Kuka hyötyy keskuspankin setelipainosta?

Arrgh! Salaiset motiivini sille, miksi olen peräänkuuluttanut EKP:ltä rajumpi otteitta ovat paljastuneet.

Suomen vaikutusvaltaisin pankkiiri Björn Wahlroos vaatii EKP:tä tekemään kuin Yhdysvaltain Fed: rahahanat auki, tase pullolleen valtionlainoja ja ”kysyntäšokilla” talous kasvuun. Pankkiiri unohtaa, että Fedin rahatulva on kasvattanut finanssieliitin varallisuutta eikä talouskasvua ja työllisyyttä. Onko hänellä ketunhäntä kainalossa?

Jan Hurri Taloussanomissa

Minunkin osakesalkkuni kieltämättä nauttisi keskuspankkien toimien aiheuttamasta arvonnoususta.

Säästän toiseen ajankohtaan väitteen siitä, että Fedin toimet eivät ole tukeneet talouskasvua. Todettakoon, että USA:ssa työttömyys on laskenut ja talous kasvanut päinvastoin kuin euroalueella. Toki erolle on muitakin selityksiä kuin keskuspankin politiikka.

Hurrin esiin nostama kysymys siitä kuka hyötyy kun keskuspankit antavat setelipainon soida on kuitenkin mielenkiintoinen.

Ensimmäinen vastaukseni olisi, että loppujen lopuksi kaikki hyötyvät, kun talous saadaan kasvuun ja jaettava kakku kasvaa.

Unohdetaan kuitenkin tämä vastaus hetkeksi. Kuka hyötysi, jos setelipainoa pyörittämällä ei saisi mitään vaikutusta reaalitalouteen?

Vastaus n:o 2 on, että velalliset hyötyvät velkojien kustannuksella.

Syy tähän on yksinkertaisesti valtionlainaostojen aikaansaama yleinen korkojen lasku. Valtioiden ja muiden velallisten rasitus pienenee. Vastaavasti sijoittajien saama korkotuotto laskee.

Pankit ovat tietysti sekä velallisia että velkojia. Korkojen lasku on joka tapauksessa pankeille huono asia. Korkomarginaalit kapenevat kun korot laskevat, koska talletuskorkoja on vaikea enää pudottaa alle nollan.

Osakesijoittajien naamaan leviää tietysti hymy, kun alhaiset korot ajavat sijoittajia osakemarkkinoille hakemaan parempaa tuottoa ja saavat osakekurssit nousuun.

Tämä on kuitenkin ainoastaan paperilla olevaa arvonnousua. Jollei talouskasvu piristy niin ei ole mitään syytä olettaa osinkojenkaan nousevan, joten osakesalkku ei tuota sen enempää kassavirtaa kun aikaisemminkaan.

Kurssinousu on tietysti hyvä asia sijoittajalle, joka realisoi osakesijoituksiaan.  Vastaavasti sijoittajalle joka vielä kasvattaa osakesalkkuaan kurssinousu on huono asia. Samalla summalla saa ostettua vähemmän tulevia osinkoja.

Osakkeiden ostajia ja myyjiä on useimmiten markkinoilla suurin piirtein sama määrä, joten nettovaikutus osakesijoittajiin ryhmänä on +/- 0.

Tilanne on toki toinen, jos setelipainoa pyörittämällä todella piristetään taloutta.  Silloin osakesijoittajat ovat selkeitä hyötyjiä, kun osinkovirta paranee parempien talousnäkymien myötä. Pankit hyötyvät ainakin alenevista luottotappioista. Vaikutus korkoihinkin on vähemmän selkeä. Korot voivat itse asiassa nousta, kun  keskuspankkien toimien odotetaan kiihdyttävän kasvua ja nostavan inflaatiota.