Miksi luotan mielipidetiedusteluihin

Mielipidetiedustelut eivät anna erehtymätöntä kuvaa kansalaisten mielipiteistä tai virheettömästi ennakoi vaalituloksia. Tiedusteluita väheksyvä analyysi vajoaa kuitenkin helposti mielivaltaiseen ennakkoasenteiden toistoon ja arvailuun, joka menee paljon pahemmin harhapolulle.

Säännölliset lukijat tietävät, että tukeudun pohdinnoissani mielelläni tilastoihin, kuten mielipidetiedusteluihin. Yhä useammin olen törmännyt vastalauseeseen, että gallupeihin ei kannata luottaa, koska ne olivat väärässä Trumpin ja Brexitin suhteen.

On hyvä tiedostaa, että mielipidetiedustelutkaan eivät anna täyttä varmuutta.  Kyselyissä on tilastollinen virhemarginaali, koska ne ovat parhaimmillaan vain satunnainen otos. Otos ei välttämättä ole täysin satunnainen vaan voi olla harhainen, jos esimerkiksi tietyn ehdokkaan kannattajat ovat innokkaampia vastamaan. Äänestäjät voivat myös muuttaa mielipiteitään ennen vaalipäivää.

Usein vaikuttaa kuitenkin siltä, että tiedusteluja vähättelevä yrittää sanoa, että hänellä on parempaa tietoa. Kaikella kunnioituksella, tämä on lähes aina täyttä puppua.

Epäillen, että useimmat jotka kokevat, että gallupit saivat heitä luottamaan liika Clintonin voittoon, olisivat uskoneet tähän vielä lujemmin, jollei kyselyt olisi kertoneet Trumpin kannatuksesta. Omat, ja tuttavapiiriin, toiveet ja mielipiteet heijastuvat helposti odotuksiin siitä, miten kaikki muutkin ajattelevat.

Itse olin ainakin varautunut Trumpin mahdolliseen voittoon juuri mielipidemittauksista johtuen. Päättelin, että peli oli pelattu, kun videot, jossa Trump ylpeili sillä miten hän seksuaalisesti ahdisteli naisia, julkaistiin ja merkittävä osa republikaanisista päättäjistä otti etäisyyttä omaan ehdokkaansa.  Kyselyt kertoivat kuitenkin kannatuksen notkahtaneen vain hiukan ja kun vaalipäivä lähestyi Clintonin etumatka kutistui virhemarginaalin tasolle. Mainio Fivethirtyeight verkkosivusto, joka mielipidetiedustelujen perusteella ennakoi vaalitulosta, antoi lähes 30 prosentin todennäköisyyden Trumpin voitolle.

Clintonin ja Trumpin kannatus mielipidetiedusteluissa, liukuva keskiarvo Lähde: Real Clear Politics

Toki on myös niitä, jotka olivat vakuuttuneita Trumpin voitosta gallupeista huolimatta. Ne perustelivat uskonsa Trumpin voittoon esimerkiksi globaaleilla poliittisilla trendeillä, suurilla yleisömäärillä Trumpin vaalitilaisuuksissa tai sillä, että kannattajat eivät uskalla tunnustaa väriä kyselyissä.

Trumpin voitto ei kuitenkaan todista, että sitä ennustaneilla olisi ollut parempaa tietoa. Ennakkoluulot tai arvailut sattuivat todennäköisesti vain olemaan oikeaan suuntaan. Mustekalakin joskus ennustaa jalkapallo-otteluita oikein. Jotta olisin valmis edes pohtimaan väitettä, että joku tiesi mielipidetiedusteluja paremmin, kyseisen henkilön olisi pitänyt ennustaa, että Clinton saa enemmän ääniä mutta silti häviää. Fivethirtyeightin seuraajat tiesivät, että vaalijärjestelmä antoi Trumpille hyvät edellytykset voittaa, vaikka saisi vähemmän ääninä (10 prosentin todennäkyisyydellä).

Esimerkiksi käsitys, että kannattajat eivät tunnustaneet kyselyissä kantansa ei selitä tulosta. Keskimäärin Trumpin kannatus oli suurin piirtein ennustetulla tasolla, se vain jakautui hänen kannalta paremmin osavaltioiden välillä.

Samoin vahva usko Britannian EU-jäsenyyden säilymiseen ei selity  tiedusteluilla, jotka ennen Britannian kansanäänestystä kertoivat tasaisesta kisasta. EU:n kannattajat näyttivät viimeisellä viikolla tosin nousseen pieneen johtoon. Silloinkin kun tiedustelut povasivat Brexitin voittoa, vedonlyöntimarkkinat luottivat jäsenyyden säilymiseen. Tätä perusteltiin mm. sillä, että kahden vaiheella olevat äänestäjät kallistuvat turvallisemman vaihtoehdon puolelle.

Britannian EU-kansanäänestystä ennakoivat mielipidemittaukset ja vedonlyöntimarkkinoiden indikoimat todennäköisyydet. Lähteet:  Huffington post. Financial Times

Havainto, että tilastoja välttelevä tarkkailu on pelkkää mutua, ei koske ainoastaan vaalituloksen ennakoimista. Viime viikolla esimerkiksi kävin tilaisuudessa, jossa arvostettu tarkkailija esitti viisautena sitaatin, että ”Trump valittiin ei huolimatta kaikesta siitä mitä hän oli sanonut, vaan nimenomaan johtuen siitä mitä hän oli sanonut”.  En keksi mitään muuta keinoa arvioida tätä, kun mielipidetiedustelujen avulla. Todistusaineisto ei vaikuta tukevan väitettä, ainakaan jos tarkastellaan Trumpin kohua herättäneitä rasistisia ja naisia alentavia kommentteja. Hänen suosio putosi, kun julkinen fokus oli näissä, esimerkiksi heinäkuussa, kun hän hyökkäsi kaatuneen sotilaan muslimi-vanhempia vastaan  tai lokakuussa ensimmäisen vaaliväittelyn ja kohu-videon julkaisun jälkeen.  Hän kiri etumatkaa umpeen, kun fokus siirtyi muihin aiheisiin, kuten Clintonin sähköpostiongelmiin.

Jos toden teolla halua ymmärtää yhteiskuntaa, politiikkaa tai taloutta, tilastotietojen hyödyntämistä ei voi välttää. Näkemykset, jotka perustuvat vain hajanaisiin havaintoihin ja omiin arvailuihin ovat hataralla pohjalla.