Skip to content

Palkkojen tasokorjaus ei perusteltu

by : 28.10.2013

Näytin perjantaina Nordean tutkimusjohtajan Aki Kangasharjun kuvan siitä miten palkkojen nousuvaraa on syöty. Mainitsin silloin, että mielestäni tämän kuvan perusteella ei ole kuitenkaan perusteltua vetää johtopäätöstä, että palkkoihin tarvitaan tasokorjausta alaspäin.

Kuilu BKT:n ja ansiotason välillä riippuu siitä, mistä vuodesta laskenta aloitetaan. Laskin itse uudelleen saman kuvan eri perusvuosilla. (Olen käyttänyt vuosikeskiarvoja, josta syystä kuva poikkea hivenen Akin kuvasta. Jätin myös pois BKT:n määrän, koska nimellisiä ja reaalisia suureita ei ole järkevää verrata toisiinsa).

Kun aloitetaan vuodesta 2007 korostuu, miten vuodesta 2008 palkat ovat erkaantuneet talouden kehityksestä.

Ansiotaso2007-2012

Lähde: Tilastokeskus

Jos sen sijaan otetaan perusvuodeksi esimerkiksi 1995 kuva näyttää hyvin toisenlaiselta. BKT on noussut ansiotasoa ripeämmin.

Ansiotaso1995-2012

Lähde: Tilastokeskus

Aki on valinnut aikasarjan alkamisajankohdaksi juuri sen hetken, joka saa kuilun palkkojen ja BKT:n välillä näyttämään maksimaalisen suurelta.

Mainokset

From → Suomi

7 kommenttia
  1. Aki permalink

    Vertailujakson alkuvuosi ei valitettavasti vaikuta siihen ikävään totuuteen, että palkat ovat nousseet kriisin jälkeen liikaa suhteessa tuotantoomme ja palkanmaksukykyymme.

  2. Eipä niin. Palkkojen nousuvaraa on todellakin syöty. Mutta se ei vielä kerro, ovatko palkat nyt liian korkeita. Ehkä oli niin, että 2007 palkoilla oli nousuvaraa, kun vuosikausia palkat olivat nousseet BKT:tä hitaammin…

  3. Onhan se näinkin että indeksoinnin alkamishetki on tärkeä. Itse pidän kyllä vahvaan ja vahvistuvaan euroon yhdistettynä kehitystä Suomessa täysin kestämättömänä, varsinkin vientipainotuksemme, korkean veroasteemme ja julkisen sektorimme vuoksi. Nyt kilpaillaan kuitenkin pääsääntöisesti muuta kuin euroaluetta vastaan (siellä Saksa on voittanut pelin ja kurjistaa muita). Tässä oma näkemykseni. Uuden Suomen blogialustalla saisit muuten kymmeniä tuhansia lukijoita. Suosittelen.

    http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147039-indeksitaloutemme-tormaa-seinaan

  4. Vahvistuva euro, nousevat palkat ja julkisen sektorin paisuminen suhteessa muuhun talouteen ovat kaikki huolenaiheita, joista olen tässä blogissa puhunut. Tällä tiellä ei voida jatkaa.
    Toinen kysymys on sitten, tarvitaanko palkoissa reipas askel taaksepäin. Siihen kysymykseen ei tällä tarkastelulla saada vastausta. Vaaditaan syvällisempi tarkastelu. Minun paras arvio on, että ei tarvita.

    Uuden Suomen blogialustasta sanoisin vaan, että lukijoiden määrän maksimoiminen ei suinkaan ole ainoa (eikä edes ensisijainen) tavoitteeni.

  5. Samaa mieltä että sisäinen devalvaatio on erittäin tuskainen ja osittain toimimaton ratkaisu. Euron ulkoisen arvon heikkeneminen vain Saksalle sopivasta nykytasosta olisi kaikista kivuttomin ratkaisu, joka LTRO-operaatioiden aikana ennen FED:in QE3:ta olikin hilaamassa vaihtokurssin 1,20-tasolle. Nyt ollaan palattu karmivan vahvaan euroon. Erittäin vahvoja kaikuja ilmassa 1990-luvun alun tilanteeseen on nähtävissä.

    Ikävä kyllä EKP on ainoa merkittävä keskuspankki joka on hirttäytynyt deflatooriseen politiikkaan joka nykyisen valuuttasodan aikana on tappavaa reaalitaloudelle. Ikävä kyllä näen euron vahvistuvan linjan jatkuvan koska rahan määrä euroalueella ei kasva yhtä nopeasti kuin kilpailevissa valuutoissa. Varsinkin EKP:n taseen raju kutistuminen tänä vuona on erittäin hälyyttävää euron vaihtokurssimielessä, vaikka se jäsenmaiden näennäisiä riskejä pienentääkin. Tässä rahapoliittinen ratkaisuni asiaan:

    http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110692-mit%C3%A4-ekp-voisi-tehd%C3%A4-suomelle

  6. Mukava kun blogaat, vaikka et kovin laajisti tässä vaiheessa! Julkinen talouspoliittinen ja varsinkin rahapoliittinen keskustelu on jäänyt kovin ohueksi.

  7. Kiitos Sami.
    Olen pitkälti samaa mieltä, ja aion kirjoittaa näistä asioista enemmän.
    Sikäli kuin kirjoitan jotain huomion arvoista niin olen kiitollinen, jos jaat kirjoituksiani eteenpäin, kuten kiitettävän moni on jo tehnyt. Se ei vaadin kun napin painamista.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s