EKP:lta näyttävä ilotulitus

EKP julkaisi tänään pitkän liudan erilaisia toimia. Keskeinen askel on päätös tarjota neljävuotista rahoitusta kiinteään 0,25 prosentin korkoon sidottuna pankkien luotonantoon. Muilla toimilla on vähäinen suora vaikutus. Näyttävällä yhdistelmällä voi toki olla psykologinen vaikutus, joka on merkittävämpi kuin toimien varsinainen suora vaikutus. Vaikutusta vahvistaa vakuuttelu, että tarvittaessa EKP on valmis tekemään lisää.

Näpertelyä

Ohjauskoron lasku 0,1 prosentilla on varmasti yhtä merkityksetöntä näpertelyä kun miltä se kuulostaa.

Talletuskoron lasku negatiiviseksi kuulostaa dramaattiselta päätökseltä, mutta sillä on jos jotain vielä pienempi merkitys kuin ohjauskoron laskulla. Talletuskorko ei enää ole ollut ratkaiseva markkinakorkoja ohjaava tekijä kun rahamarkkinoiden ylilikviditeetti on kuihtunut, kuten selitin jutussa Nyt ohjauskoron lasku toimisi.

Koronlaskuilla on yhä pienempi vaikutus talouden aktiviitteettiin kun aletaan mennä miinuspuolelle. Esimerkiksi pankeille kynnys siirtää koronlasku tallettajille maksettaviin korkoihin on aika korkea. Kuten aikaisemmin olen kirjoittanut negatiivisessa talletuskorossa ei ole paljoakaan järkeä.

EKP vaikuttaa olevan samaa mieltä. Draghi totesikin selkeästi, että koroissa nyt pohja on saavutettu. Talletuskoron lasku -0,1 prosenttiin ei tämän mukaan ollut kokeileva askel, joka ennakoi yritys painaa markkinakorkoja alle nollan.

Päätös lopettaa niin sanotut sterilisaatio-operaatiot, joka on tarjonnut pankeille rajoitetun mahdollisuuden viikon talletukseen ohjauskorkoon, on myös näpertelyä. Tämä palauttaa tilapäisesti ylilikviditeetin rahamarkkinoille ja auttaa painamaan lyhimpiä markkinakorkoja jälleen ohjauskoron alle.

Sterilisaatio-operaatiot olivat joka tapauksessa supistumassa, sitä myötä kuin ostetut joukkolainat erääntyvät ja sterilisaation tarve pienenee.

4-vuotinen rahoitusoperaatio

Päätös tarjota syyskuussa 2018 erääntyvää rahoitusta korolla, joka on lainanottohetken ohjauskorko + 0,1 %:ia, ei sen sijaan ollut näpertelyä. Pankit saavat sen myötä nelivuotista rahoitusta korkoon 0,25 prosenttia. Vaihdettuna vaihtuvakorkoiseksi se olisi eilisellä korkotasolla tarkoittanut noin Euribor – 0,35 %:ia. Erityisesti kriisimaiden pankeille tämä on erittäin halpaa rahaa.

Pankkien mahdollisuus hyödyntää tätä lainanantoa on sidottu niiden yritysluotonantoon. Alustavasti pankit saavat lainata summan joka vastaa 7 prosenttia niiden luotonannosta yksityiselle sektorille, pois lukien asuntoluotot. Tästä saadaan alustava maksimaalinen koko operaatiolle, 400 miljardia euroa.

Vaikka tämä rahoitus on niin halpaa, että kaikkien pankkien kannattaisi sitä hyödyntää, tuskin kaikki sitä tekevät. Jonkun verran varovaisuutta on sitoa toimintaa keskuspankkirahoitukseen, jonka on tarkoitus olla tilapäinen.

Lopullinen operaation koko voi olla selkeästi tätä suurempi, koska pankille annetaan oikeus nostaa lisälainaa vuoteen 2016 kesäkuuhun mennessä summalla joka on kolminkertainen suhteessa siihen määrään mitä pankit kasvattavat luotonantoaan. Tämä antaa selkeän kannustimen kasvattaa luotonantoa yrityksille, koska sillä saadaan halpaa rahoitusta muuhunkin luotonantoon.

Vaikka rahoitusoperaatio on suunnattu yritysluotonantoon, vaikutus vääjäämättä leviää muihinkin sektoreihin. Siinä määrin kun pankit korvaavat muuta rahoitusta keskuspankin halvalla rahoituksella, sijoittajien on löydettävä muita sijoituskohteita. Tämä painaa myös esimerkiksi valtionlainojen korkoja alaspäin. Pankin taseessakaan rahat ei ole korvamerkittyjä, joten halpa rahoitus auttaa painamaan myös asuntolainojen korkoja alaspäin.

Korkojen nousu olisi onnistumisen merkki

Operaation onnistumista ei ole kuitenkaan syytä mitata sillä, miten paljon operaatio saavat pitkät korot laskemaan. Itse asiassa päinvastoin, pitkien korkojen nousu voi olla merkki täydellisestä onnistumisesta. Korot nousevat, jos sijoittajat uskovat EKP:n onnistuvan talouskasvun ja inflaation kiihdyttämisessä, jolloin ei kannata pitää rahoja sidottuna matalakorkoisissa korkosijoituksissa. Ja jos korot nousevat, on yhä houkuttelevampaa hyödyntää EKP:n tarjoamaa halpaa rahoitusta.

Seuraava askel: arvopapereistettuja yrityslainoja?

Vaikka tämän päivän päätös oli merkittävä askel, ei tietystikään ole varmaa, että tämä operaatio riittää. Valmisteella on ohjelma, jonka puitteessa EKP ostaisi arvopapereistettuja yrityslainoja. Tämä voisi olla tehokkaampi keino, jos ongelmana on, että pankkien heikko vakavaraisuus rajoittaa yritysluotonantoa.

Kovin ripeästi lisäapua tästä ei kuitenkaan saada, kun kyseisten lainojen markkinat Euroopassa on varsin kehittymättömät.

EKP näyttää joka tapauksessa tosissaan nyt olevan valmis laittamaan uuden vaihteen euroalueen talouskasvun tukemisessa.