Alhaiset korot ja virheinvestoinnit

Matalien korkojen politiikkaa kritisoidaan usein siitä, että keskuspankki vääristelee markkinakorkoja ja siten kannustaa tekemään tuottamattomia investointeja ja rankaisee säästämistä. (Esimerkiksi tässä). Matalat korot eivät kuitenkaan nyt ole keinotekoisen sääntelyn tulosta vaan heijastavat säästämisen ja investointien tasapainoa. Siltä osin kun sijoittajat korkeamman tuoton toivosta ottavat liiallisia riskejä tämä ei ole korkojen lähettämän signaalin virhe, vaan puhtaasti esimerkki sijoitusmarkkinoiden epärationaalisuudesta.

Yksi korkojen keskeisistä tehtävistä on signaloida mitkä investoinnit ovat tarpeeksi kannattavia, jotta niitä on syytä toteuttaa. Yhteiskunnassa on rajallisia resursseja, joten kaikkia mahdollisia investointeja ei voida rahoittaa. Korko ohjailee tekemään niitä investointeja, joiden tuotto ylittää korkotasoa tarpeeksi paljon kompensoidakseen investointeihin liittyvän riskin.

Markkinoilla tasapainokorko on korko, jolla säästämis- ja investointihalukkuus ovat yhtä suuria. Mitä korkeampi korko on, sitä harvemmat investoinnit läpäisevät seulan ja sitä houkuttelevampaa säästäminen on. Jos korko on liian alhainen halukkaita säästäjiä ei löydy rahoittamaan kaikkia investointeja, jota haluttaisiin tehdä. Liian korkealla koroilla kaikille säästöille ei löydy käyttöä.

Korkojen sääntely vääristää investointipäätöksiä

Aikoinaan Suomessa (ja useimmissa muissa länsimaissa) viranomaiset määräsivät korkojen tason, joka useimmiten oli alhaisempi kuin markkinoiden tasapainokorko. Oli siten kannattavaa toteuttaa projekteja, jotka ilman korkojen sääntelyä olisivat olleet tappiollisia.

Alhaiset korot lannistivat kuitenkin säästämisintoa, joten kaiken kaikkiaan sääntelyn myötä harvemmille investoinneille löytyi rahoitusta. Säästäminen (S) ei riittänyt kaikkien niiden investointien (I) toteuttamiseen, jotka kyseisellä korkotasolla näyttivät houkuttelevilta

Siltä osin kun keinotekoisesti alhaiset korot sallivat matalamman tuoton investointien toteutumista, vastaavasti parempituottoisia investointeja jäi vääjäämättä ilman rahoitusta.

Matalat korot eivät nyt sääntelyn tulosta

Nykyiset alhaiset korot eivät kuitenkaan heijasta korkojen antaman signaalin vääristymistä. Alhaiset korot heijastavat tasapainokoron muutosta, joka muun muassa johtuu heikentyneistä talousnäkymistä. Yritykset näkevät yhä vähemmän tuottavia investointimahdollisuuksia. Samalla taloudellinen epävarmuus on kasvattanut säästämishalukkuutta. Tasapainokorko on siten laskenut.

Matalammalla korolla nyt heikomman tuottavuuden investoinnitkin näyttävät kannattavilta. Niiden rahoittaminen ei kuitenkaan syrjäytä korkeamman tuottavuuden investointeja. Säästäminen riittää hyvin niidenkin rahoittamiseen.

Alhaiset korot lähettävät aivan oikean signaalin: kannattavia investointimahdollisuuksia löytyy vähemmän ja säästöjä on enemmän käytettävissä, joten paremman puutteessa on syytä toteuttaa myös investointeja joiden tuotto ei ole niin korkea.

Korkojen nousu ei millään tavalla kasvattaisi korkeatuottoisten investointien määrää, päinvastoin. Seurauksena ne säästöt, jotka alhaisilla koroilla rahoittaisivat matalatuottoisia investointeja, eivät nyt palautuisi ollenkaan talouden kiertoon. Talous lamautuisi yhä pahemmin, mikä entisestään vaan heikentäisi investointihalukkuutta.

Toki alhaiset korot voivat saada sijoittajia ottamaan liiallisia riskejä, kun ne epätoivoisesti yrittävät pitää sijoitusten tuottoa korkealla. Tätä ilmiötä nähtiin selkeästi finanssikriisiä edeltävinä vuosina. Tämä on kuitenkin silloin sijoittajien oma virhe. Ei alhaisia korkoja voi syyttää siitä, jos korkeamman tuoton toivossa lainataan rahaa maksukyvyttömälle asunnonostajalle. Se on nollakorkojen aikanakin vain tyhmää.