Inflaatioluvut tuskin saavat EKP:ta toimimaan

Spekulaatiot Euroopan keskuspankin (EKP:n) koronlaskusta vahvistuivat eilen, kun euroalueen inflaatio putosi yhä kauemmas tavoitteestaan, 0.7 prosenttiin.  Vaatimuksia keskuspankin uusista toimista vahvisti myös synkät työttömyysluvut. Luvut tuskin kuitenkaan saavat EKP:n reagoimaan. Työttömyys ja inflaatio laahaavat talouden käänteissä jäljessä. EKP antanee enemmän painoarvoa merkeille talouden toipumisesta. Valitettavasti.

Historiasta on vaikeata nähdä mitään selkeää yhteyttä inflaation ja Euroalueen koronmuutosten välillä. EKP:n tavoitteenahan on pitää inflaation alle, mutta lähellä 2 prosenttia. Korkoja on kuitenkin laskettu kun inflaatio on ollut yli tavoitteen (kuten viime vuonna). Vuonna 2009 koronlaskuja taas ei jatkettu, kun inflaatio putosi selkeästi alle nollan.

Lähde: EKP

EKP:n toimia voidaan paljon paremmin selittää tarkastelemalla esimerkiksi euroaluuen talouselämän luottamusta. Kun luottamus on ollut selkeästi yli 100 ollaan nähty koronostoja. Vastaavasti ollaan nähty koronlaskuja kun luottamus tippuu alle 100. Luottamus on nyt lähestymässä 100, mikä ei tue koronlaskutoiveita.

Lähde: EKP, Eurostat

EKP:n toimintatavalle on looginen selitys. EKP:n päätökset vaikuttavat talouteen viiveellä, ja inflaatio seuraa talouskasvua viiveellä. Eli se mitä EKP tekee ensi viikolla vaikuttaa talouden kasvuun ensi vuonna ja näkyy inflaatiolukemissa vasta ehkä vuonna 2015.  Jos EKP:n politiikka seuraisi toteutunutta inflaation kehitystä se olisi siten aina myöhässä.

Oli esimerkiksi hyvin perusteltua laskea korkoja viime vuonna vaikka inflaatio oli yli tavoitteen. Talouselämän heikkenevä luottamus kertoi, että talous oli ajautumassa taantumaan, mikä vääjämättä tulisi hidastamaan inflaatiota. Viimeistään nyt voimme sanoa, että keskuspankin olisi pitänyt toimia vielä paljon agressiivisemmin, jos olisi halunnut pitää inflaation tavoitteessa.

On siten turha odottaa ensi viikon kokouksesta viestiä uusista taloutta tukeviststa toimista, olettaen että EKP toimii tavanomaisella tavallaan.

Olen toki, edelleen sitä mieltä, että EKP:n pitäisi tehdä jotain. Vaikka euroalueen talousnäkymät ovat parantuneet, merkit viittavat vasta siihen, että BKT:n kasvu on juuri ja juuri kääntynyt plussaan puolelle. Tällä kasvulla ei saada työttömyyttä käännettyä laskuun, eikä inflaatio kiihdy kohti tavoitetasoa.

Lähde: Eurostat