Skip to content

Valehtelijat, emävalehtelijat ja kolumnistit

by : 22.11.2015

Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien kolumnistit hyökkäävät raivokkailla ja totuutta vääristelevillä syytöksillä EVA:n analyysiä ”Euroopan lyhyin viikko” vastaan. Vastoin kolumnistien antamaa kuvaa raportti on kuitenkin perusteellinen ja tasapuolinen. Toki voidaan keskustella siitä, missä määräin Suomen lyhyt työviikko on ongelmallinen asia, tai kuten julkistamistilaisuudessa asiasta keskustellut STTK:n Ralf Sund totesi loistouutinen. On masentavaa, että asiallisen keskustelun edistämisen sijaan kolumnistit näkevät tehtäväkseen perusteettomien herjojen heittämisen.

Helsingin Sanomien Anna-Stiina Nykänen kirjoittaa;

”Evan julkaisun nimi lupaa neljä havaintoa aiheesta. Loput se jättää pokkana huomiotta. Kuten sen, että keskimääräinen viikkotyöaika on Suomessa kuitenkin pidempi kuin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa. ”

Mistäköhän Nykänen on löytänyt EVA:n huomiotta jättäneen tiedon? Varmasti EVA:n raportista jossa tieto löytyy selkeästi ensimmäisestä kuviosta sivulla kolme. Yhteenvedossakin nostetaan esiin yhtenä havaintona, että keskimääräinen työviikko on vain hiukan EU:n keskiarvoa alhaisempi.

Eva kuvio 1

Lähde: EVA:n analyysiä ”Euroopan lyhyin viikko”

Nykänen kehtaa verrata EVA:n julkaisua MV-lehteen, todeten toki, että EVA:n julkaisu ei valehtele. Nykäsen kolumni sopii siten paremmin MV-lehteen koska hän raivossaan valehtelee.

Raportissa selitetään keskimääräisen alhaisen työviikon kuitenkin johtuvan osa-aikaisten työntekijöiden alhaisesta osuudesta. Kokopäiväiset työntekijä tekevät Euroopan lyhintä viikkoa. Siinä hyvin perustellaan miksi jälkimmäinen on kilpailukyvyn kannalta oleellisempi luku. Juuri se luku heijastaa sitä, kuinka suurta työpanosta on mahdollista todellisuudessa saada palkkaamalla suomalaisen työntekijän, pekkaspäivät, arkipyhät ja sairaspoissaolot huomioiden.

Eva kuvio 3

Lähde: EVA:n analyysiä ”Euroopan lyhyin viikko”

Raportissa myös hyvin todetaan, että keskimääräinen työviikko taas on oleellisempi, jos esimerkiksi tarkastellaan julkisen talouden kestävyysvajetta. Keskimääräinen työviikko vaikuttaa talouden tuotantokapasiteettiin ja veropohjaan. Toki tämän kannalta vielä oleellisempi on kuitenkin työllisyysaste. Jos osa-aikatyötä lisäämällä saataisiin työllistettyä nyt työvoiman ulkopuolella olevia, tämä olisi kestävyysvajeen kannalta hyvä asia, vaikka keskimääräinen työviikko laskisi.

Suomessa keskimääräistä työviikkoa nostaa esimerkiksi se, että osapäivätyön sijaan moni nuori äiti on hoitovapaalla eikä työllistetty ollenkaan. Tämä heijastuu ehkä myös isien kiinnostukseen osapäivä-työhön. Tästä näkökulmasta surkuhupaisinta on Nykäsen kommentti: ”Jos nainen jää kotiin, ainoa perheen elättäjä tekee pakostakin pitkää päivää”. Juuri näin, ja siksi EVA fokusoi oikeaan lukuun ja Nykänen väärään.

Ilta-Sanomien Pekka Seppänen on vain piirun verran asiallisempi. Hän syyttä EVA:a silmänkääntötempusta kun se tuo esiin, sen että sekä kokopäiväiset että osa-aikaiset tekevät Suomessa lyhyttä työviikkoa. Vertailuna hän käyttää kuolleisuutta, jossa kuolleisuus voi olla korkeampi maassa jossa väestö on iäkkäämpää, vaikka jokaisessa ikäryhmässä kuolleisuus on alhaisempi.

EVA:n raportti ei kuitenkaan syyllistyy mihinkään silmänkääntötemppuun, vaan heti yhteenvedossa selittää juuri sen miksi keskimäärämäinen työviikko on lähellä keskiarvoa, vaikka sekä kokopäiväiset että osa-aikaiset tekevät lyhyttä työviikkoa.

Sitäpaitsi Seppäsen vertailu osuu häneen omaan nilkkaan, koska se juuri osoittaa, että kokonaisluku voi olla harhaanjohtava. Kuolleisuusluvut voivat olla korkeampia, vaikka jokainen ikäryhmä on terveempi. Samoin keskimääräinen työaika antaa harhaanjohtavan kuvan suomalaisen työntekijän työpanoksesta. Vaikka jokaisen työntekijän työpanos on alhainen, keskimääräinen työpanos voi näyttää korkealta.

Toki lyhyt työviikko, kuten korkea palkka, on sinällään hyvä asia. Kysymys on kuitenkin mikä sen kustannus on, ja onko meillä siihen varaa? Sei ei ole helppo kysymys, eikä EVA:n raportti yritäkään tähän antaa vastausta.

Ainoa argumentti mitä raportissa minua itse mietityttää on, missä määrin osa-aikaisten lyhyt työaika on ongelma palvelusektorille? Siltä osin kun osa-aikaisen työajan pituutta määrittelee työnantajan tarve, sen pituus ei sinällään ole ongelma. Enemmän huolestunut olisin ehkä siitä, kertooko osa-aikaisten alhainen osuus jotain suomalaisen työelämän joustamattomuudesta?

Advertisements

From → Suomi

26 kommenttia
  1. Juha permalink

    Kreikka näkyy kuvioiden kärjessä. Siellä epäilemättä painetaan pitkää päivää. Tuossa kilpailukyvyn ihmemaassa.

    Vai pitäisikö saada jotakin aikaankin? Tehdä tulosta… tai muuta sellaista.

  2. Jep, on ihan luonnollista, että hyvin toimivassa taloudessa jossa tuottavuus on korkealla, työaika on lyhyt ja palkat korkeita. Siihen on silloin varaa,

    • Mikko Mallikas permalink

      Onhan näissä EVA:n raporteissa aina selvä agenda työnantajien suuntaan, mutta Hegelin dialektiikassa tarvitaan teesi ja antiteesi, että saadaan synteesi, niin ihan jees, että molemmat osapuolet pääsevät soittamaan suutaan. Jos toinen osapuoli pääse liiaksi vallalle, niin sitten käy Ukrainat. Demokratiassa tasapainon tulisi automattisesti säilyä, jos ei niin emme elä demokratiassa.

      Voitaisiinhan näitä myös valuuttakurssein muovailla, jos sellainen oma valuutta sattuisi olemaan. Silloin ei vain ulkomailta olisi välttämättä varaa ostaa kaikkea kivaa, kun tuppaisi olemaan hieman kallista. Luin kerran jonkun ruotsalaisen taloustiteteiljän kirjan 1900-luvun alusta nimeltä Uusliberalismi, jossa hän surkutteli 8 tunnin työpäivää ja miten se tulee tuhoamaan Ruotsin. No ei ihan tuhonnut. =)

      Mielestäni meidän EU:ssa kannattaisi keskittyä tekemään kaikkien elämästä mahdollisimman mukavaa ja antaa kaikille mahdollisimman lyhyet työpäivät ja paljon lomaa, sen sijaan että yritetään tehdä suurimman osan elämästä helvettiä ja saamaan palkat johonkin EU:n kehitysmaiden tasolle. Näin saisimme myös enemmän ihmisiä töihin, kun lomille tarvittaisiin tuuraajia. Race to the bottomissa ei ole mitään järkeä omasta mielestäni – sillä se ei paranna ihmisten hyvinvointia, joka on tavoitteeni. Mitä enemmän ihmisillä on rahaa, sitä enemmän he sitä käyttävät ja sitä enemmän ihmiset saavat luoda hyvää toisille ihmisille. Miksi valitsisimme tahallamme puutteen ja pitkittyneen luovan tuhon, kuten Herbert Hoover teki Suuressa lamassa ja oli ”yllättäen” väärässä. Jos meillä on pulaa vain rahasta, niin miksi emme loisi sitä, että ihmiset voivat ostaa mitä haluavat, kunhan se ei johda tolkuttomaan inflaatioon? http://www.limitedgovernment.org/brief21-21.html?utm_source=SPN+Members&utm_campaign=65b14a4095-July_BRIEF_21_217_11_2014&utm_medium=email&utm_term=0_82b744c804-65b14a4095-292204213

      Olen tänä viikonloppuna tullut siihen tulokseen, että globaalissa taloudessa tuppaa tulemaan hieman ongelmia, kun monet duunit pystytään siirtämään esim. Intiaan, jossa keskimääräinen liksa tehtaassa on 6 rupiaa ja yksi rupia on n. 70 euroa, joten ihan hirveästi liksaa siellä ei tarvitse maksaa. Työllisyysastekin on vain vähän päälle 50 prossaa, joten halpatyötä riittää vielä pitkäksi aikaa ennen kuin saadaan täystyöllisyys siihenkin maailman kolkkaan ja liksat nousuun.

      Mitä hemmettiä Suomessa, Ranskassa ja muissa maissa jengi, jotka eivät työllisty korkean tuottavuuden duuneihin tai palveluammatteihin tekevät sen aikaa, kun nämä kehitysmaat nousevat.

      Mitä sitten tehdään, kun ei enää ole tarpeeksi ihmisiä, jotka ostavat tuotteita, kun ei ole rahaa ostaa, kun kaikki tehdään halvalla Bangladeshissa ja muualla?

      Von Hertzenin MTV-dokakrinkin tänään katsoin, jossa kaikki halusivat tuhota ammattiliitot, mutta minusta ammattiliittojen tulisi globalisoitua ja saada esim. Bangladeshiin liksat, joilla Bangladeshilaisillakin olisi varaa ostaa Hennesin ja Mauritzin vaatteita, joita he tekevät.

      Yhden yrityksen voitto halvasta työvoimasta on monen muun tappio menetettynä ostovoimana siltä luokalta, joka kuluttaa. Ei tietenkään omistavalta luokalta, niin kauan kuin rahaa löytyy ostaa näitä tuotteita, mutta voiko tulla tilanne, jossa rahat loppuvat? Yksi ratkaisu on myös se, että kaikki duunissa olevat suomalaiset, joilla jää massia yli perusmenoista alkavat omistajiksi ja sijoittajiksi ja käyttävät nämä massit Suomen talouden pyörittämiseen, kun ovat ensin kerryttäneet omistustaan tovin.

  3. Kauko permalink

    EVAn raportit kuvioiden akselit on valittu aika tarkoitushakuisesti. Jos ne alkaisivat nollasta, niin erot näyttäisivät pienemmiltä. Nythän Kreikassa äkkiä katsottuna tehdään kolme kertaa pidempää viikkoa (kuvio 3).

    Historiassa on kaksi trendiä, työajan lyheneminen ja helppojen fyysisten ja henkisten töiden katoaminen. Seuraavaksi katoavat logistiikan työt, kun liikenne siirtyi roboteille. Luultavasti helpointa on aloittaa rahtilennoista, rahti ei välitä, onko ohjaamossa lentäjää vai ei. Kun kokemuksia saadaan, matkustajaliikenne seuraa. Bussikuskit ja taksikuskit menettävät työnsä seuraavien parin vuosikymmenen kuluessa.

    Tekniikan kehityksen näkökulmasta työajan pidentämisessä ei ole mitään järkeä. Päin vastoin, työaikaa pitäisi edelleen lyhentää, koska lisääntyvä vapaa-aika luo kysyntää uusille palveluille.

  4. Aavikkorotta permalink

    Hei,
    Näissä laskelmissa tunnutaan huomioitavan ainoastaan se, että jos ole kokopäivvätyöntekijä, niin tilastossa se näkyy 8h/päivä miinus sairauspoissaolot, lomat, arkipyhät. Miten tämä raportti huomioi yrittäjien työtunnit? Myös asiantuntijoilla on pääosin 8h/päivä soppari, mutta todellisuudessa työtunnit on aivan jotain muuta 10-12h.

    • Mikko Mallikas permalink

      Nämä raportit yleensä aloitetaan niin, että maksaja päättä halutun lopputuloksen, jonka jälkeen tulokset laitetaan sopimaan tähän muottiin. Tämän jälkeen maksaja lobbaa asiaansa eteen päin ja käyttää ”tieteellistä” ”tutkimusta” todisteena, että meillä on asiat X ja nyt tarvii tehdä Y tai Mörökölli tulee ja syö meidät kaikki. Jos ei vastapuoli saa todistettua muuta niin Sipilä saa kaiken läpi ja oppositio vain vähän mussuttaa. Toisinaa saatetaan myös hieman muokata faktoja, kuten esim. Reinhart ja Rogoff tekivät. http://www.bloomberg.com/bw/articles/2013-04-18/faq-reinhart-rogoff-and-the-excel-error-that-changed-history

      Itsekin tiedän kymmeniä palkollisia (ei duunaritason heeboja, ylempiä tomihenkilöitä), jotka tekevät enemmän kuin 8 tuntia, vaikka se kerrotaan työntantajalle ja siitä palkka maksetaan.

      Sitten on tietysti yrittäjät, joita esim. isäni oli, joka ei ollut oikeastaan koskaan täysin vapaalla tai lomalla ja työpäivät olivat jotain aivan muuta kuin 8 h, vaikka ei se liukuhihnaduunia ollutkaan. Eläkkeitäkään ei tarvinnut maksaa, kun noutaja tuli 55 vuotiaana. Pelkkää säästöä yhteiskunnalle. Revitään hevosesta kaikki irti ja laitetaan sitten meetwurstitehtaalle.

  5. Sylppä permalink

    Punikkien ”hyökkäykset” jokaisella rintamalla näyttävät olevan raivokkaita. Se kertoo siitä, että ovat todella huolissaan siitä, että muutoksia on tulossa. Hyvä niin.

    • Mikko Mallikas permalink

      Muutos se oli Hitlerinkin tulo valtaan, mutta ei ne uudet tuulet aina niin hyviä ole olleet.

      Riippu tietysti siitä, että mistä tykkää.

      8 tuntista työpäivää on tehty kohta 100 vuotta, niin miksi se nyt pitäisi muutta?

      Voisimme aivan hyvin EU-tasolla tiputtaa tuottavuutta, lisäämällä lomia ja heikentämällä valuuttaa, joka tapahtuisi muutenkin automaattisesti valuuttamarkkinoilla, kun tällainen tieto julkaistaan tai ainakin, kun vaihtotase alkaa heikkenemään. Euroalueen ylijäämä on muutenkin aivan järjettömän iso. Kaikesta muustakin sovitaan EU-tasolla, mutta nämä työehtojen parannukset ovat tabuja. Työehtoja kyllä saa joukolla heikentää, kuten esim. Portugalissa ja Kreikassa, mutta ei parantaa. Mitä hemmettiä, kuka sammutti valot koko maanosalta??? Joku roti ja järki tähän touhuun on saatava.

      Tuottavuus on noussut sadassa vuodessa aivan järjettömästi, niin miksi työpäivää pitäisi nyt pidentää?

      Hooverikin sössi koko maailman kuviot aikoinaan, kun ajatteli, että lama loppuu aikanaan, mutta ei se ilman valtion elvytystä sitten koskaan loppunutkaan. Olisi ollut ihmisiä ja raaka-aineita, mutta ei rahaa, joka olisi nämä mobilisoinut. Missä oli järki antaa ihmisten kärsiä? Miksi meidän nyt tulisi kärsiä, kun kaikki on tehokkaampaa kuin koskaan ennen tunnetussa historiassa?

      Kenen pussiin kaiken tehokkuuden pitäisi sataa ja missä vaiheessa se, että ihmisillä ei ole rahaa kääntyy omistavaa loisluokkaa vastaan?

      Itsellenihän faijan yrittäjäura tuotti satojen tuhansien omaisuuden, että itselläni ei omistavaan luokkaa kuuluvana ole hätää, mutta luopiona tykkään taistella kaikkien puolella, kaikkia vastaan.

      T: Vanhoja miljoonia riittää

  6. Putte Wilhelmsson permalink

    Arvostan tämän blogin pitäjää, ja haen täältä silloin tällöin kiinnekohtaa päivänkohtaisiin talousnäkemyksiin. Mutta nyt tuli vaivaantunut olo, varsinkin noita sivun reunassa näkyviä Roger Wessmanin twiittejä lukiessa. Enkä tarkoita, ettei kolumnisti Nykäsen huumorijuttuun nettiraivosta pidä suhtautua vakavissaan, nettiraivolla. Tarkoitan, että Wessman on tuossa lähtenyt arvaaman, mistä Nykänen puhuu, ja arvaa joka kerta väärin.

    Arveluttava on Wessmanin heitto Nykäsen ”surkuhupaisasta” ajatuksesta. Eihän se mikään syvällinen ajatus ole (Nykänen siinä nostaa Tilastokeskusken tulkinnan eräästä dejaljista Evan tulkintaa fiksummaksi, ja vähän kärjistää), mutta Wessman ei ilmeisesti lainkaan tajua, mihin Nykänen viittaa. Arveluttavin on tämä: ”Mistäköhän Nykänen on löytänyt EVA:n huomiotta jättäneen tiedon? Varmasti EVA:n raportista jossa tieto löytyy selkeästi ensimmäisestä kuviosta sivulla kolme.”

    Voi muuten olla ensimmäinen kerta taloustieteen historiassa, kun ekonomistin tieto on ”varma”. Mutta kuten tavallista, se on myös väärä. Eiköhän Nykänen ole lukenut sekä Evan pamfletin että Tilastokeskuksen julkaisun, jossa samasta datasta tehdään sekä samanlaisia että erilaisia johtopäätöksiä. Hesarissa se on aikoinaan uutisoitu ja viime keväällä lehti viittasi siihen usein. Mutta että lause ”jättää pokkana huomiotta” tarkoittaisi ”varmasti” sitä, ettei Eva niitä Nykäsen mukaan edes mainitsisi? Enpä kehtaisi tuolla päätelmällä puhua kenestäkään valehtelijana.

    Tai jos kehtaisin, voisin mainita Wessmanin huomion työllisyysasteen oleellisuudesta, jos puhutaan talouden tuotantokapasiteettiin ja veropohjaan vaikuttavista seikoista. Wessman ei erikseen mainitse, että se nostettiin esiin jo Evan julkaisussa. Kuten Nykänen ei erikseen mainitse kuviota sivulla kolme. Mutta ei kumpikaan laiminlyönti – jos se sellainen edes on – saa minua epäilemään kummankaan rehellisyyttä.

    Enkä muuten kehtaisi mennä julistamaan Wessmanin tavoin sitäkään, että ei, ei Evan julkaisussa mitään ”silmänkääntötemppuja” ole. No yksi on siinä kohtaa, jossa verrataan kokopäivätyössä olevien naisten viikkotyön pituutta eri maissa, vaikka pitäisi verrata naisten osuutta kokopäivätyötä tekevistä. Ja toinen siinä kohtaa, jossa verrataan julkishallinnon työntekijöiden viikkotyön pituutta eri maissa, vaikka (em.) kestävyysvajeen kannalta hallinnon työntekijöiden määrä olisi paljon merkityksellisempi vertailutekijä. Molemmat ovat klassisia temppuja. Ja ihan MV-lehdestä tuttuja. Kyllä sielläkin osataan lukea tilastoja tavalla, jonka tulos on aina ennalta arvattavissa.

  7. Observer permalink

    Nykäsen juttu oli varsin heikkolaatuinen ja varsin tyypillistä nykyajan journalisteille. Hänellä oli mielipide ja se piti saada esiin, faktoista riippumatta. Tuskin oli lukenut Evan raportista muuta, kuin otsikot.

    Tällainen tietysti jatkuu niin kauan, kuin päätoimittaja antaa sen jatkua. Ja, näyttää antavan.

  8. Kiitos kaikista kommenteissa,

    Kauko,

    Hyvä huomio, että suhteelliset erot loppujen lopuksi aika pienet. Tämä on yksi syy siihen, miksi en ole vakuuttunut siitä, että työviikon pituus olisi keskeinen ongelma.

    EVA:n kuvioiden akseleiden valinta on kuitenkin perusteltua, jos halutaan tarkastella eroja maiden välillä. Kaikkea informaatiota ei saa yhteen kuvaan.

    Olen täysin samaa mieltä siitä, että työajan lyheneminen on luontevaa kuin tuottavuus kasvaa.

    Aavikkorotta,

    Näihinkin tilastoihin on syytä suhtautua varauksella. Työajan seuraaminen on haastavaa, kun monessa tapauksessa ei kukaan (ei edes työntekijä itse) tiedä tarkkaan kuinka monta työtuntia tekee. En tiedä miten Eurostatin tilastoissa yritetään mitata asiantuntijoiden ja yrittäjien työtunteja. Ne lienevät kuitenkin parhaiten vertailukelpoisia olemassa olevista tilastoista.

    Putte,
    Olin ehkä liian raivostunut kun kirjoitin tekstin, ja muutamassa kohdin ilmaukseni olivat epätarkkoja.
    En tietenkään voinut olla täysin varma, että Nykänen oli tietoinen siitä, että tieto josta hän väitti EVA:n olevan pokkana huomioimatta löytyi raportissa. Mahdollista tietysti olisi, että Nykänen haukkui tekstiä, johon hän ei ollut edes tutustunut. Twitterissä Nykänen kuitenkin väitti lukeneensa raportin, joten oletukseni osui oikeaan.

    Kun kirjoitin, että EVA:n raportissa ei ollut ”mitään silmänkääntötemppua” tarkoitin tietysti, että tekstissä ei ollut sitä silmänkääntötemppua mistä Pekka Seppänen syytti. Minulle ei tosin avaudu missä mielessä mainitsemasi esimerkit olisivat silmänkääntötemppuja.

    • Putte Wilhelmsson permalink

      Periaatteessa Nykästä olisi voinut epäillä siitä, että nyt tuli luettua lehdistömateriaali eikä sinänsä lyhyttä julkaisua kokonaisuudessaan. Siinä tapauksessa Nykänen oli erehtynyt luulossa, ettei julkaisun aineisto ole kattava. Mikään Nykäsen sanamuodossa ei kuitenkaan vahvista, että tämä erehdys olisi tehty. Pitäisi kysyä kolumnistilta itseltään. Viittaus Kreikkaan ja naisten jäämiseen kotiin (se ”surkuhupaisa” heitto) kyllä vahvistaa, että Nykänen tuntee Tilastokeskuksen julkaisun vuodelta 2012, joka oli kovasti esillä myös Hesarissa viime keväänä, kun työaijoista eniten keskusteltiin.

      Silloin vitsailtiin kovasti siitä, miten suomalaisten työtunnit saataisiin vertailumaiden kärkeen: jos naiset jäisivät kokopäivätyöstä kotiin ja miehet palaisivat pienyrittäjiksi maatalouteen. Nykäsen pointti on siis pitkälti sama kuin Sundin: taloutemme heikkoutena esitetään jotakin, joka on talouden kehityksen saavutus.

      Tilastokeskuksen julkaisun luku, johon Nykänen viittaa, on otsikoitu ”Naisten korkea työllisyysaste selittää Suomen sijoitusta kansainvälisessä vertailussa”, ja teksti menee näin:

      ”Kansainvälisiä vertailuja tulkittaessa on tärkeää ottaa huomioon, miten ja kenen työaikaa mitataan. Valittu työajan käsite ja kohderyhmä vaikuttavat tuloksiin merkittävästi. Esimerkiksi yllä mainitussa Eurofoundin vertailussa on tarkasteltu vain kokoaikatyötä tekevien palkansaajien tehtyä viikkotyöaikaa. Suomessa palkansaajista noin 50 prosenttia on naisia, ja heistä noin 80 prosenttia tekee kokoaikatyötä – luvut ovat huomattavasti suurempia kuin useimmissa muissa Eurofoundin vertailumaissa.”

      ”Naisten tuntimäärä kokoaikatyössä on kuitenkin miesten työaikaa hieman lyhyempi. Tämä naisten lyhyempi viikkotyöaika alentaa kokoaikatyötä tekevien palkansaajien keskimääräistä viikkotyöaikaa erityisesti Suomessa, missä naisten osuus kaikista kokoaikatyötä tekevistä palkansaajista on suuri. Maissa, missä naiset ovat pääasiassa kotona hoitamassa lapsia tai tekevät osa-aikatyötä, kokoaikatyöhön perustuvat laskelmat koostuvat lähinnä miesten työajoista.”

      Myös Evan julkaisu ottaa tähän tulkintaan kantaa. Selityksen kumoamiseksi se kertoo, että myös suomalaisten naisten työaika on vertailun lyhimpiä. So what? Temppu on klassinen, ja jos yhä opettaisin argumentointia avoimessa korkeakoulussa, ottaisin sen esimerkiksi: Evan julkaisu antaa ymmärtää, että viimeksi esitetty fakta kumoaa toisen, vanhemman faktan, vaikka todellisuudessa Eva haluaa vain jättää lukijan mielikuvaksi sen omiin näkemyksiin paremmin sopivan näkökulman.

      Teknisesti temppu ei eroa luentopohjien vanhasta esiemerkistä, joka menee näin: en tietenkään haluaa väittää, että N.N. on alkoholisti, haluan vain että aina kun te kuulutte nimen N.N., te ajattelette sanaa alkoholoisti. Moraalisesti eroa on sen verran, ettei Eva nyt yritä valehdella (kuten Nykänenkin kirjoitti). Se luo mielikuvan vastaväitteestä, vaikka se tarjoaa vain Tk.n tulkinnan kannalta melko irrelevantin faktan. Tuttu juttu missä tahansa akateemisessa keskustelussa. Ja muissakin.

      Hieman vastaava tapaus on hallintovirkamiesten työpäivän pituus. Jos kyynikko epäilee, että Evalla on syynsä olla vertailematta virkamiesten määrää, niin kyynikko olisi oikeassa. Voisi esim paljastua suomalaisen verottajan tuotannollinen tehokkuus.

      Kun Nykänen kirjoitti ”huomiotta” jättämisestä, ajattelin juuri sellaisia seikkoja, jotka ovat kyllä esillä, mutta eivät ikään kuin saa ansaitsemaan huomiota.

      Tulkintani on toki subjektiivinen sekin, mutta eihän Evan julkaisukaan ei ole tutkimus vaan entuudestaan tutun datan järjestely ennakkoon valmiiden johtopäätösten tueksi. ”Lyhyt työaika haittaa maamme kilpailukykyä. Kokoaikaisten töissä tämä ilmenee kilpailukykyongelmana teollisuudelle. Osa-aikaisten lyhyt työaika haittaa taas palvelualoja”, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen, joka oli Evan julkaisussa mukana. Viimeistä lausetta en ymmärrä ollenkaan. Kaksi edellistä ovat kyllä hyviä tutkimusongelmia, mutta jäävät tällä datalla vaille vastausta (kun tuossa ”kilpailukyvyssä” on tavattoman monta liikkuvaa osaa).

      • Lopetin pohdiskelun siitä vääristelikö Nykänen tietoisesti totuutta tai mitä hän oikeasti tarkoitti kun hän puolustautui sillä, että, ”on eri asia olla tyhmä tai käyttää faktoja tarkoitushakuisesti”. Oli ilmeisesti väärin pitää häntä vakavasti otettavana toimittajana.

        Ajattelin kuin postausta kirjoitin, että naisten kasvava osallistuminen työelämään vaikuttaa työviikon pituutta lyhentävästi ennen kaikkea kasvattamalla sekä naisten että miesten osa-aikatyötä. Silloin vaikutus näkyisi ennen kaikkea jos mitataan kaikkien työntekijöiden työviikolla ja vähemmän kokoaikaisten kohdalla. Se on silloin huono selitys sille, että nimenomaan kokoaikaisten työviikko on alhainen.

        Kuten toteat, kuvio on kuitenkin mutkikkaampi jos huomioidaan ei ainoastaan sitä osallistuuko nainen työelämään vaan myös millä panoksella hän osallistuu. Suomen kohdalla todellakin se, että naisista poikkeuksellisen suuri osa tekee kokopäivätyötä alentaa jossain määrin kokopäivätyötä tekevien työviikkoa verrattuna muihin maihin. Tämä vaikuttaa sekä suoraan; lyhempää työviikkoa tekeviä naisia on enemmän, että ehkä myös epäsuorasti lyhentämällä sekä miesten että naisten kokopäiväistä työviikkoa.

        En kuitenkaan edelleen ymmärrä mitä tarkoitat sillä, että raportti yrittää kumota tämän ”tempulla”. Tarkkaan ottaen siinä kirjoitetaan ”Väite pitää pitkälti paikkansa”. Joka tapauksessa kuitenkin sekä miesten että naisten kokopäiväisten työviikko ovat Suomessa suhteellisen lyhyet. Muuta ei raportissa väitetäkään.

  9. Jussi Jäntti permalink

    Kiitoksia, Roger, tästä kolumnista. Luin itse myös Annastiina Nykäsen testin ja totesin sen hyvin vääristyneeksi. Pistin asiasta kommentin nettiin tekstin perään – mutta HS sensuroi tämän eikä koskaan julkaissut kommenttiani.

    Ehkäpä sen takia, että ihmettelin toimittajan lukutaidottomuutta. HS näyttää harjoittavan näin harkittua ja valikoivaa mediavaikuttamista. Tapaus pistää kyllä ajattelemaan.

  10. Asianharrastaja permalink

    Eurostatin mukaan taas suomalainen keskimääräinen viikkotyöaika täyspäivätyöntekijöillä oli 2014 tasan 40 tuntia. Onhan se alhaisimmasta päästä muttei suinkaan alkhaisin ja tämän tilaston mukaan muista Pohjoismaista Tanskan ja Norjan työajat ovat lyhyempiä ja Ruotsin oli vain 0,8 h pidempi, eli aika pieni ero. En tiedä mikä on tämän tilastoinnin ero EVAn lukuihin mutta lopputulos oli EVAlla muistaakseni 1,5 h viikossa matalampi kuin Eurostatin eli päätyivät 38,5 tuntiin ?
    http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/graph.do?tab=graph&plugin=1&pcode=tps00071&language=en&toolbox=type

    • Ylläolevan linkin tilaston keskipoikkeama on 1 tunti 6 minuuttia/viikko. Siis vajaa 3% (=1,1/41,4×100%) eroavat työajat toisistaan.

  11. En ole varma, mutta vertaatko tuossa säännöllistä työaikaa toteutuneeseen? EVA:n raportissa mainitaan molemmat, ja ymmärtääkseni siinä käytetään suoraan eurostatin tilastoja.

    • Asianharrastaja permalink

      Tässä määrittely, ei ilmeisesti ainakaan sisällä sairauspoissaoloja

      Hours worked per week of full-time employment
      Short Description: The average number of hours corresponds to the number of hours the person normally works. This covers all hours including extra hours, either paid or unpaid, which the person normally works. It excludes the travel time between the home and the place of work as well as the main meal breaks (normally taken at midday). The distinction between full-time and part-time work is made on the basis of a spontaneous answer given by the respondent.

  12. Asianharrastaja permalink

    Pitäisikö listaan lisätä VM. Olen aiemmin esittänyt epäilyni tällä sivustolla siitä että VM on talouskannanotoissaan puolueellinen sekä pyrkii tietoisesti myös manipuloimaan julkista mielipidettä. Ao tapauksen valossa näyttää jopa siltä että toiminta on ajoittain härskiä eikä kestä päivänvaloa.
    Valtiovarainministeriö jätti julkaisematta kriittisen lausunnon hallintarekisteristä – HS julkistaa asiakirjan
    http://www.hs.fi/talous/a1448253395545?jako=b8f9b4fd2edcbff9009751e0f4c0bc5e

  13. Mikko Mallikas permalink

    Mielestäni on varsin hölmöä alkaa puolustamaan näitä EVA:n propagandapläjäyksiä verissäpäin.

    Voihan näillä tietysti jotain tehdäkin ja esim. Saksan ylijäämämaana tulisi lisätä lomia, että työntekijätkin saavat jotain siitä, että heillä ollaan harvinaisen tehokkaita ja ylijäämää on suurelta osin tehty muiden euromaiden kustannuksella, jotka droppaavat euron arvoa.

    Kukaan täällä ei varmasti oleta, että EVA olisi pienen ihmisen asialla vai mitä?

    OECD saa aika erilaisen tuloksen työajasta ja pitäisin sitä hieman enemmän puoluettomana kuin näitä lobbareita. https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

    EVA on siis tainnut mennä perse edellä puuhun ja lopputulos on päätetty etukäteen. Miksi puolustaa tällaista sontaa? Miksi ei haluta lyhentää kaikkien EU kansalaisten työviikkoja, vaan pidentää niitä?

    Kannattaisiko miettiä, että mistä hatusta EVA näitä tuloksia on vedellyt ja yrittänyt saada näyttämään ne ”tieteellisiltä”, jolloin ne on aina faktaa, kuten silloin kun tiede todisti, että tupakointi parantaa terveyttä ja piri on maailman paras laihdutuslääke.

  14. Mikko,

    Puolustan Evaa ennen kaikkea koska kannatan asiallista keskustelua. Voidaan perustellusti olla eri mieltä siitä onko työviikon pidentäminen hyvä asia. Asiantuntevan analyysin leimaaminen ”sonnaksi” omien ennakkoluulojen perusteella ei sen sijaan ole asiallista keskustelua.

    EVA:n analyysissä on hyvin perusteltu miksi heidän käyttämät Eurostatin luvut ovat tässä yhteydessä OECD:n lukuja luotettavampia.

    Toistaiseksi keskustelu blogissani on pysynyt asiallisena mutta pidätän oikeuden poistaa asiattomiin herjauksiin vajoavat kommentit.

  15. Mikko Mallikas permalink

    Lasketaanko siesta tuohon Kreikan työaikaan mukaan?

    Miten tehdyt työtunnit lasketaan:

    ”Glossary:Hours worked
    (Redirected from Glossary:Average number of hours worked)
    Hours worked is the number of hours actually worked, defined as the sum of all periods spent on direct and ancillary activities to produce goods and services.

    The average number of hours worked corresponds to the number of hours the person normally works. This includes all hours worked including overtime, regardless of whether they were paid. It excludes travel time between home and workplace, and main meal breaks (normally taken at midday).”

    http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/web/table/description.jsp

    Muualla ylityötä tehdään enemmän, kun talous vetää? Suomessa ylimääräisiä tunteja ei laskuteta, kun pelätään duunin puolesta?

    Suomessakin työaika on ollut pidempi muinoin, kun on ollut enemmän duunia, kuten Eurostatsin sivuilta huomaa. http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=tps00071

    Säännöllisissä työajoissa Suomi ei ole hännän huippu, mutta silti jopa Ranskaa jäljessä.

    Olisi mielestäni tärkeää selvittää, että miten pitkää päivää eri maissa tehdään ja kuinka paljon heillä on lomia. Tämän jälkeen lasketaan tehdyt minkä verran töitä lain mukaan tulisi vuodessa tehdä ja vertaillaan näitä lukuja. Nyt tässä on kaikenmaailman poissaoloja mukana, emmekä saa kunnon kuvaa niistä työtunneista, joita eri maissa tulisi tehdä, kun on vain säännölliset tunnit ja tehdyt tunnit, jossa on kaikenmaailman skeidaa mukana.

    En pidä tätä mitenkään ”tieteellisenä” lappuna, vaan propagandistena tästä syystä. EVA vois tehdä omia tutkimuksia, eikä kopioida Eurostatsia, niin he loisivat jotain arvoakin tähän yhteiskuntaan. En tiedä miksi tällaista copypastausta pitäisi sanoa, jos ei sonnaksi. Vetää sanattomaksi.

  16. KPa permalink

    Miksi työaikaa ei tarkastella esim. toteutuneina työtunteina 1000 työikäistä kohden? Eikö näin saataisi objektiivisempi näkymä todelliseen tuotettuun työpanokseen ilman että osa-aikaisten suhde tai täyden työpäivän pituus vaikuttaisivat tilastoon. Tuohon kun ilmoittaisi vielä työssäkäyvien suhteelliset määrät määrät (osa-aikaiset ja täysipäiväiset) niin saisi kuvan työllisyyden rakenteesta.

    Varmasti nyt käytetylle tarkastelumallille on syynsä miksi se on käytössä, mutta mitkä ne syyt ovat?

  17. Kiitos kysymyksestä,

    Ei mielestäni hullumpi mittari, jos halutaan tarkastella mikä on työikäisten keskimääräinen työpanos – ottaen huomioon sekä keskimääräisen työviikon, että työllisyysasteen (eli huomioidaan myös ne, joiden työviikko on nolla). Se on siten parempi mittari kuin kaikkien työntekijöiden keskimääräinen työviikko kun pohditaan talouden tuotantopotentiaalia ja kestävyysvajetta. Sitä on suhteellisen helppo laskea olemassa olevista tilastoista (työllisyysaste kertaa keskimääräinen työviikko).

    Eri mittarit antavat vastauksen eri kysymyksiin.

    Eva fokusoi mittariin joka vastaa kysymykseen, minkä työpanoksen pystyt saamaan palkkaamalla kokopäiväisen suomalaisen työntekijän. Tämä on palkkausta harkitsevan yrityksen kannalta oleellinen kysymys. Sitä ei paljon kiinnosta, esimerkiksi kuinka suuri osuus muista työikäisistä on työllistettyjä.

  18. Asianharrastaja permalink

    Viittaan edellisiin kommentteihini eri talouspoliittisten toimijoiden ja tutkijoiden puolueettomuudesta tai sen puutteesta – näin Roope Uusitalo kirjoittaa mm. VM:stä
    http://blog.hse-econ.fi/?p=7070

    • Asianharrastaja permalink

      Silmään pisti etenkin ao. kohta

      ”Valtiovarainministeriön makromallia pyörittävä ennusteyksikkö on muutenkin varsin erikoisessa asemassa. EU:n uusi finanssipoliittinen säännöstö edellyttää, että valtion budjetti perustuu riippumattomaan ennusteeseen. Useimmissa maissa tämä on ratkaistu sijoittamalla ennustetoiminta ministeriöstä erilliseen organisaatioon. Tarkoituksena on estää ennusteen tahallinen jetsuttaminen poliittisia tarkoituksia parhaiten palvelevaan suuntaan. Suomessa sen sijaan päätettiin pitää ennuste ministeriössä, mutta säätää lailla ennustetoimen riippumattomuudesta. Ministeriön kansantalousosaston päällikkö Markus Sovala taitaakin olla maan ainoa virkamies, jota laki kieltää ottamasta pomoiltaan määräyksiä.

      Markuksella on monia hyviä ominaisuuksia, mutta entisen pääministerin erityisavustajan kohdalla poliittinen riippumattomuus ei ole niistä ensimmäiseksi mieleen tuleva. Eikä toki ole mahdotonta, että joskus samassa virassa istuu henkilö, joka on vielä taitavampi haistelemaan poliittisia tuulahduksia ja jolla on samaan aikaan kiinnostusta talousennusteen tekemiseen tai sen tekemiseen vaikuttamiseen. Sitä paitsi nykyinenkään valtiovarainministeriön johto ei varsinaisesti pysyttäydy teknisessä politikka-analyysissä. Ainakin ennen viime vaaleja julkaistu valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro oli samalla selkeä talouspoliittinen kannanotto.”

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s