Skip to content

Suomen valtiota ei uhkaa velkakriisi

by : 30.9.2013

Aalto-ylipiston professori Pertti Haaparanta kritisoi blogissaan ”En ole kriisitietoinen” kestävyysvajelaskelmiin perustuvaa kriisitunnelmaa, ja siteeraa tutkimusta jonka mukaan Suomen valtiolla on vielä rutkasti varaa velkaantua.

On helppo olla Haaparannan kanssa samaa mieltä siitä, että kestävyysvajelaskelmat eivät kerro paljoakaan tarpeesta äkillisesti nyt supistaa Suomen budjettialijäämää.  Velkaantumisasteen nousu on toki joskus pysähdyttävä, mutta kriisi ei ole nurkan takana vaikkei nousua nyt heti katkaista.

Valtion velkaantuneisuusaste ei viime vuosina ole noussut mitenkään räjähdysmäistä vauhtia ja on vielä kaukana 90-luvun huippulukemista.

Valtionvelka.Valtiokonttori

Lähde: Valtion tulo ja menoarvio

Kansainvälisessä vertailussa Suomen valtion velkaantuminen on edelleen suhteellisen alhainen. Saksallakin on velkaa reippaasti Suomea enemmän. Velkaantuneisuusaste saa nousta nykyvauhtia viisi vuotta ennen kun saavutetaan Alankomaiden tai Itävallan nykytasoa. Silti näiden maiden ei tarvitse maksaa valtion lainanotosta merkittävästi korkeampaa korkoa kuin Suomi. Selkeästi vielä velkaantuneemmat Ranska ja Belgiakin saavat rahoitusta hyvin kohtuullisella korolla.

Velka ja korot

Lähde: OECD, Reuters

Toki valtionvelka ei ole ainoa tekijä joka vaikuttaa velan korkoihin. Espanjalla on esimerkiksi paljon suurempia ongelmia rahoittaa itseään kun velkaantuneemmat Ranska ja Belgia. Suomen nykyisellä velkakehityksellä rahoitusongelmat näyttävät joka tapauksessa hyvin kaukaisilta.

Korkomenojen nousu pieni huoli

Velanotolla on toki kustannus, eli korkomenot. Valtionvelan keskikorko on kuitenkin tällä hetkellä alle 2 prosenttia. Eli jos uskotaan inflaation pysyvän keksimäärin Euroopan keskuspankin tavoitetasolla (alle mutta lähellä kahden prosentin) reaalikorko on tällä hetkellä nolla.

Kasvava korkorasitus antaa toki syytä rajoittaa velanottoa. Karkeana nyrkkisääntönä riskitön reaalikorko on pitkällä tähtäimellä sama kun talouden kasvuvauhti. Eli jos oletetaan euroalueen pääsevän takaisin normaaliin 1,5 prosentin vuosikasvuun korkokustannuksetkin vähitellen nousevat tälle tasolle.

1,5 prosentin reaalikorolla 60 prosentin velkaantumisasteella julkisen sektorin vuotuinen korkorasitus nousisi ajan myötä 0,9 prosenttiin BKT:sta. Merkittävä summa, mutta ei millään tavalla katastrofaalinen. 10 prosenttiyksikön nousu velkaantuneisuusasteessa nostaisi korkomenoja noin 0,15 %:illa BKT:sta.

Ei ole ainakaan minulle itsestään selvää, että kasvavat velanhoitokustannukset pitkällä tähtäimellä on suurempi paha kun veronkorotusten ja menoleikkausten välitön vaikutus nyt.

Kannattaa toki jättää velanottovaraa pahan päivän varallekin. Toisaalta jos nyt takana on pahin maailmantalouden taantuma toisen maailmansodan jälkeinen, sitä seurannut koko euroalueen kriisi samalla kun Suomen suurin viejä on dramaattisesti menettänyt markkinaosuuksiaan niin eikö tämä juuri ole sellainen aika jonka varalle velanottokykyä on säästetty?

Mainokset

From → Suomi

Jätä kommentti

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s