Skip to content
Tags

Mitä Suomen taloutta vaivaa?

by : 24.3.2016

Suomen Pankin Euro ja Talous-lehdessä julkaistu Petri Mäki-Fräntin ja Lauri Vilmin kirjoitus Miksi Suomi ei pysy vertaistensa vauhdissa? on hyödyllistä luettavaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita siitä mitä Suomen taloutta vaivaa. Ei siitä syystä, että kirjoituksesta löytyisi yksinkertainen taudin määritys, ja lääkkeet ongelmiin. Päinvastoin juuri siitä syystä, että se tuo esiin sen, että ei ole yhtä tekijä joka selittää kaiken, ja jota korjaamalla siten satasiin talouden ongelmat ratkaisussa

Kirjoituksessa Suomea verrataan muihin samaan suurusluokkaa oleviin Pohjois-Eurooppalaisiin EU-maihin.  Tässä viiteryhmässä Suomi on ollut pitkään askeleen muita jäljellä mitattuna ostovoimakorjatulla bruttokansantuotannolla henkeä kohden[1]. Tuskin kenellekään tulee yllätyksenä, että vuodesta 2008 kehitys on ollut selkeästi verrokkimaista heikoin.

Kirjoitus tarkastelee eroja maiden välillä hyvin laajasta perspektiivistä. Tämä antaa siten lukijalle paljon eväitä. Haasteena on tästä suuresta tietomäärästä vetää johtopäätöksiä esimerkiksi suomen talouden kasvunäkymistä ja mitä voitaisiin tehdä niiden parantamiseksi.

Ehkä auttaa yrittää eritellä, mitkä tekijät

  1. selittävät miksi Suomen ostovoimakorjattu BKT/capita on joukon alhaisin
  2. selittävät miksi Suomen kasvu on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut joukon heikoin
  3. ennakoivat Suomen kasvun jatkavan tästä eteenpäin heikkona
  4. ovat sellaisia, joita korjaamalla voidaan parantaa Suomen talouden näkymiä

Nämä ryhmät poikkeavat hyvin paljon toisistaan. Kuhunkin ryhmään voi kuulua tekijöitä, jotka eivät kuulu mihinkään muuhun ryhmään.

Maantieteellinen sijaintimme EU:n kaakkoiskulmassa esimerkiksi auttaa selittämään suhteellisen alhaisen BKT/capitan, mutta sitä on vaikeata korjata.

Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahdus on tärkeä osaselitys viimeisen vuosikymmenen heikolle kehitykselle, mutta kun matkapuhelintuotanto on pudonnut nollaan se ei enää voi kasvua jarruttaa.

Työn verotus ei poikkea vertailumaiden keskiarvosta eikä siten selitä eroja sen enempää BKT:n kasvussa kuin tasossa. Se ei silti tarkoita, etteikö työn verotusta keventämällä voitaisi parantaa Suomen talouden näkymiä.

Yritin hahmotella, mihin ryhmiin itse arvioisin eri asioiden kuuluvan.

Suomen talouden ongelmien luokitus

Osa tekijöistä, erityisesti työvoiman tuottavuus, toki enemmän kuvastavat ongelmia kuin ovat varsinainen perussyy.  Tuottavuuden viime vuosien heikko kehitys pitkälti heijastaa vientiteollisuuden, erityisesti Nokian, ongelmia.  Emme myöskään voi suoraan päättää työvoiman tuottavuuden nostamisesta, vaan meidän pitää mennä tuottavuuden kasvua määrääviin perustekijöihin.

[1] Kirjoituksessa ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta/capitaa esitellään elintason mittarina. Yleensä BKT/capita todellakin on kohtuullisen hyvä indikaattori elintasosta, vaikka sillä tietysti on monta puutetta. Tässä tapauksessa se on kuitenkin ainakin kahdesta syystä erityisen ongelmallinen.

Vertailuryhmässä on mukana Irlanti, jonka BKT:sta suuri osa kuuluu ulkomaisten tytäryhtiöiden omistajille. Jos bruttokansantuotteen sijaan käyttäisi bruttokansantuloa Irlanti putoaisi ykköspaikastaan vertailun häntäpäähän.

Bruttokansantulokin heijastaa vaan tuotannon mahdollistamaa elintasoa. Oikeasti suomalaisten elintaso ei ole kuitenkaan pudonnut BKT:n laskun tahdissa, vaan olemme ylläpitäneet elintasoa vähentämällä säästämistä.

Advertisements

From → Suomi

6 kommenttia
  1. Juha permalink

    Maantieteelle emme voi mitään, sanoi jo entinen biologian opettajani. Vai voisikohan sittenkin?

    Kaupungistumisesta on hyvä alkaa. Siinä Suomi on jäljessä. Tarvitaan tiiviimpiä ja korkeampia kasvukeskuksia.

    Naapurimaina ja kauppakumppaneina ovat Euroopan suurimmat sairaat miehet: Saksa ja Venäjä. Uhka ja mahdollisuus.

    Finnairilla on Euroopan lyhimmät isoympyrät Aasiaan. Nopeimmin lentää Kaliforniaankin. Koillisväylä avautuu jäiden sulaessa tai jäänmurtajien puskiessa. Ainakin tiedonsiirrolle. Jne.

  2. Kiitos taulukoinnistasi! Jos ennätät, niin kuulisin mielellään mihin tieteellisiin tutkimuksiin perustuu ajatus verotuksen alentamisen talouskasvua vauhdittavasta vaikutuksesta? Olen toki tietoinen siitä, että lukuisat tahot ovat sitä MIELTÄ, mutta kaipaan taloustieteellisen tutkimuksen faktoja asiasta.

    Itse olen muistaakseni tähän mennessä Perässähiihtäjä-blogin, Liberan- ja Soininvaaran-blogin keskusteluissa, sekä oman blogini artikkelissa esittänyt kysymyksen vastausta saamatta:

    “Jotkut ovat sitä mieltä, että verotuksen kiristäminen vain kurjistaa taloutta entistä enemmän. Itse kun en kansantaloustieteestä mitään ymmärrä, niin olen eri mieltä, ja pyytäisin viisaampia kertomaan, missä yleisesti tiedeyhteisössä hyväksytyissä tutkimuksissa osoitetaan vaikkapa palkkaverotuksen vaihteluvälillä 20-40%, että 40% palkkaverotus aikaansaa OSOITETUSTI heikomman talouselämän kehittymisen, kuin 20% palkkaverotus?”

    Syy, miksi kyseenalaistan näkemystä verotuksen laskemisen autuaallisuudesta talouskasvun luomisessa pohjaa myös esim. arjen havaintoihini yksilöistä, josta kummuten olen pohtinut asiaa esim. täällä: https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/06/24/tappaako-verotus/

    Tähän liittyy oman, hyväosaisen palkansaajan, välinpitämättömyyteni tunnustaminen, jossa voin toki olla poikeeavaa ihmistyyppiä: en minä muista onko ennakonpidätysprosenttini 25, 30 vai 35 vai jotain niiden väliltä. Enkä muista onko se muuttunut viime vuodesta. Ja väitän, ettei veroprosenttini ole vaikuttanut siihen olenko halunnut edetä urallani vaiko en.

    • Kiitos kysymyksestä Jouni,

      Verotuksen vaikutuksesta talouteen on paljon tutkimusta. Kuten aina kuin puhutaan niin monimutkaisesta asiasta, kun taloudesta, tuloksia ei voida kiteyttää yhteen yksinkertaiseen johtopäätökseen. Vaikutus vaihtelee mm. riippuen siitä mitä verotetaan, miten korkea verokanta on ja siitä miten hyödyllisesti verovaroja hyödynnetään.

      Yleisellä tasolla hyvä yhteenveto tutkimustuloksista löytyy tässä:
      http://journalistsresource.org/wp-content/uploads/2011/08/Govt-Size-and-Growth.pdf.
      Päätelmänä on, että kehittyneissä maissa veroasteen nosto on hidastanut talouskasvua merkittävästi.

      Keskeinen kysymys negatiivisen vaikutuksen suuruuteen yksittäisen veron kohdalla on miten vahvasti se saa verotetun muuttamaan käyttäytymistään välttääkseen verotusta.

      Arjen havaintoosi liittyen olemassa tuore VATT:n tutkimusraportti joka vetää yhteen tutkimustuloksia, jotka osoittavat lähes poikkeuksetta, että tuloverotuksen kiristymisellä on ainakin lievästi negatiivinen vaikutus.
      http://vnk.fi/documents/10616/2009122/5_Tuloverotuksen+vaikutus+ty%C3%B6n+tarjontaan.pdf/1d8539b5-f354-4f31-93cf-9a70a6b32c37?version=1.0

      Kuten toteat tavalliselle palkansaajalle, tuloverotuksella ei ole kovin suurta vaikutusta käyttäytymiseen. Verotus jonkun verran kannustaa käyttämään enemmän aikaa verottomaan työhön (kotitöihin ostettujen palvelujen sijaan tai pimeään työhön). Useimmille verollinen työ on sen verran tuottavampaa, että verotkin huomioiden siihen kannattaa keskittyä.

      Tietyllä setkoreilla (esimerkiksi rakennustyöläisillä ja monilla yrittäjillä) mahdollisuudet kiertää veroja ovat suuremmat.

      Ongelmat kasvavat, kun puhutaan korkeimmista rajaveroista. Niitä löytyy lähinnä tuloasteikon ääripäistä (kun huomioidaan erilaiset tulosidonnaiset sosiaalietuudet, jotka nostavat matalatuloisten verotusta).

      Erityinen, mutta kasvava ongelma on asiantuntijat, jotka voivat valita tehdäkö työtä Suomessa vai ulkomailla. Minulla on itsellänikin kokemusta haasteista yrittää houkutella ulkomailla työskenteleviä takaisin Suomeen. Vaikka työnantajan maksama bruttopalkka olisi samaa luokaa, verojen jälkeen takaisin muuttaminen ei ole houkuttelevaa. Tähän ei vaikuta ainoastaan tuloverot, vaan myös välilliset verot jotka nostavat elinkustannuksia. Vaikka tämä ryhmä on toki sekin suhteellisen pieni, sillä voi olla kriittinen vaikutus elinkeinoelämän kehitykseen.

      • Jesse Pylväläinen permalink

        Omassa käyttäytymisessä olen lähinnä huomannut vähentäneeni ylitöiden tekemistä melkeinpä samassa suhteessa kun veroasteeni on noussut. Paremmin sanottuna vuosien saatossa, kun on tullut huomanneeksi, että on aivan sama tekeekö 40h viikossa vai 56h viikossa bruttotulot kasvaa kyllä, nettotulot polkee melkein paikallaan. Tähän sitten päälle se miten se extra 16h vaikuttaa jaksamiseen siihen normaaliin 40h niin kyllä sen ruumillisessa työssä vaan huomaa aika karvaasti, kovasti ja nopeasti.

    • Juha permalink

      Yksilön kannalta muutto ulkomaille leveämmän leivän ääreen lienee luonnollista.

      Ralliautoilijat, jääkiekkoilijat, formulakuskit, oopperalaulajat ja kapellimestarit ovat menneet merta kauemmas kalaan jo iät ajat. Komennusmiehiä tarvittiin ennen vientimarkkinoilla Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Sairaanhoitajilla on ollut kysyntää Norjassa ja Saudi-Arabiassa. Suomalaisia ekspatriaatteja näkee nykyään maailman kaikilla kulmilla.

      Kaikkiaan ensimmäisen ja toisen polven ulkosuomalaisia on vajaa 800 tuhatta. Ulkokansalaistenkin määrä on noussut jo ¼-miljoonaan. Eri asia on, miten hyvin yhteiskunta on varautunut kiihtyvään kansainvälistymiseen.

  3. Nestori permalink

    Roger, vieläkin jotkut olettaa, että oma valuutta olisi ratkaisu kaikkiin talousongelmiimme – kärjistäen.

    Hyvin vähän julkisuudessa on kuitenkin keskusteltu siitä, että mitä tapahtuu silloin kuluttajien ja yritysten veloille ja koroille, kun nyt ovat pääosin euroissa. Eikö tässä piile iso vaara velallisille?

    Asia hieman ohi otsikon, mutta kiinnostaa kuitenkin kuulla mielipiteesi asiasta. Em. asia varmasti mietityttää monia velallisia – olettaisin.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s