syynä on tietysti ennen kaikkea ruplan romahtaminen, mutta myös naapurimaidemme kruunujen arvo on heikentynyt.
Suomen kahdentoista suurimman vientimaan joukosta löytyy kolme, joiden valuutat ovat selkeästi vahvistuneet euroa vastaa; USA, Iso-Britannia ja Kiina. Viisi ovat euron jäseniä ja neljän maan valuutat ovat viimeisen vuoden aikana heikentyneet euroa vastaan.
Jos katsotaan niitä maita, joiden valuutat ovat vahvistuneet euroa vastaan, Suomen vienti Yhdysvaltoihin ja Kiinan on vuoden alussa vahvistunut. Vienti Iso-Britanniaan on sen sijaan ollut laskussa. Maakohtaiseen vientilukuihin vaikuttaa tietysti muutkin tekijä kuten yksittäiset suuret toimitukset, joten niiden perusteella ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä. Vienti Iso-Britanniaan oli esimerkiksi 2014 poikkeuksellisen vahva. On huomionarvoista, että Suomen vienti Kiinaan on kasvanut vaikka maan tuonti on ylipäätänsä reippaasti supistunut.
Roger Wessman 
Katso myös Sakari Heikkisen Ruotsi/Suomi-maaottelupäivitys: http://blogs.helsinki.fi/talouttajahistoriaa/2015/10/12/ruotsi-vie-suomi-vikisee/
Ansiokas analyysi, mutta masentava avaus.
Sakari Heikkinen: ”Suomen taloudellinen kehitys on riippunut viimeiset 150 vuotta vientimenestyksestä. Kun vienti on vetänyt, talous on kasvanut kohisten, mutta kun vienti on takkuillut, on koko kansantalous kärsinyt.”
Suomi ei sopeudu sisämarkkinoille? Suomen sisämarkkinat ovat liian pienet ja kehittymättömät?
Miten meillä meni Suomen suuriruhtinaanmaassa (joka nykytulkintojen mukaan ei ollut valtio-opillisesti erillinen valtio, vaan provinssi, kuvernementti, fiskaali- tai osavaltio)? Entä EU:ssa?
Juhani,
Kiitos linkistä. Sakarin juttu erittäin hyvä.
Juha,
Ongelmana ei niinkään ole, että Suomen sisämarkkinnat ovat liian kehittymättömät. Pienenä maana meidän ei kuitenkaan kannata tuottaa kuin osan siitä mitä tarvitsemme vaan sen sijaan erikoistua ja käydä kauppaa. Tällöin viennin kasvusta tulee myös rajoite kotimarkkinoiden kasvulle. Jos kysynnän kasvusta merkittävä osa menee tuontiin, vahva kotimarkkinoiden kasvu ilman viennin kasvua johtaa ripeästi kestämättömään velkaantumiseen.
Professori Heikkinen on löytänyt syitä Suomen heikkouteen, mutta emeritus-professori Korpelaa korpeaa:
”Latvasta puuhun, Käärmettä pyssyyn, Narulla työntöä – siinä kolme osuvaa kuvausta nykykriisin ratkaisemisesta käytävälle talouspoliittiselle keskustelulle. Yhtä hulluja kuin ovat nämä mielikuvat, yhtä lailla päin helvettiä on koko talouspoliittinen keskustelu. Väärät koirat haukkuvat väärää puuta. Ihmetellään, kun kaikki mittarit osoittavat Suomen kansantalouden olevan edelleen huippuluokassa kansainvälisesti ja silti kaikki menee päin peetä.”
http://askokorpela77.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204734-latvasta-puuhun