Skip to content

Suomen tavaraviennissä pientä piristymistä

by : 30.9.2015

Tullin ulkomaankauppaluvut kertovat Suomen ulkomaankaupan tasapainon ripeästi parantuneen vaikka vienti on polkenut paikallaan koska tuonti on rajusti supistunut. Luvut antavat kuitenkin liian synkän kuvan kehityksestä. Sekä vienti- että tuontilukuja on painanut öljyn hinnan romahdus. Puhdistettuna tästä vientiluvut näyttävät, Venäjä-viennin romahduksesta huolimatta, pientä kasvua viimeisen vuoden aikana.

Tullin tänään vahvistamat lukemat kertovat viennin arvon vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana laskeneen kahdella prosentilla, ja tuonnin supistuneen kahdeksalla prosentilla. Lukuihin vaikuttaa vahvasti kuitenkin öljy- ja öljytuotteiden vähentynyt vienti sekä tuonti. Puhdistettuna tästä viennin arvo on kasvanut kolme prosenttia kun tuonti on laskenut puolellatoista prosentilla.

Suomen tuonti ja vienti pö öljy

Suomen talouden kannalta öljyvientitulojen heilahtelulla maailmanmarkkinahintojen mukana ei ole suurta merkitystä. Se mitä häviämme pienentyneissä öljyjalosteiden vientituloissa voitamme vietyjen öljyjalosteiden raaka. Siten järkevämpää kuvaa tilanteesta saadaan tarkastelemalla vientilukuja pudistettuna öljyjalosteiden viennistä.

Nettona öljyn hinnan lasku on Suomen taloudelle positiivinen tekijä, kun lasku meidän kuluttamasta öljystä pienenee. Pienenevä öljylasku on tärkein syy siihen, että kauppatase on parantunut.

 Öljyn hinnan lasku on todellinen parannus Suomen talouden tilanteessa. Ei voida kuitenkaan laskea sen varaan, että öljyn hinta jatkaisi laskuaan ja kauppatase täten edelleen paranisi samaa vauhtia kuin viimeisen vuoden aikana. Rohkaisevaa on siten, että viime kuukausina kauppataseen ylijäämä on kasvanut myös poislukien öljyn hinnan vaikutus.

Suomen kauppatse pl öljy

Kuva korjattu. Alkuperäisessä versiossa öljyn nettotuonti oli väärin, ja Tullihallitus on nykyään vain Tulli.

Joka tapauksessa vaihtotase on jo kääntynyt ylijäämäiseksi, joten pakottavaa tarvetta edelleen kasvattaa ulkomaankaupan ylijäämää ei ole. Ulkomaankaupan tasapainon jatkuva paraneminen antaa siten tilaa kotimaisen kysynnän kasvulle

On ehkä jälleen syytä muistuttaa, että tullin lukemat systemaattisesti aliarvioivat tavarakaupan ylijäämää. Tilastokeskuksen vaihtotaselukemat, jotka oikeammin erittelevät tavara- ja palvelukaupan kertovat suuremmasta ylijäämästä.

Viennin kasvu on varovaisen rohkaisevia etenkin kun tiedämme, että merkittävänä jarruttavana tekijänä on lisäksi ollut Venäjä-viennin yli kolmenkymmenen prosentin romahdus. Tämä on alkuvuonna leikannut yli kaksi prosenttiyksikköä viennin kasvusta. Euroalueen orastava toipuminen on kuitenkin näkynyt kasvavana vientinä muihin euromaihin.

Suomen vienti pl Venäjä

Advertisements

From → Suomi

10 kommenttia
  1. Asianharrastaja permalink

    Hei
    Tarvitaanko sitä 10 prosentin ”kilpailukykyloikkaa” enää ollenkaan nyt kun vienti taas vetää ?

    • Onhan tämä viennin kasvu vielä aika heikkoa. Saisi mielellään olla vahvempi, jotta nopeammin saataisiin työttömyys laskuun.

  2. Kiitos varsin realistisesta tilannekuvasta. Vienti ei vieläkään varsinaisesti rokkaa, mutta kasvukausi näyttäisi pikkuhiljaa mahdolliselta. Paras puolihan tässä on se, että jos kehitys jatkuu samanlaisena, niin pääsemme täpärästi nousukaudelle ennen kuin hallituksen leikkaukset purevat kotimaiseen kysyntään. Tästähän voisi melkein sanoa, että vatulointi kannattaa, koska leikkausten suurimmat vaikutukset näyttäisivät todellisuudessa ajoittuvan nousukaudelle, jolloin talousmaltti on muutenkin järkevää. Vatuloimalla siis vastasykllistä talouspolitiikkaa.

    Ehkä vatulointia kannattaisi jatkaa vielä hetkosen, koska yksityisen ja julkisen kulutuksen pienetäminen uhkaavat painaa talouskasvun pakkaselle. Vientisektorin pitäisi päästä aika huimaan kasvuun, että talouskasvu pysyttelisi edes nollan tuntumassa. Paljonko arvioisit, että viennin pitäisi kasvaa vuosittain että se riittäisi kompensoimaan 5% palkkatason ja 5% julkisen kulutuksen leikakukset?

    Olisi myös hienoa nähdä kuvioissa lisänä palveluviennin kehitys, koska palveluyhteiskuntaan siirtyminen lienee yksi Suomea koskettavista megatrendeistä globalisaation, ikärakenteen muutoksen ja Kiinan nousun lisäksi. Kun tarkastelee Suomen ja Ruotsin talouksien eroja, niin etenkin palvelusektori ja palvelusektorin vienti törröttää tilastoista isona erona. Ja tulevaisuuden kannalta nimenomaan tämä ero vaikuttaa huolestuttavimmalta.

  3. Juha permalink

    Tom, antaisiko alla oleva linkki osviittaa vaihtotaseen komponenttien kehitykseen?

    • Kiitoksia, tuo kyllä selventää. Näyttäisi että palvelujen osalta ollaan suhteellisen tukevasti alijäämäisiä. Valitettavasti.

      • Juha permalink

        Pientä piristystä palvelutaseeseen ovat tuoneet koulutusviennin avaukset Lähi-idässä. Mutta muuten palveluvienti taitaa olla pitkälti perinteistä hissien huoltoa yms. Palvelu kun tapaa olla luonteeltaan paikallista kotimarkkinatoimintaa.

        Pääomatulojen kasvua olisin kuitenkin toivonut. Kun teollisuustuotantoa siirretään enenevässä määrin ulkomaile, luulisi investointien jossakin vaiheessa alkavan tuottaa tuloa – osinkoja, korkoja ja muita pääomatuloja ulkomaisista tytäryhtiöistä Suomen pääkonttoriin.

      • Palveluviennin tilastoissa on paljon parantamisen varaa joten on hivenen vaikea sanoa mitä ne heijastavat. Tulot ulkomaisista tyttäristä näkyvät myös palveluvientinä – maksuina ”konsernihallintopalveluista” ja Suomessa tehtävästä tuotekehitystyöstä. Pääomatulot heijastavat enemmän eläkerahastojen ulkomaisten sijoitusten tuottamia kassavirtoja.

  4. n.n permalink

    Roger, onko käytössäsi tilastoja joista helposti selviää euroalueen viennin osuus vs muu maailma?

    2014 alkanut kauppataseen vahvistuminen kun osuu ajallisesti yhteen euron kurssin laskun kanssa.

    Tämän tietty pitäis näkyä euroalueen ulkopuolisena vientinä, sikäli kuin euroalueenkin viennissä kyse ei mahd ole välituotteista joiden lopullinen osoite euroalueen ulkopuolella.

    • Kiitos hyvä kysymys,

      Itse asiassa nimenomaan vienti euroalueelle on kasvanut, joten siltä osin kun heikentynyt euro on vahvistanut Suomen vienti kyseessä on ensisijaisesti mainitsemasi välilinen kanava.

      Tämä ei sinällään ole mikään yllätys, koska euro ei ole heikentynyt Suomen kannalta tärkeimpiä euron ulkopuolisia valuuttoja vastaan. Päinvastoin rupla sekä Ruotsin ja Norjan kruunut ovat heikentyneet. Eli pitäisi tarkemmin katsoa viennin kehitystä niihin maihin, joiden valuutat ovat heikentyneet euroa vasten.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s