Miksi sähkövero syrjii palvelutuotantoa?

Datapalvelininvestointien houkuttelemiseksi Suomeen hallitus on päättänyt siirtää ne sähköverotuksessa halvempaan luokkaan teollisuuden ja kasvihuoneviljeliöiden rinnalle.

Päätöstä on helppoa perustella. Miksi datapalvelimia pitäisi verottaa sen rankemmin kuin teollisuutta, ainoastaan siksi, että se tuottaa palveluja eikä fyysisiä tavaroita?

Päätös herättää kuitenkin kysymyksen siitä, miksi ylipäätänsä palveluiden tuottamiseen käytetty sähkö pitää olla kalliimpi kuin teollisuuden?

1700-luvulla taloustieteessä vaikutti ns. fysiokratinen koulukunta, jonka mielestä ainoa todellinen vaurauden lähde oli maataloustuotanto. Kaikki muut elinkeinot nähtiin elävän sen varassa.

Fysiokratsimi on nykyään historiallinen kuriositeetti. Sähköveron jako näyttää kuitenkin heijastavan modernia fysiokratismia, jonka mukaan todellisen vaurauden lähde on teollisuus, jota pitää suosia.

Tämä teollisuutta ihannoiva oppi ei ole sen perustellumpi kuin maataloutta ihannoiva edeltäjänsä.

Usein toistettu hokema, kun halutaan vähätellä palveluiden merkitystä on, että emme voi elää pesemällä toistemme paitoja. Hokema on tietysti totta. Yhtä hyvin voidaan kuitenkin sanoa, että emme voi elää tuottamalla toisillemme papereita tai kännyköitä.

Käsitys siitä, että ainoastaan teollinen tuotanto voi tuottaa vientituloja Suomelle on jo kauan sitten aikansa elänyt.  Suosittelen lämpimästi tätä osin ETLA:n viime vuonna julkaistua raporttia Uutta arvoa palveluista.

Palveluiden vienti on vuosituhannen alusta kasvanut reippaasti, samalla kun teollisuuden vienti on polkenut paikallaan.  Etlan tutkijoiden arvion mukaan puolet Suomen viennin tuottamasta lisäarvosta tulee nykyään palveluiden viennistä.

Lähde: Pajarinen, Mika – Rouvinen, Petri – Ylä-Anttila, Pekka: Uutta arvoa palveluista, Etlan raportti

Veroluokkia voidaan toki perustella sillä, että sähkön hinnalla on paljon suurempi merkitys teollisuudelle (ja kasvihuoneille) kun palveluntuottajille.

Tämä herättää kuitenkin kysymyksen siitä, mikä on sähköveron tarkoitus? Jos tarkoituksena on esimerkiksi ympäristösyistä jarruttaa sähkön kulutusta, niin miksi sitten kevyemmällä verotuksella edistetään toimialoja, jotka nimenomaan kuluttavat paljon sähköä?

En toki tarkoita, että meidän pitäisi sähköverotusta kiristämällä luopua siitä kilpailuedusta mitä halvempi sähkö Suomen elinkeinoelämälle antaa. Halvempi sähkö on todellinen kilpailuetu (josta toki saamme pitkälti kiittää naapurimaitamme, joista tuodun sähkön varassa sähkön hinta pysyy kurissa).

Kysyn vaan, miksi tämä halvemman sähkön etu kuuluisi vain tietyille toimialoille?