Valuutta ilman valtiota on huono idea
”– Kyllä tässä minusta on ongelmia, että on valuutta ilman valtiota. And the jury is out – voi olla, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua huomaamme, että tämä oli todella huono idea.”’
Näin sanoo Sixten Korkman Taloussanomien mukaan.
Itse vakuutuin siitä, että yhteisvaluutta on huono idea kun seurasin 90-luvun alussa miten kiinteän valuuttakurssin politiikka vei Suomen talouden syvään lamaan. Onneksi meillä oli mahdollisuus devalvoida ja päästiin sen (ja tietysti Nokian) avulla ulos kriisistä.
Viime vuosien jälkeen voin vain todeta, että euro oli vielä huonompi idea kuin alun perin ajattelin.
Mitä todisteita Sixten vielä odottaa?
Valitettavasti olen Sixtenin kanssa samaa mieltä, että yhteisvaluutan purkaminenkin toisi valtavan määrän ongelmia, joita olen lyhyesti hahmotellut tässä. Ajauduttaisiin varmasti pahempaan ja pitempiaikaisempaan lamaan kun mitä finanssikriisin jälkeen nähtiin vuonna 2009.
Mitään hyviä vaihtoehtoja ei enää ole kun tähän kokeiluun on lähdetty mukaan. Voidaan vain valita vähiten huono.
Roger Wessman 
Mitäs tykkäät bitcoinista? Sehän on valuutta täysin ilman mitään valtioita.
Bicoin ei ole valuutta. Se on spekulatiivinen hyödyke, jota käytetään rajoitetuissa määrin maksuvälineenä. Tietääkseni missään hintoja ei ilmaista bitcoineina. Minun on vaikea nähdä, että Bitcoinista koskaan tulisi valuutta
Esimerkiksi kullasta voi tulla valtioista riippumaton valuutta, jos usko paperivaluuttoihin menisi. Sekin olisi huono idea.
Itse pidän bitcoinista siksi, koska se ei ole sidottu valtioihin. Näin ollen poliitikot eivät pääse manipuloimaan sen arvoa. Yleensähän valtiolliset valuutat joutuvat hankaluuksiin ennemmin tai myöhemmin, kun poliitikot jatai keskuspankkiirit mokailevat jotain. Bitcoinin kehitys on kuitenkin ennalta määrätty ja kaikkien tiedossa, joten mitään yllätyksiä ei ole tulossa – arvo riippuu puhtaasti kysynnästä ja tarjonnasta.
Se on toki ihan totta, että monissa paikoissa hinnat on sidottu paikalliseen valuuttaan, vaikka maksu tapahtuisikin bitcoineissa. Mutta mitä laajemmalle bitcoinin käyttö leviää, sitä vakaampi sen arvosta tulee ja sitä helpompi sitä on käyttää ainoana valuuttana.
George Selgin on määritellyt bitcoinin synteettiseksi hyödykerahaksi, joka on minusta varsin osuva kuvaus: http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2000118
Nykyiseen, tietotekniikan kyllästämään maailmaan bitcoin sopii paljon paremmin kuin kulta. Bittejä on paljon helpompi siirrellä kuin metallia. Siksi en oikein usko, että kulta voisi saada isompaa jalansijaa vaihtoehtoisena valuuttana kuin bitcoin.
Valuutan tärkein ominaisuus on mielestäni se, että sen ostovoima pysyy lyhyellä tähtäimellä mahdollisimman vakaana. Tässä länsimaiden keskuspankit ovat viime vuosikymmeninä onnistuneet varsin hyvin.
Kun bitcoinien määrä on ennalta määritetty sen arvon kehitys on puhtaasti riippuvainen kysynnästä. Jollei kysyntä ole vakaa bitcoinien arvokaan ei ole vakaa. Ei ole mitään syytä olettaa, että kysyntä olisi vakaata. Jos bitcoinien käyttö leviää kysyntä kasvaa niiden arvo nousee. Tämä tarkoittaa (jos sitä käytettäisiin valuuttana, eli hinnat olisi määritelty bitcoinena) yleisen hintatason laskua (deflaatiota). Deflaatio ja inflaatio ovat talouden toiminnalle turmiollisia, koska ne vaikeuttavat kaikkien taloudellisten laskelmien tekemisen.
Kullalla on sama ongelma, että tarjonta ei jousta. Erona verrattuna Bitcoineihin on, että sillä on vuosisatojen saatossa saavutettu hohto, joka tekee sen helpommaksi hyväksyä. Bitcoinien arvon takana ei ole mitään muuta, kun usko siihen, että joku toinen hyväksyy sen maksuvälineenä. Tämä hyväksyntä voi romahtaa yhtä ripeästi kun se on luotu.
Kultaakin voidaan liikuttaa bitteinä kultatalletusten muodossa, aivan kuten euroja.
Bitcoinin voi tulkita valuutaksi, riippuen siitä miten valuutan määrittelee. Valuutan määritelmästä on monta versiota eikä määritelmästä ole universaalia yksimielisyyttä. Joten kommentit tyyliin ”bitcoin ei ole valuutta” kertoo lähinnä kommentoijan suppeakatseisuudesta.
Bitcoineja käytetään netissä maksamiseen, arvon siirtämiseen ja säilyttämiseen. Bitcoinien peruskäyttäjä mieltää varmasti käyttävänsä valuuttaa, vaikka hinnoittelu tehdäänkin lähes aina muissa valuutoissa (se on mielestäni myös järkevintä, kun bitcoinien arvo on niin epävakaa).
Tällä hetkellä bitcoinien yhteenlaskettu markkina-arvo on suurempi kuin n. 70:llä valtiollisella valuutalla, joiden valuutta-asemaa tuskin kovin moni kyseenalaistaa. Lisätietoa: http://coinometrics.com/bitcoin/bmix
”Valuutan tärkein ominaisuus on mielestäni se, että sen ostovoima pysyy lyhyellä tähtäimellä mahdollisimman vakaana.”
Tämä on subjektiivinen näkemys. Eri ihmiset voivat nähdä valuutalla eri hyötyjä. Itse arvostan siirrettävyyttä, jaettavuutta ja arvon säilytystä pitkällä tähtäimellä.
En näe mitään syytä, miksei valuutta voisi olla kuin mikä tahansa muu tuote, jonka kansalaiset voisivat valita vapailla markkinoilla.
”Deflaatio ja inflaatio ovat talouden toiminnalle turmiollisia, koska ne vaikeuttavat kaikkien taloudellisten laskelmien tekemisen.”
Tämäkin on hyvin kiistanalainen näkemys, eivätkä sitä kaikki allekirjoita. Esim. nyt jotkut moittivat EKP:ta liian deflatonärisestä politiikasta. Toiset taas valittavat kun setelipainokoneet senkuin vaan laulavat.
”Kultaakin voidaan liikuttaa bitteinä kultatalletusten muodossa, aivan kuten euroja.”
Tässä nyt ei ole ymmärretty lainkaan eroa bitcoiniin ja perinteisiin virtuaalivaluuttoihin. Ero on hyvin, hyvin merkittävä. Jos sinulla on tietokannassa kultaa tai euroja (niinkuin yleensä on), se on keskitetyssä tietokannassa jossa ei ole mitään muuta kuin luottamustakaus siitä, että virtuaalinen tietokantaraha olisi joskus lunastettavissa kullaksi (tai niukkaa eurojan tapauksessa).
”Bitcoinien arvon takana ei ole mitään muuta, kun usko siihen, että joku toinen hyväksyy sen maksuvälineenä. Tämä hyväksyntä voi romahtaa yhtä ripeästi kun se on luotu.”
Myös yllättävä meteori voi iskeä maapalloon milloin vaan, tai kiveksistä voi löytyä milloin vain yllättävä syöpäkasvain. Kaikkeen toimintaan liittyy riskejä, erityisesti taloudelliseen toimintaan. Bitcoineissa on nuoren ikänsä vuoksi taatusti riskisempi kuin moni muu instrumentti, mutta ihan samalla myös valtiollisten valuuttojen, kullan ja hyödykkeiden hinnat ja arvo kelluvat ”tyhjän päällä” markkinoilla kuin bitcoinienkin.
Hyvä Jeremias,
Saat vapaasti kutsua bitcoinia valuutaksi, jos haluat. Määritelmistä on turha riidellä. Selitin vain miksi bitcoin ei tällä hetkellä ole rinnastettavissa perinteisiin valuuttoihin: se ei toimi talouden laskentayksikkönä. Se toki toimii maksuvälineenä, mikä on toinen rahan funktio.
Applen osakkeiden markkina-arvokin on varmasti suurempi kuin monen valuutan. Applen osakkeilla voisi periaatteessa käyttää maksuvälineenä. Se ei tee mielestäni Applen osakkeista valuutta.
Väite, että deflaatio on talouden toiminnalle turmiollista on joissain piireissä kiistanalainen. Niin on evoluutioteoriakin, samantyylisissä uskonlahkoissa. Itse pidän molempia niin vahvasti todistettuina, etten jaksa edes näistä keskustella. Jos sinun mielestä valuutta jonka arvo pomppii kun jojo on ok niin kaikin mokomin käytä sitä. En kenellekään sitä suosittele.
En ole koskaan väittänyt, että kultaa voitaisiin siirtää kuten bitcoinit. Huomaat sen, jos luet sitä lausetta jota itse siteeraat.
Se että bitcoin-kiihkoilijat keskittyvät siihen kuinka luotettavasti bitcoineja voidaan siirtää on mielestäni osoitus siitä että fokus on aivan väärässä asiassa. Bitcoin on ehkä aivan varmasti bitcoin, mutta keskeinen kysymys on mikä on bitcoinin arvo. Siihen liittyvä riski on toista suuruusluokkaa, kun riski siitä, että huolellisesti valittu kullan säilyttäjä ei pyydettäessä kultaa luovuta.
Tietyssä mielessä kaikkien valuuttojen arvo perustuu siihen, että muut ihmiset hyväksyvät niitä maksuvälineinä mitä ne tekevät koska muut hyväksyvät niitä maksuvälineinä.
Vakiintuneet valuutat ja kulta ovat kuitenkin vakaampia koska
i) Ne ovat vakiintuneita, mikä itsessään lujittaa ihmisten luottamusta niihin
ii) On olemassa paljon maksuja, joita varmasti saadaan suorittaa olemassa olevissa valuutoissa siinä valuutassa määrätyllä summalla (velkoja, julkisen sektorin tariffeja) mikä varmistaa jonkin asteista kysyntää näille valuutoille.
iii) Keskuspankit aktiivisesti säätelevät rahan määrää vakauttaakseen rahan arvoa – mikä suojaa ”paperivaluuttoja” romahdukselta vaikka niiden kysyntä heikkenisikin.
Et perustellut deflaation tuhoisuutta mitenkään, ja toki aiheesta ei kannata keskustella jos olet siitä jo niin vakuuttunut. Sanoin vain että vaihtoehtoisia mielipiteitä asiaan on, ja tietysti erityisen hienoa että leimaat vaihtoehtoisen mielipiteen omaavat hörhöiksi edelleen ilman perusteluja. Itse en ota kantaa suuntaan ja toiseen makrotalouden kannalta, olen vain vakuuttunut siitä että deflatönärisen valuutan holdaaminen/säästäminen on yksilön kannalta kannattavampaa.
Keskimäärin valtiolliset valuutat ovat muuten hyvin epävakaita, esim. hyperinflaatiotapauksia on tapahtunut viimeisen vuosisadan aikana tietääkseni vajaat 30. Tietysti nyt viime aikoina ollaan saatu nauttia esim. suomessa suhteellisen hyvästä hintavakaudesta.
Niin valtion valuutalle, kullalle kuin bitcoinillekkin on olemassa erilaiset tekijät, jotka määrittävät markkinoiden kysyntää ja tarjontaa. Tottakai joka valuutalle, hyödykkeelle ja instrumentille nämä tekijät ja niihin liittyvät riskit ovat erilaisia. Kommenteissasi häiritsevää on se, että tunnut ajattelevan että on jokin ”korkeamman tahon” takaus sille, että tietyt asiat olisivat vähemmän markkinavoimien kontrollissa. Tämä siis toki rivien välistä luettuna.
Hienoa lukea tiedoistasi, että kannatat vapaata markkinataloutta. Ehkä voisit tehdä jatkoblogin aiheesta, kannatatko vapaata valuuttakilpailua? Se on mielestäni relevantimpi kysymys nykyaikana, kuin se että millainen ”ylhäältä pakotetun” valuuttapolitiikan pitäisi olla.
Hei Jeremias,
Mainitsin jo keskeisimmän syyn miksi deflaatio (tai inflaatio) on ongelmallista, On vaikeata tehdä mitään taloudellisia laskelmia, jos mittatikkuna toimiva rahan arvo ei ole vakaa. Ongelmana on myös, että kaikkien sopimusten todelliset ehdot muuttuvat jos rahan arvo tippuu. Esimerkiksi velkojen ja palkkojen reaaliarvot nousevat.
En ole kuullut kenenkään ekonomistiksi itseään kutsuvan tätä kiistävän, paitsi sellaiset jotka ovat ideoloogisesti fanaattisesti ja täysin dogmaattisesti valtionvastaisia.
Ongelmat toki koskevat sitä rahayksikköä jossa hinnat ilmaistaan. Maksuvälineen arvon nousu ei ole samalla tavalla ongelmallista.
Toki valtiollinen valuutta voi menettää arvonsa. Inflaatioriskin vuoksi kannattaa hajauttaa osan varallisuudesta sijoituksiin, joiden arvo ei ole sidottu valuutan arvoon (esimerkiksi osakkeisiin tai reaaliomaisuuteen). Käteistä turvallisempaa sijoituskohdetta on toki vaikeaa löytää, enkä kultaa tai bitcoineja suosittele sijoituksena.
Hyperinflaatiota länsimaissa on viimeksi nähty ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tällä hetkellä näen sen riskiä hyvin pienenä.
Kannatan toki, että ihmiset saavat käyttää mitä valuuttaa tai maksuvälineitä haluaa; vaikkapa bitcoineja. Tämä asia ei minusta ole kovin tärkeä, ja olen jo bitcoineista kirjoittanut enemmän kun asia minua kiinnostaa, joten lopetan tähän.
Raju deflaatio tai inflaatio monoliittisessa valuuttajärjestelmässä on toki tuhoisa, jos ei ole tarjolla toimivaa hinnoittelumekanismia. Bitcoinien kannalta ongelmaa ei ole, koska hinnoittelut voi tehdä muissa instrumenteissa jotka ovat vakaampia. Niinkuin itsekkin totesit, hinnoittelut tehdään dollareissa tai euroissa. Moni käyttää tästä huolimatta bitcoineja kaupankäyntiin verkossa eikä ongelmaa ole. Kiinteän hinnoittelun merkitys on muutenkin vähenemässä, kun todella monet palvelut hinnoitellaan algoritmisesti (esim. lennot). Bitcoin on muutenkin lähtökohdiltaan vapaasti käytettävä valuutta eikä ylhäältä päin tuputettu, eli hyvin erilainen kuin valtiolliset valuutat, ja tämä pitää ottaa keskusteluissa huomioon.
Hienot sijoitussuositukset kyllä sinulla, ihan tulee pankkien tarjoamat laadukkaat sijoituspalvelut mieleen. Itse olen suositellut ihmisille säästämään bitcoineissa ajallisesti hajautettuna jo jonkun aikaa (http://jeremiaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/100001-bitcoin-s%C3%A4%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4n-valuutta). Tietysti painottaen että se on hyvin riskinen instrumentti. Joka tapauksessa jos esim. tuon mun reilun vuodentakaisen oppaan ohjetta olisi noudattanut, olisi päässyt aika suvereeneihin tuottoihin säästöilleen (tämänhetkinen arvo n. 40-kertainen 2012 keväästä).
Katsotaanpa vaikka ihan mielenkiinnon vuoksi, miten sinun säästösuosituksesi (käteinen) ja minun (bitcoin) tulevat menestymään vaikkapa seuraavan kahden vuoden ajan, jos säästäminen tehdään ajallisesti hajautettuna…
Jeremias,
En todellakaan ole suositellut käteistä sijoituksena. Totesin vaan, että käteistä turvallisempaa sijoituskohdetta on vaikea löytää. Ongelmana on tietysti, että sen tuotto on kohtuulisen vakaa, mutta inflaation jälkeen negatiivinen.
Lottokupongin ostaminen voi olla erittäin tuottoisa, mutta en sitäkään suosittele sijoituksena.
Minun sijoitusfilosofian kuuluu, että en sijoita mihinkään tuotteeseen jonka tuotto perustuu ainoastaan siihen, että joku toinen ostaa sen kalliimmalla myöhemmin. Sellaiset spekulatiiviset sijoitukset voivat olla erittäin tuottoisia, mutta niiden ongelmana on, että jonain päivänä jollekin jää mustapekka käteen kun ei enää löydetä henkilöä joka ostaa niitä vielä kalliimmalla.
Sijoitan siksi sijoituskohteisiin, joiden tuotto perustuu niiden luomaan kassavirtaan (osinkoihin, korkoihin jne,)
Roger
Kuten itsekin tässä kirjoituksessasi totesit, ei ole mitään hyviä vaihtoehtoja jäljellä, joten pitää valita vähiten huono. Mutta miksi näin pitäisi muka tehdä? Jos kerran on vain huonoja vaihtoehtoja, silloin pitää tietenkin keksiä tilalle jotain oikeasti hyviä.
En ole itse varsinaisesti mikään fanaattinen valtionvihaaja, vaan en vain usko sen toimivuuteen erityisen paljon. Jos keskussuunnittelulla onnistutaan luomaan hyvinvointia jatkuvasti useiden vuosikymmenten ajan, kyse on lähinnä hyvästä tuurista. Käytännössä aina poliitikot onnistuvat mokaamaan jotain, ennemmin tai myöhemmin, joskus hyvinkin pahasti.
Euro on tästä hyvä esimerkki, sen valuviat olivat aika selkeitä, mutta silti poliitikot menivät ottamaan sen käyttöön Euroopan laajuisesti! Nyt kaikki eurooppalaiset joutuvat kärsimään siitä, mutta poliitikot eivät edelleenkään halua tunnustaa aiheuttamiaan ongelmia ja kantaa vastuuta. Elina Lepomäki kirjoitti eilen blogissaan asiasta: http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152433-rillit-vaihtoon-olli-rehn
Jos edes talouskomissaari ei tajua, missä mennään, on aika huonoa odottaa mitään merkittäviä parannuksia tulevaisuudessa. Tämän takia pidän parhaimpana vaihtoehtona sitä, että kansalaiset haistattavat pitkät poliitikoiden valuuttasekoiluille ja ottavat käyttöön itse paremman valuutan.
Bitcoin on tällä hetkellä ominaisuuksiltaan paras vaihtoehto, mutta toki olisi ihan kiva nähdä kilpailua sillekin. Esimerkiksi sellainen kryptovaluutta, johon olisi sisäänrakennettu lievä inflaatio deflaation sijaan. Tässä kaltaisesi taloustieteilijät voisivat olla avuksi – miten tuodaan markkinoille uusi valuutta, joka kykenee saavuttamaan globaalin aseman, ja joka säilyy tarpeeksi vakaana saavutettuaan kriittisen massan?
Ja mitä tulee sijoittamiseen ja säästämiseen, erottaisin ne toisistaan. Kun itse puhun sijoittamisesta, tarkoitan varallisuuden pistämistä sellaisiin kohteisiin, joiden tarkoituksena on tuottaa jotain (kuten osakkeet). Säästäminen on taas sellaisten hyödykkeiden hankkimista, jotka säilyttävät arvonsa vuosien saatossa tai jopa tulevat arvokkaammiksi (kuten jalometallit tai bitcoin).
En itsekkään pidä bitcoinia osakkeiden tapaisena sijoitusmuotona, joka on vähän eri asia. Pidän bitcoinia juurikin säästövaluuttana, johon ”sijoitan” kun muita muita vaihtoehtoja ei ole. Eli eurojen korvikkeena.
Käteisen arvonsäilyttämiskykyyn pitkällä tähtämellä en usko, ja koska bitcoin on erittäin likvidi instrumentti, en näe syytä miksi en holdaisi kaikkia käyttävaroja bitcoineissa ennenkuin löytää rahoilleen jonkun toisenlaisen investointikohteen.
Sijoitustuotteista tai säästämistavoista ei tietenkään kannata turhaan kiistellä, koska raha puhuu puolestaan.
Saa sanoa perustelematta, että kreationismin, deflaation tai homeopatian kannattajat ovat väärässä, koska se on jo perusteltu tieteessä vakuuttavasti ja lähes yksimielisesti. Aina on toisinajattelijoita.
John Cochranella on euroa tukeva blogiteksti, joka on mielenkiintoisen erilainen makrotaloustieteilijöiden enemmistöön verrattuna: http://johnhcochrane.blogspot.fi/2015/07/mankiw-and-conventional-wisdom-on-europe.html
Kiitos linkistä Taneli,
Minäkin ajattelin pitkälti samalla tavalla aikoinaan,
Suomen 90-luvun laman kokemukset kuitenkin opettivat minullle miten tuhoisia seuraamuksia on siitä, jos yrittää pakottaa työmarkkinoita joustavuuteen sitoutumalla joustamattomaan rahapolitiikkaan. Eurokriisi on toistanut tätä opetusta.
Eli nykyään olen vakuuttunut siitä, että Friedman, Keynes ja useimmat muut makroekonomisti olivat oikeassa siinä, että talouden kokonaiskysynnän ylläpitäminen on järkevää.
Hyvä Roger, kokonaiskysynnän ymmärtäminen talouden keskiöön on olennaista, Friedmanin ja Keynesin ohjeet taisivat olla vaan erilaiset …
Juu, mutta juuri tässä asiassa nekin ovat samaa mieltä.