Skip to content

Negatiiviset reaalikorot uusi normaali?

by : 18.11.2013

Päivän puheenaihe kansainvälisissä ekonomistipiireissä on USA:n entisen talousministerin Larry Summersin puhe Kansainvälisessä valuuttarahastossa. Puhetta, ja Paul Krugmanin sen perusteella kirjoittamaa kolumnia referoidaan Talouselämässä jutussa Talousviisaat synkistelevät: Olemme siirtyneet pysyvään lievään taantumaan.

Talouselämän juttu mielestäni ei ihan tuo esiin Summersin ja Krugmanin kirjoituksen ydintä. Kysymys ei ole siitä, että ne ennustaisivat jatkuvaa (edes lievää) taantumaa. Niiden pääviesti on, että on mahdollista, että tavoitetun kasvun aikaansaaminen vaati jatkuvia talouden kysyntää tukevia toimia. Keskuspankkipolitiikkaa ja julkista taloutta pitää siksi tulevaisuudessa pysyvästi hoitaa totutusta poikkeavalla tavalla. Talouspolitiikka ei voi palata normaaliin.

Summers ja Krugman ei sitä sano, mutta kai pitävät itsestään selvänä, että talouden potentiaalinen kasvu määräytyy tuottavuuden ja työvoiman kasvusta. Keskuspankkien ja hallitusten tehtävä on huolehtia siitä, että kysyntää on riittävästi, jotta tämä potentiaali (ja täystyöllisyys) saavutetaan.

Summers nostaa esiin hypoteesin siitä, että talouden luontainen kysyntä (kulutus ja investointihalukkuus) ei ainoastaan suhdanneluonteisesti, vaan pysyvämmin on heikentynyt. Tämä heikkous oli näkyvissä jo ennen finanssikriisiä, kun talous ei ylikuumentunut vaikka monien mielestä keskuspankkien politiikka oli liian löysää ja synnytti kuplia.

Markkinataloudessa säästämistä ja investointeja tasapainottaa korko. Jos säästämishalukkuus on investointihalukkuutta korkeampi tämä painaa korkoja alaspäin. Korkojen lasku kannustaa kasvaviin investointeihin ja siten tasapainottaa taloutta.

Jos Summersin hypoteesi pitää paikkansa, niin se tarkoittaa ensinnäkin, että keskuspankkien ei pidä pyrkiäkään korkojen normalisointiin. Greenspan olikin oikeassa, kun hän piti korkoja pitkään alhaisina viime vuosikymmenen alussa tukeakseen USA:n taloutta.

Välttämättä tämä ei kuitenkaan riitä.  Summers, heittää esiin mahdollisuuden, että säästämishalukkuus on niin korkea, että reaalisen tasapainokoron pitäisikin olla reippaasti negatiivinen.

Jos korko on nollassa ja inflaatio on kaksi prosenttia, niin reaalikorko on – 2 %.  Tätä alhaisempaa tasapainkorkoa ei voida saavuttaa ilman inflaation kiihtymistä.

Toinen tapa tasapainotta taloutta, jollei reaalikorkoja saada laskemaan tarpeeksi on, että julkinen talous pysyy jatkuvasti alijäämäisenä ja siten tukee kysyntää.

Eli voi olla niin, että meidän pitää luopua joko inflaatiotavoitteesta tai tavoitteesta tasapainotta julkinen talous jos haluamme saavuttaa täystyöllisyys.

Summers ei mitenkään perustele miksi talouden kysyntä on reaalisesti heikentynyt. Krugman heittää perusteluksi hidastuneen väestönkasvun, joka tarkoittaa myös pienempiä investointitarpeita.  Väestön ikääntyminen on myös nostanut säästämistä, koska eläkeikää lähestyvät suuret ikäluokat säästävät enemmän. Tuloerojen kasvu myös kasvattaa säästämistä. Rikkaat säästävät tuloistaan köyhiä enemmän.

Kiinan ja öljyntuottajamaiden ylijäämät, ovat globaalilla tasolla ovat kasvattaneet säästämistä viimeisen vuosikymmenen ajan. Finanssikriisin jälkeinen sääntelyn kiristyminen lisää painetta reaalikorkojen laskuun, kun pankkijärjestelmän kautta säästöt eivät yhtä tehokkaasti kanavoidu investointeihin.

Ajatus siitä, että taloutta tasapainottava riskitön reaalikorko pitkän ajan tulee olemaan negatiivinen, ei siten ainakaan minulle ole mitenkään outo.  Analyysina tapahtuneesta ja nykyhetkestä Summersin hypoteesi on mielestäni aivan oikeassa. Tulevaisuuteen liittyy aina suurempaa epävarmuutta. On helppo sortua siihen, että lian paljon ekstrapoloi viimeaikaista kehitystä tulevaisuuteen.

Advertisements
4 kommenttia
  1. M.Rintala permalink

    Tähän kirjoitukseen sopii mainiosti Chuck Palahniuk, novellista Fight Club ,1996, ote:

    We buy things we dont need,
    with money we dont have,
    to impress people we dont like.

    Sekä Guardianin artikkeli siitä miksi US talouden kysyntä on heikkoa.
    http://www.theguardian.com/commentisfree/2013/jul/24/10-reason-us-economy-stuck

    – ”Kun ihmismassat lähtevät liikkeelle ei taloudella ole mitään merkitystä.”

    Yksi kommentti..

    ”Ajatus siitä, että taloutta tasapainottava riskitön reaalikorko pitkän ajan tulee olemaan negatiivinen, ei siten ainakaan minulle ole mitenkään outo. ”

    -Eikö?

    Köhöm… Eikös me tästä juuri keskusteltu? Olit sitä mieltä, ettei talous ole liian velkainen ja planetaariset……velkamarkkinat ole kehittyneet ja sitä rataa… Et ollut vakuuttunut kommentistani, että olemme delevering kaudella ja, että tulo/velka suhdetta pitää tasapainottaa, niin että ratio että talous toimii.

    – jos kasvua ei ole, ei voi olla korkojakaan.

  2. Hei Matti,

    Kiitos jälleen kommentista.

    En ymmärrä miksi negatiivinen reaalinen riskitön korko olisi ristiriidassa sen väitteen kanssa, että tulo/velka suhdetta ei tarvitse välttämättä tasapainottaa. Mitä alhaisemmat korot ovat, sitä enemmän velkaa velalliset pystyvät hoitamaan.

    Argumentti ei ole, että jos kasvua ei ole, ei voi olla korkojakaan. Argumentti on, että mitä alhaisemmat korot ovat, sitä vahvempi on talouskasvu, silloin kun talouskasvua rajoittaa heikko kysyntä.

    Toki on olemassa nyrkkisääntö, että reaalikoron pitää olla sama kuin talouden reaalinen kasvu. Se on kuitenkin vaan suuntaa antava nyrkkisääntö, josta todellisuudessa monesta syystä voi olla poikkeamia. Viimeisen 15 vuoden aikana olemme nähneet monta vuotta jolloin talous on ollut kasvussa ja lyhytaikaisesta riskittömästä sijoituksesta saatu reaalikorko on ollut negatiivinen. USA:n taloushan on jo kolme vuotta ollut vakaassa (joskin vaimeassa) kasvussa.

  3. M. Rintala permalink

    En oikein pysy kärryillä?

    Minusta on häiritsevää ajatella, ettei tulo/velka suhdetta pidä tasapainottaa. Mielestäni olet väärässä. Tietenkin pitää. Ei velkaa voi olla millään instanssilla loputtomiin, ei edes Yhdysvalloilla.
    Mikäli tätä suhdetta halutaan ” kauniisti” hoitaa on korkojen oltava alempana kuin talouskasvu. Näin tämä ratio hoitaa itse itseään. Mikäli tämä mekaniikka olisi toisinpäin, velka vain kasvaisi.

    Argumentaatiosta; Argumenttisi ei ole toiminut ainakaan Japanissa. Pahasti pelkään, ettei se toimi myöskään jenkeissä.

  4. Hei,

    Ehkä ilmaisin itseni hivenen epäselvästi. Tarkoitan, että kokonaisvelan määrään suhdetta kokonaistuloihin ei välttämättä tarvitse laskea nykytasoiltaan.

    Luulen, että Yhdysvalloilla tulee olemaan velkaa niin kauan kuiin yhdysvallat on olemassa. Kun Yhdysvallat lakkaa jonain päivänä olemasta niin sillä hetkellä olevat velat todennäköisesti jää hoitamatta.

    Samoin uskon että kotitalouksilla ja yrityksillä tulee aina olemaan velkaa. Toiset maksavat takaisin, toiset ottavat uutta velkaa.
    ¨
    Jos korot ovat alle tulojen kasvun niin velkaantuneisuusaste laskee, ilman että velallinen käyttää sentin senttiä velkojensa hoitamiseen. Korkojen taso ei kuitenkaan yksinään määrää velka-asteen kehitystä. Kysymys on myös kuinka paljon rahaa velalliset käyttävät velkojen hoitoon, tai rahoittavat menojaan ottamalla uutta velkaa.

    En ymmärrä viittausta Japaniin? Japanissahan reaalikorot ovat olleet koko ajan positiivisia johtuen deflaatiosta, mikä on auttanut pitämään kotimaisen kysynnän vaimeana. Nythän on merkkejä Japanissakin talouden piristymisestä, ja deflaatiokierteen katkeamisesta, kun keskuspankki vihdoin toden teolla on lähtenyt elvyttämään.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s