EKP:n ohjauskorko sivuseikka
Keskustelu velloo nyt siitä tuleeko EKP laskemaan ohjauskorkoaan vielä tänä vuonna.
On hyvä pitää mielessä, että ohjauskoron laskulla ei tällä hetkellä ole suurta merkitystä paitsi siinä, että se vahvistaa toiveita merkittävämmistä toimenpiteistä.
Euribor-koroille tärkein ohjaava tekijä on EKP:n talletuskorko, niin kauan kun pankkijärjestelmässä on EKP:n kolmen vuoden lainaoperaatioiden jäljiltä ylijäämäistä likviditeettä. Talletuskorko on jo nolla, ja kynnys laskea talletuskorkoa negatiiviseksi on verrattain korkea.
Kun keväällä EKP laski ohjauskorkoa, muuttamatta jo nollassa olevaa talletuskorkoa, tämä jäi tyhjäksi eleeksi. Markkinakoroissa ei nähty mitään reaktiota.
Lähde: EKP
Ohjauskoron lasku toki varmistaisi, että markkinakorot eivät nykytasoiltaan nouse sitä myötä kun markkinoiden ylilikviditeetti haihtuu.
Ohjauskorko halventaa myös rahoitusta niille pankeille, jotka ovat EKP:n rahoituksen varassa. Tämä hyöty on kuitenkin pienentynyt sitä myötä kun pankit ovat maksaneet takaisin keskuspankkirahoitusta.
Koronlaskua merkittävämpi askel olisi päätös uusista pitkäaikaisista rahoitusoperaatioista.
Roger Wessman 
Tämä on sinänsä ihan mukavaa, että joku kirjoittaa aiheesta. Tosin, mikä on kirjoituksen viesti? Pitkäaikaiset rahoitusoperaatiot ? – kyllä varmaan, mutta valitettavasti kirjoituksen viesti jää hataraksi, ilman sen syvempää ajatusta siitä mitä EKPn pitäisi tehdä.
Tarvis tehdä jotain, mutta mitä ? Surkuhupaisaa, että Kauppalehti on ottanut blogisi viestin uutisiiin.
Mitä tarkoitat rahoitusoperaatiolla ?
Jos tarkoitus on kertoa, että EKPn tulisi aktiivisesti alkaa painamaan rahaa ja yrittää puhua poliitikoille järkeä austeriteettipolitiikan ongelmista ja hyödyttömyydestä, se pitäisi tuoda esille.
Tai, että keskuspankin pitäisi löytää keino pankkisektorille, kuinka uutta luottoa saadaan liikkeelle.
Minusta kommentti” sivuseikka” on arrogantti. Mielestäni kaikella toimilla, jotka EKP tekee on merkitys. Tällä liikkeellä on psykologinen merkitys. Tosin, tämä ” sivuseikka” lisää bensiiniä assettien hintaan, joka joissain kohden tullee ongelmaksi.
Tämä ”sivuseikka” on myös strategisena toimenpiteenä merkittävä toimenpide, koska EKP todennäköisesti näkee myös ”delevering” voimien olevan erittäin suuria.
Mielestäni myös asian tuominen selkeästi esiin, mikä on ”toiveesi” EKP toimenpiteestä olisi mielenkiintoista tietää.
terv.
MM
Kiitos kysymyksestä.
Toki koronlaskulla on jotain merkitystä, kuten kirjoitinkin.
Lyhyesti rahoitusoperaatioilla tarkoitan pitkäaikaisia (monivuotisia) lainoja pankeille.
Vielä tehokkaampi keino olisi muiden keskuspankkien tapaan ostaa valtionlainoja, mutta siihen kynnys on poliittisista syistä varsin korkea.
Olen käsitellyt mitä EKP voisi tehdä tässä; https://rogerwessman.com/2013/10/07/poliittiset-rajoitteet-pitavat-ekpn-toimia-vaisuna/.
Kyllä.
Tämä kaikki on hyvää läppää, mutta ekonomistien ongelma on ”teoreettinen pitäisi” näkökulma sekä asenne. Luovu siitä ja kirjoita konkretiaa.
Ps. tiedän.. helpommin sanottu kuin tehty ,)