Pankkien tila ja ongelmaluotot

Usein eurooppalaisten pankkien tilasta ollaan huolissaan johtuen taseessa olevista ongelmaluotoista. Näiden herättämä huoli on liioiteltu, kun useimmiten ei oteta huomioon, että näitä saatavia on jo merkittävässä määrin kirjattu alas.

Bloomberg kirjoittaa esimerkiksi Euroopan Zombie-pankeista ja kritisoi hampaattomia valvojia: “ECB wasn’t bold enough to put a bullet to zombies’ heads, only requiring banks to be more aggressive on provisioning for bad loans.”

Bloombergin toteamus on siinä mielessä kummallinen, että Zombie-pankilla yleensä tarkoitetaan pankkia, joka on käytännössä varaton johtuen piilotetuista tappioista. Euroopassa viranomaiset ovat, kuten Bloomberg totea, nimenomaan pakottanut pankkeja kirjaamaan tappiovarauksia ongelmaluotoista.  Sen jälkeen pankkeja on vaadittu keräämään uutta pääomaa täyttääkseen tappiovarausten aiheuttamaa aukkoa.

Zombie-pankeilla on täysin kieroutuneita kannustimia.  Niiden kannattaa ottaa suuria riskejä (esimerkiksi antamalla lisäluottoa ongelmissa oleville laina-asiakkailleen) siinä toivossa, että onnistuneella riskinotolla voidaan palauttaa vakavaraisuus.

Osakkeenomistajilla ei ole enää mitään hävittävää, koska ilman riskinoton tuottamaa lottovoittoa niiden rahat ovat menetettyjä.  Pankkien toimintaa takaavilla veronmaksajille kuvio on päinvastainen, zombie-pankkien riskinotto uhkaa kasvattaa niiden maksamaa laskua.

Siltä osin, kun ongelmaluottoja on oikein tunnistettu ja pankkeja tämän mukaan pääomitettu, pankin omistajilla on jälleen omaa rahaa menetettävänä.  Kannustimet eivät siten enää ole yhtä vääristyneitä.

Tapaus Italia

Suurin huoli liittyy italialaisten pankkien 360 miljardien ongelmaluottoihin. Näistä on valvovien viranomaisten mukaan kirjattu tappiovarauksia 44,7%.  Eli pankin kirjoissa ongelmaluotot arvostetaan 55 prosenttiin niiden nimellisarvosta. Tämä ei kuulosta järjettömältä.  Osan ongelmaluotoista velalliset todennäköisesti onnistuvat maksamaan. Lopuista vakuuksia realisoimalla pankki saa ainakin osan rahoistaan takaisin.

Jos arvio on edes suurin piirtein oikein, ongelmaluotot eivät siis tee italialaisista pankeista zombie-pankkeja. Niiden vakavaraisuus on niin vahva, kun kirjanpito sanoo.

Tämä tarkoitta myös, että näihin ongelmaluottoihin liittyvä teoreettinen riski on enää ”vain” 200 miljardia euroa.  Tämä maksimi on tietysti täysin teoreettinen, koska se vaatisi, että yhdestäkään lainasta ei maksettaisi senttiäkään, ja kaikki vakuudet olisivat täysin arvottomia.

Näissä lainoissa on myös mahdollisuus (teoreettisesti jopa 160 miljardin euron) ylöskirjauksiin, jos esimerkiksi vakuuksia saadaan realisoitua parempaan hintaan.

Tietysti voi aina olla huolissaan, että pankkien taseissa piilee vielä tunnistamattomia ongelmalainoja. Olen kuitenkin taipuvainen uskomaan, että viime vuosien talouskehitys on ollut varsin hyvä stressitesti, joka on todennäköisesti paljastanut suurimman osan ongelmatapauksista.

Lisää eurooppalaisten pankkien tilasta voi lukea osakesäästäjien Viisas raha lehden maaliskuun numerosta, johon kirjoitin kolumnin aiheesta.  Kyseistä lehdestä ei vielä sähköistä kopiota verkossa, mutta esimerkiksi edellisen numeron kolumninFedin koronnostoista ja niiden vaikutuksista osakemarkkinoista voi lukea netistä.