Tarkemmat BKT-luvut vähemmän huolestuttavia

Viime vuoden viimeisen neljännekset tänään julkaistut tarkemmat BKT-luvut eivät olleet läheskään niin synkkiä kuin alustavat luvut indikoivat, kuten Annika ounasteli.  Laskua oli edellisneljänneksestä ”vain” 0,3 prosenttia kun alustavien lukujen mukaan pudotus oli 0,8 prosenttia. Vaikka BKT edelleen näidenkin lukujen valossa supistui lievästi, trendinomainen paraneminen BKT:n kehityksessä edelleen jatkui.

Neljännesvuosittaisiin heilahteluihin Suomen BKT-luvuissa ei kannata kiinnittää kovin suurta huomiota, koska Suomen kaltaisessa pienessä maassa tilapäistekijät helposti heiluttavat lukemia. Tilastovirheellä on merkittävä osuus neljännesvuosittaisissa kasvuluvuissa.

Lupaavaa viime vuoden kehityksessä oli etenkin viennin laskun taittuminen ja kääntyminen orastavaan nousuun. Kotimainen kysyntä oli vahvasti jarruttava tekijä, kun etenkin investointien lasku vaimensi talouden aktiviteettia. Myös yksityinen kulutus oli kasvavassa määrin jarruttava tekijä. On kaikki syy olettaa, että kotimainen kysyntäkin alkaa piristymään, kunhan viennin nousutrendi jatkuu.

Kuvassa eri kansantalouden tilinpidon kysyntäerien laskennallinen vaikutus BKT:n kasvuun. Vaikutukset eivät summaannu BKT:n kasvuun, koska merkittävä osa kysynnän kasvusta valuu tuontiin, eikä tältä osin nosta Suomen BKT:ta. Kuviosta puutuu myös varastojen muutoksen vaikutus, josta Suomen kohdalla tilastot ovat varsin epäluotettavia.